Mitä härpäkkeitä?

Tänään rupesin siivoamaan äidin entistä "ompelutavara pakkia". Se on mulla ollut jo vuosia ja siellä osa on ollut myös äidin entisiä, kaikenlaista käsityö-härpäkettä. Ensin purin kaikki rahin päälle:













Siellä oli esimerkiksi niin paljon silmäneuloja, joissa on älyttömän pieni silmä, en voi kuvitellakkaan että lankaa niin pieneen neulansilmään saisin. Ne pistän kiertoon.






Nämä on äidin entisiä, liittyykö nämä jotenkin kaavoihin vai mihin? En ole koskaan käyttänyt, mutta kyllä säästän nämä kuitenkin, ainakin jonkun näistä...onko nämä kaikki samaa vastaavaa työvälinettä? Joku enemmän "ompelija" voisi kertoa :)













Myös tämän äidin vanhan, vai olisiko peräti mun nuoruusajoilta tämä kynän...ei piirrä, mutta muistan, että nuorena mulla oli jotain tuon näköisia mustekyniä. Tuommoinen tai tuommoisia kulmikkaita isoja. Ihan muistojen vuoksi senkin säästän :)












Nyt se on siivottu, yllättävän paljon meni aikaa tuossakin "eto hommassa", niinkuin äiti voisi sanoa :)












Illalla kun tulin "Laulusiskoista", kello oli jo jälkeen yhdeksän, ja mieskin oli tullut menoiltaan vasta vähän aikaisemmin ja laittanut saunan tulille, niin saunaan päästiin vasta kymmeneltä. Niimpä oli hyvä, ettei tänään ollutkaan työpäivää, vaan sai nukkua pitempään. Mutta sitten toisaalta meni aamupäivä kovin äkkiä. Nyt on kuitenkin itse tehty pitsa valmiina uunissa ja samalla paistoin pakasteesta otetut raakasämpylät. Kohta isäntäkin tulee syömään.





Tällaista tänään. Hyvää torstaita teillekin!

Juhlapyhät kohta takana...

...vaan vielä on Loppiainen edessä.




Papinkaurasta vielä toinen kuva, tältä aamulta. Kun se aukeaa enemmään, sen sisältä tulee ihan kuin kauran tähkiä, siitä varmaan nimensäkin saanut.











Nyt on palattu melkein arkeen. Tosin kaikki joulutavarat on vielä paikoillaan, ja vielä noin viikko ilman suurempia velvoitteita.
Kuten kerroin,saatiin paljon suklaata joululahjaksi ja kyllä sitä on tullut syötyäkin... Kahdesta tyhjentyneestä rasiasta päällystin taas säilytyslaatikot askartelutavaroille.


















Samalla saan vähemmäksi joskus leikkaamiani kuvia. Nuo nyt taisivatkin olla ainoat varsinaiset rasia-suklaat, muut on pikkulaatikoissa tai levyjä. Ehkä mun pitäisi piilottaa ne "pahan päivän" varalle, siis ne suklaat :)





Onneksi on myös tullut käveltyäkin, ihan tuon selänkin takia, se kun ei tykkää varsinkaan istumisesta.Tänään mies meni käymään kaupungissa, oli jo lähtenyt, kun minä heräsin vasta varttia vaille 9. On nyt vähän myöhempään tullut valvottuakin illalla. Joko olette alkaneet raivata joulua pois? Minä annan olla loppiaiseen. Muuten kyllä haluaisin raivata vähän tavaraa pois, kun sitä on niin joka paikka täynnä, ja muutenkin pienet tilat. Aina talvella ajattelen, että kesällä haluaisin pitää pihakirppiksen,että sais tavaraa pois....mutta kun kesä tulee nin en saa aikaan/jaksa kuitenkaan. Mutta näillä mennään...Leppoisaa alkanutta vuotta!

Sarjassamme tavaroilla on taipumus kokoontua yhteen :)

Siivosin tuossa keittiön komeroa vähän ja totesin taas tuon yllä mainitun asian. Keräily-veri suonissa on....





