Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Mieli vähän maassa...







Siis minulla...ei Rasmuksella, joka tuossa kuvassa on :)





Vatsavaivaa ja alakuloa on nyt ollut. Silti sain sentään aikaiseksi aamupuoleen imuroida viikonlopuksi. Sitä ennen on kaksi päivää, huomenna Soppakirkko ja Kylätalo, johon olen yrittänyt järjestää itselleni kyytiä, nyt on lupailtu kyyti huomis-illaks. Ja "vanhoille tädeille" sain myös järjestettyä kyydin. Soppikselle ja takaisin pääsen vielä miehen kyydissä.
Ylihuomenna on sitten vielä "todistusvuoro" srk:ssa, sinne luvattiin tulla minut hakemaan.





Mies onkin sitten reilu kolme päivää reissussa. Toivottavasti heillä on mukava reissu, vaikkakin työn ja evankelioinnin merkeissä. Minulla on vatsa on ollut edelleen ikävän huonossa kunnossa ja toivon, että se tokenee huomiseen mennessä. Nämä kaikenlaiset "stressit" ei tee hyvää vatsalle. Minun pahin vikani on stressaaminen. Mutta kun sille ei oikein itse voi mitään...en osaa muuttaa itseäni.





Ulkona ukkosti vähän ja Elmo pelkäsi ja haukkui, muttei halunnut tulla sisään. Nyt on taivaalla harmaat pilvet. Pitäisi varmaan vaihtaa yöpöydällä olevat kirjat johonkin piristävimpiin...nyt siellä on vain kaksi kuolemasta kertovaa keskeneräistä kirjaa. Molemmat jostain meille tulleita ja jääneet aiemmin lukematta aiheen takia...
Ei ehkä näin puolimasentuneena kannata lukea niitä. Vaikka niissä kyllä kummassakin kerrotaan uskosta myös.





Ei mitään piristävää postiakaan ole tullut, tänäänkään ei mitään ollut laatikossa. Pitäisi kai iloita, ettei tullut laskuja :) Vähän positiivisempaa juttua on Kotimatkalla-blogin puolella, jota aamulla kirjoitin. Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu :)

5 kommenttia:

  1. Toivotaan piristävämpiä päiviä. Varmaan jännittää nuo reissut ja miehen lähtö ja sun esiintyminen. Voi kun osaisin helpottaa oloasi.
    Mutta on suloinen asento Rasmuksella :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse Rasmus on taas kesä-seikkailullaan, toivottavasti pian taas tulee kotiin. Tuo onkin suloinen kuva Rasmuksesta :) Oli kaapin päällä olevan pyykistä tulleen pyyhkeen ottanut tyynykseen :)

      Poista
  2. Voi sua...voi meitä...
    onneksi on Jeesus,Hänen avullaan mennään vaikka läpi harmaan kiven...
    Nyt sun pitäisi saada joku tosi hyvä kirja,tarviiko sen olla hengellinenkään,johon oikein saisit eläytyä ja unohtaa rämän surkean maailman.
    En ole aikoihin lukenut,kun tukkään kutoa,mutta joskus kun luin hyvää kirjaa,aivan elin siinä yötä päivää ja arkikin muuttui juhlaksi...tai jotain.
    Iloa sinne!

    VastaaPoista
  3. Minä vielä...nauratti kun luin omaa viestiä;unohtaa rämän..tarkoitin tietysti tämän..
    mutta onhan tämä maailma jo kyllä ihan rämäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija! Kyllä tää maailma jo aika rämäkin alkaa olla :) Minä tykkään lukea, kun siinä unohtaa kaiken muun eläytyessä lukemaansa. Kyllä tämä tästä taas helpottaa.

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)