Lunta tulvillaan..

 

Kuva on vanha.

 Tänään isäntä lähti taas Vivamoon, eräs toinen raamattukyläläinen haki hänet autollaan, ja onkin siellä nyt yötä, ainakin pari yötä..jos ei muutoksia tule.

Minä sain tyttäreltä imurin, ainoa vaan se, että siinä ei ole kuin tavallista pienempi  suulake. Ostin siihen sopivia pusseja. Muuten on hyvä ja vetää koiran karvat ym hyvin kitaansa. Selkä vaan väsyi, kun kumarassa imuroi. Vatsa oli kipeä, ja meninkin kesken imuroinnin sänkyyn lepäämään. Nukahdin sinne. Heräsin siihen, että näin olevinaan edesmenneen äitini, joka oli tullut mua tapaamaan.

Ulkona on hirveesti lunta, ja vieläkin hiljalleen sataa. Minin kanssa pitäis lähteä päiväpissalle/lenkille. Ei kyllä huvita tuolla ulkona lumessa kovin paljoa mennä.

 No niin, taidan mennä sinne ulos, heippa vaan!

Vanhaa aikaa

Joskus ennenkin olen kirjoittanut jotain äidin entisestä muistokirjasta. Siinä on pääasiassa muistoja, lauluja ja jonkun verran piirroksia. Lapsena/nuorena jo  tykkäsin katsella äidin muistokirjaa ja sain sinne pari muisto-värssyäkin kirjoittaa :)



Nyt eilen katselin taas sitä kirjaa. Minusta on kiva muistella vanhoja aikoja ylipäätään. Tämä äidin muistokirja on 50-luvun alusta. Osassa lyijykynällä kirjoitetuista muistoista oli jo sanat niin haalistuneet, että vahvistin niitä entisen mukaan. Muutamia muistoja siitä:

Äiti muistaakseni kertoi, jos oikein muistan, että joku mies (savotan esimies tai joku vastaava oli unohtanut tuon tilikirjan heille, ja kun ei sitä koskaan hakenut, niin äiti oli poistanut siitä kirjoitetut sivut ja ottanut sen muistokirjakseen).

Äidin ystävät ovat muistoja siihen kirjoittaneet.

Nostalgiaa :)

Siellä on myös äidin ylös laittamia runoja ja muistoja muistiin kirjoitettuna, niinkuin tässä ylläolevassa.


Kiiltokuvia ei silloin vielä pahemmin ollut, niin kuvat on joko piirrettyjä, lehdistä leikattuja tai esim.kortista leikattuja niinkuin tuossa alimmaisena olevassa.




Jotenkin kaihoisaa muistella menneitä aikoja, elämä on ollut silloin ihan erilaista, ja toisaalta samanlaista...ei itse ihmiset paljon muutu, maailma vain muuttuu. Eikä välttämättä aina parempaan suuntaan.

Äidin jalanjäljissä :)

Eilen innostuin aloittamaan (huom. vain aloittamaan) vintin kevätsiivousta. Se menee talvella aina ihan sekaisin,kun siellä on niin kylmä, että jos jotain pitää hakea tai viedä sinne, niin haluaa selvitä urakasta nopeasti, ja tyontää vaan nopeasti tavarat jonnekin, tai penkoo komerosta kiireellä.
Nyt kun kevät aurinko paistoi, siellä oli ihan siedettävä lämpötila.



Siellä on neljä komeroa, joista aloitin, jotain pientä sain roskiin vietyäkin. Taas huomasin, että olen äidin jalanjälkiä seurannut: äiti virkkasi pieniä pyöreitä mattoja matonkuteista. Samaa tulee itsekin tehtyä. Tässä kuvassa kauimmainen matto on äidin virkkaama, muut minun. Asettelin riviin kuvausta varten :) (oli siellä toinenkin äidin virkkaama matto, mutta huonompikuntoinen jo, niin en sitä laittanut). Omiakin virkattuja on jokunen enemmän kuin nämä tässä.












Muuten olen taas neulonut, ja saanut aikaan jämälangoista tällaisen , mikä tämä sitten lienee, vaikka lämmin alusta istuimelle, nuken peitto tai jotain muuta. Ei pysty olemaan mitään käsillä tekemättä, jos ei neulo tai virkkaa, niin leikkaa matonkuteita, täyttää ristikkoja tai askartelee...levottomat kädet :)










Tekisin edes jotain järkevää! Mutta tää on mielenterveyden hoitoa :) Sain sentään imuroitua tänään. Mitäs te olette puuhanneet? Aurinkonen päivä tänäänkin ulkona :)

Mitä härpäkkeitä?

Tänään rupesin siivoamaan äidin entistä "ompelutavara pakkia". Se on mulla ollut jo vuosia ja siellä osa on ollut myös äidin entisiä, kaikenlaista käsityö-härpäkettä. Ensin purin kaikki rahin päälle:













Siellä oli esimerkiksi niin paljon silmäneuloja, joissa on älyttömän pieni silmä, en voi kuvitellakkaan että lankaa niin pieneen neulansilmään saisin. Ne pistän kiertoon.






Nämä on äidin entisiä, liittyykö nämä jotenkin kaavoihin vai mihin? En ole koskaan käyttänyt, mutta kyllä säästän nämä kuitenkin, ainakin jonkun näistä...onko nämä kaikki samaa vastaavaa työvälinettä? Joku enemmän "ompelija" voisi kertoa :)













Myös tämän äidin vanhan, vai olisiko peräti mun nuoruusajoilta tämä kynän...ei piirrä, mutta muistan, että nuorena mulla oli jotain tuon näköisia mustekyniä. Tuommoinen tai tuommoisia kulmikkaita isoja. Ihan muistojen vuoksi senkin säästän :)












Nyt se on siivottu, yllättävän paljon meni aikaa tuossakin "eto hommassa", niinkuin äiti voisi sanoa :)












Illalla kun tulin "Laulusiskoista", kello oli jo jälkeen yhdeksän, ja mieskin oli tullut menoiltaan vasta vähän aikaisemmin ja laittanut saunan tulille, niin saunaan päästiin vasta kymmeneltä. Niimpä oli hyvä, ettei tänään ollutkaan työpäivää, vaan sai nukkua pitempään. Mutta sitten toisaalta meni aamupäivä kovin äkkiä. Nyt on kuitenkin itse tehty pitsa valmiina uunissa ja samalla paistoin pakasteesta otetut raakasämpylät. Kohta isäntäkin tulee syömään.





Tällaista tänään. Hyvää torstaita teillekin!