Otetaan nyt esimerkiksi lasinalustat... niistäkään ei juuri kun muutamaa käytetään. Vaan kyllä niitä kaapista löytyy...













Muistan kun ostin kirppikseltä nuo ylimmät kukkaiset, ne oli minusta ihanan retrot :) Noita yksittäis kappaleita on sitten tullut ilmaishyllystä otettua.
Nuo on korkkialustoja, mutta sitten on keraamisia... nämä on minusta kauniita kanssa, kreikkalaisia.














Nyt on kyllä sohvapöydällä olleet käytössä ne isot metalliset alustat. Vieläköhän löytäisin niiden kuvan arkistosta.... siis nämä. Käyvät lautasenkin alle.







ä







Myös nättejä teevateja, yksittäis kappaleita on kertynyt...tässä muutama kaapissa ollut näytiksi :) Nuokin varmaan kierrätyksen ilmaishyllystä.




























Ja loppuun vielä lintuset. Niistä ensimmäisenä tuli tuo sininen (isälintu), sain sen tytöltä joksikin lahjaksi. Itselleen tyttö oli ostanut vaaleanpunaisen, jonka antoi myöhemmin myös minulle (äitilintu)...ja myöhemmin perhe lisääntyi vielä yhdellä poikasella, jonka sain ystävältä, joka oli laittamassa sitä poistoon, kun sillä oli pyrstö rikki...(etummainen lintu) no minä tietysti pelastin sen ja monta vuotta ovat jo olleet onnellisena perheenä :D














Tällaisia höpsötyksiä tänään. Leppoisaa päivää!

Taulujen tarinaa

Meille on kertynyt paljon tauluja. Osaksi siksi kun miehen äiti on tehnyt käsitöinä paljon kanava/ristipisto-tauluja eläessään ja niitä tuli sitten perintönä meille. Silloin kun asuimme isommissa asunnoissa, niitä oli paljon esilläkin, mutta täällä "pikkutalossa" on enimmäkseen vaan pieniä tauluja. Niitä on saatu, ostettu kirppikseltä ym.






Tänä aamuna, kun istuin "pikku-huoneessa" eli entisessä tytön mini-huoneessa/alkovissa lukemassa Päivän Sanaa, niin katselin vieressä seinällä olevaa puutaulua, joka on mulle sellainen kevät-taulu. Jotenkin niin tykkään tästä...vanha puukaappi, kukkia vanhoissa astioissa... Kirppislöytö aikoinaan.













Kirppikseltä on löytynyt muitakin tauluja... esimerkiksi nämä. Nämäkin on jo vuosia pysyneet meidän seinällä, isommassa asunnossa keittiön seinällä, täällä olkkarissa. Eikä haittaa minua, vaikka toisesta puuttuu lasi.


















Täällä Peppi Pitkätossun talossa kaikki on vähän heikun keikun...






Tämän taulun sain entiseltä työ/lenkki-kaverilta:













Nämä on saatu Roskalava-ryhmän kautta. Menin hakemaan sieltä nojatuolia ja mukaan tarttuivat myös nämä.















Tämä seinälautanen on tullut talon mukana...














Tämä taas kierrätyksestä ilmaiseksi silloin kun olin siellä töissä... lajittelija harmitteli kun se oli vähän rikki reunoista ja kysyi haluaisiko joku sen itselleen...no minä tietysti halusin ihanan ruusu-taulun :)














Sen kaveriksi tein itse isosta postikortista toisen ruusu-taulun.













Keittiöstä löytyy mm. miehen ostama seurakunnassa myytävänä ollut tuohitaulu...










...sekä mun Kasvihuoneilmiöstä ostamani "huoneentaulu", joka niin hyvin kuvaa tämän talon elämää :)











Tällaisia höpötyksiä ja kuvituksia tänään. Vintissä on varastossa tauluja, joita voi aina vaihtaa välillä muun sisustuksen/vuodenaikojen mukaan... aika paljon kyllä nykyisin on pysynyt nämä samat. Mutta esim. ensimmäinen puutaulu tuli taas seinälle kevään myötä. Minusta on kiva, kun lähes kaikilla tavaroilla on joku tarina/muisto, ettei ne ole vaan kaupasta ostettuja.




Vesi tippuu räystäistä, pilvistä on. Mukavaa kevätpäivää!

Elämää nyt ja muinoin

Syksy lähestyy, aiemmin kuvaamani kaurapeltokin on nyt parturoitu puimurin uumeniin. Yritin taas vähän siivota eilen pikkuisen ja tänään lisää, yläkerta on vielä imuroimatta. Muutamia kuvia otin kotoa samalla. Tämä nurkkaus näytti vielä eilen tältä:



















Tänään se vaihtui tällaiseksi, kun päätin kokeilla noita nättejä laattoja tuohon lokerikon päälle. Ihan vaan asettelin ne siihen, ensin ajattelin laittaa jollain teipillä alapuolelta kiinni, mutta sitten tuli mieleen, että kun tuossa joskus pidetään jotain mukia ja jos jotain läikähtää, niin helpompi on siivota sieltä alta, kun ovat irrallisia. Katsotaan nyt pysyvätkö paikoillaan.











Tuli mieleen, että kun tytön entinen poikakaveri muinoin oli sanonut hälle, että : "Sun äitis on hippityyppi" :) Olisko silloinkin johtunut värillisistä laseista, joita silloin oli leveällä ikkunalaudalla. Nytkin on hyllyssä ja pieniä ikkunan väleissä. Ei kyllä monetkaan enää samoja.











Tykkään väreistä :)






















Tänä iltana olisi tarkoitus mennä yhteiskristilliseen tapahtumaan...jos mies jaksaa lähteä näytelmän jälkeen kotona käytyään.
Illalla oltiin omassa seurakunnassa ja oli hyvä tilaisuus ja tosi paljon väkeä kuuntelemassa. Siellä oli Intiasta puhuja käymässä ja samoin meidän omat Japanin lähetit ovat vielä suomessa ja olivat myös siellä. Nähtiin myös tuttuja, jotka eivät vähään aikaan ole olleetkaan tilaisuuksissa. Huomaa siitäkin, että syksy lähestyy, kun lomat loppuu ja kansa kokoontuu taas yhteen.





Serkkuni olisi ensiviikolla äitinsä (ja minunkin äidin) entisellä kotimökillä Pohjois-Karjalassa, kyseli minuakin sinne käymään.
Paljon siellä olisi muistoja, ja kun serkku sen nyt omistaa olisi mahdollista käydäkin. Mutta...mutta...ei siitä mitään taida tulla, matkaa lähes 500 km ja rahatilanne ja eläimetkään ei oikein sitä salli. Pari serkkua sinne on kuulemma tulossa myös, mutta he asuvatkin paljon lähempänä.





Tässä kuva mökkeröisestä muinoin, siellä asuinkin pienenä ja myöhemmin vietettiin kesälomat osittain siellä äiti, pikkusisko, minä ja samainen serkku äitinsä ja veljensä kanssa :) Nämä kuvat on siltä ajalta, kun pienenä asuin siellä :)

















Näin sitä muisteluihin siirryttiin taas jouhevasti.

Ihanan paketin sain...

... arvontavoittona Liisalta, Liisan leikkimökistä! Kiitos Liisa <3 Varsinainen arvontapalkinto oli nuo kaksi rautaista kaunista naulakkoa. Liisa oli vaan laittanut mukaan myös mukavia yllätyksiä: kaksi pitsikappaa, pitsinauhaa, risti-kaulakorun ja kortin.







Toisen pitsikapan takia innostuin siivoamaan kuistiakin, vaikka siellä oli sairaan kuuma! Tuo pitsikappa sopi niin hyvin tuohon kuistin pienempään ikkunaan.

















Kun oli siivottu, pitihän sitä ottaa kuviakin sieltä.












































Toisen pitsikapan laitoin olkkarin pikkuikkunaan...














....koska olkkarin isossa ikkunassakin oli jo ennestään pitsikappa.














Naulakoiden paikkaa en ole vielä ehtinyt miettiä, mutta kaunit ne on. Kiitos ihanasta piristyksestä Liisa!

Vintistä ja tytöltä

Eilen kävin vintissä taas kurkkaamassa, vaikka siellä oli tosi lämmin ja välikatosta (siis ulko- ja sisäkaton välistä) kuuluu se jatkuva ampiaispesän surina. Onneksi se on siellä välissä, vintin puolella surisi vain pari kärpästä. Heti vilkaisin, kun kuulin surinaa, ettei vaan ampiaiset ole löytäneet tietään sinne.





Siellä kun on vaikka mitä, niin esittelen söpösiä posliineja. Kun olin lapsi, olin hieman kateellinen ystävälle, jolla oli posliininen leikkiastiasto. Siksikö minunkin on ollut aikuisena ostettava pari leikkiastiastoa "itselleni". Tekosyynä voi käyttää lapsivieraita :)






Ensimmäinen kattaus, kukka-astiasto















Toinen kattaus, nalle-astiasto














Kolmas kattaus on vähän isompia astioita sieltä lasten astioista, posliinia nämäkin. Varsinkin tuo vihreä kannu on hauska.












Ehkä ensiviikolla tytöntyttökin tulee käymään, äitinsä kävikin eilen pikaisesti, kun lainasi minulta mehumaijan, silloin pikkuneiti olikin mennyt serkuille kylään. Aikuisia lapsia saattaa muutenkin tällä- ja ensiviikolla tulla käymään.





Toiselta tytöltä sain tämän piianpeilin, kun se oli irronnut liitoksistaan, eikä hän muutenkaan kuulemma enää tarvinnut sitä. Liimasin sen, saa nyt nähdä jätänkö sen sisälle vai vienkö vinttiin...tila-ongelmaa kun on sisälläkin.












Tällaista tällä kertaa.

7 X tervetuloa

Kuvasin huvikseni noita tervetuloa kylttejä, kun niitä on kertynyt sinne tänne. Jos lähdetään tulemaan pihatieltä, niin ensimmäiset on heti kohta vastassa.













Tämä on tullut alunperin meidän entisen mökin mukana. Se oli siellä leikkimökin oven päällä valmiina kun sen ostimme.







Seuraava on ostettu kirppikseltä yhtä omakotitaloa varten, vuosia sitten, joka sitten kuitenkin peruuntui. Tämä on jo hajonnutkin välillä ja olen itse tuunannut sen.















Eteisen ikkunassa ulospäin näkyvä kyltti taitaa olla minun ihan uutena ostama.















Tämä on miehen ostama. Ulko-ovessa.















Tämä on pihan suojaiseen nurkkaukseen tultaessa. Alunperin edesmenneen äitini kesämökin ovesta.















Tämä on sieltä nurkkauksesta myös, joku vanha kierrätyslöytö.















Yleensä on kuistillakin ollut tervetuloa-kyltti, mutta nyt ei taida olla kuin tuulikelloja ja muita ripusteita.







Eteisestä keittiöön tullessa on vielä yksi tervetuoa. Tuo on myös minun uutena ostama.













- - -





Illalla on viimeinen Kylätalo-tilaisuus ennen kesätaukoa. Minun piti valmistaa sinne pikkuinen "sana", kun mies on siellä vastuussa, kun alkuperäinen puhuja ei ehdikkään tulla, niin mies pyysi minuakin jotain sanomaan.
Tänään on muutenkin jo kolme kertaa soinut puhelinkin, ja vielä itse täytyy soittaa sille mummelille, joka haetaan tilaisuuteen.

Työ-ja elinkeinotoimistostakin soitettiin tänään , että ei se työkokeilu siellä ompelimossa onnistukkaan, että katsotaan sitten "syssymmällä" jos johonkin muualle pääsisi. No, minä olen tuon jo aikaa sitten ihan "Suurempiin käsiin" jättänyt koko asian, haluan johdatuksessa kulkea :)


Eilenkin oli muuten varjelus mukana, kun saunaa lämmittäessäni liukastuin, ja kallistuin rautaista puunkantotelinettä päin (joka oli vanhan padan päällä), sen terävä kulma repäisi palkeenkielen käsivarteen...onneksi ei pahempaa :)

Hyvää viikonlopun alkua!