Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

maanantai 30. syyskuuta 2019

Näpertelyä



Tänään oli aamulla pilvistä ja sitten satoi, nyt on taas melko selkeää. Käytiin kaupassa, syötiin, ja sitten mies lähti ruuanjakelu-keikalle kaverin kanssa. Huomenna mullakin on kaupunki-päivä. Kirjaston kirjoja uusin koneella, kun tuo kuukausi menee aina niin äkkiä...osan kyllä palautan huomenna.




Sain päähäni askarrella lapsivieraille muistipelin :) Mehutölkkien korkeista ja tarroista ja pikkukuvista. Kuvat kiinnitin liimalla ja tarrat olikin helppo laittaa. Noita tarroja laitoin tarra-kirjeensulkija merkeistä, olen joskus niitäkin saanut enemmänkin, niin en kerkiä niitä käyttää kaikkia.











On tullut taas syksyn myötä tuollinen "näpräys" himo, kaikkea tekis mieli tehdä ja kokeilla, vaan ei saisi ihan sisälle jumittua, kun selkäkin on muutenkin vähän kipeä. Mutta tällaista tänään :)




sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Matalapainetta







Johtuneeko matalapaineesta vai mistä, että tänään on ollut väsyttävä päivä. Otinkin tuossa päikkärit viltin alla, nukahdinkin hetkeksi, mutta sitten kun heräsi oli kuin olisi haudasta noussut, paleli ja päätä särki. Laitoin päälle toisen villatakin ja kaulaan huivin, join kaksi mukillista kuumaa kahvikaakaota ja söin muutaman liköörikarkin. (Noita karkkeja oltiin saatu enemmänkin ruuanjakelusta).Toivottavasti olo tästä paranisi. Ettei tulisi kipeäksi.





Tämä päivä on mennyt "jonninjoutavana", kaikkea pientä on vaan vähän tullut tehtyä...askarreltua, mattoa tehtyä ja isoäidin neliöitä ja vähän luettua, vaan on tuo siinäkin päivä mennyt. Tv:tä tulee harvoin yksin ollessa katsottua. Ulkonakin on melko viileä päivä ja osan päivästä satanut. Elmokin on viihtynyt paljon sisällä.




Tässä pikkuiset askartelut:









Tuosta vihreästä,mun tulee mieleen lumme-lampi :)






Nyt on alkupäivän pilvisyyden jälkeen kirkastunut. (Meidän ja naapurin rajalla oleva vaahtera).












Hyvää päivän jatkoa!
















lauantai 28. syyskuuta 2019

Mattoa ja metsää




Tänään on kaunis, aurinkoinen syyspäivä. Kuva otettu ikkunasta.










Vois mennä ulos kävelyllekin kun sais aikaiseksi lähteä. Makuuhuonetta kävin vähän siivoamassa ja laitoin sinne tulen kakluuniin, niin vois vaikka jotain ommellakin, kun olis vähän lämpimämpi. Toisaalta vois etsiä sieltä materiaalia tuohon "nukkamattoon". Mulla olis kyllä punaista saatua trikoota...ehkä se ei olis synti siitäkään leikata suikaleita, kun on ollut jo pitkään kaapissa...jos ei punaista muuta käytettyä materiaalia löydy.





Tuon maton kanssa kävi muutenkin niin hassusti, että en löytänytkään sitä mattoverkkoa saman kokoista kuin toisessa matossa, ja jouduin lisäämään siihen toisen palan solmimalla vanhoilla kengännauhan pätkillä ne yhteen :), "hätä ei lue lakia", "mitä meillä olis jos ei säästettäis" :D











Laitoin ne reunat reilusti päällekkäin ja solmiessa tilkkunukat siihen solmin ne kummastakin verkosta läpi.Tämän verran on enää vanhasta yöpaidasta jäljellä.












Ja matto näyttää vasta tältä...












Mutta hiljaa hyvä tulee...




Aiemmin kirjoitin tuon ylläolevan. Sen jälkeen poikkesimme tämän kaverin kanssa metsässä.











Jokemme näyttää hyvin pieneltä uomassaan, metsän puolelta kuvattuna.













Tuliaisia metsästä,pieni rasiallinen kanttarellejä. Pääsevät varmaankin pitsan päälle joskus :)












Tämmöistä tänään. Mukavaa viikonloppua!

Vaihteeksi tännekin :)








Tänään otin aamulla pitkästä aikaa manna-lapun. (Jos joku ei tiedä, niin mannalaput ovat pieniä lappuja, joissa jokaisessa on Raamatun jae).Nuo mannalaput sain siitä seurakunnasta, johon liityin uskoontultuani. Purkin olen vaihtanut ja koristellut itse. Sopii jopa Raamatun väriin :)









Sain siitä Jesajan kirjasta , Jes. 44: 22




"Minä pyyhin sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin sumun. Palaa minun luokseni, sillä minä olen sinut lunastanut."




Kappaleen otsikko on Herra lunastaa Israelin. Seuraavassa jakeessa sanotaan: "Huutakaa riemusta taivaat, sillä Herra on tämän tehnyt. Huutakaa, maan syvyydet, puhjetkaa riemuhuutoihin, vuoret, sinä metsä, ja kaikki sinun puusi. Herra on lunastanut Jaakobin, hän kirkastaa itsensä Israelissa."




Tuosta tuli mieleen, että jossakin sanotaan, että "kedon puut paukuttavat käsiään".... se löytyy Jesaja 55:12 "Iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan. Vuoret ja kukkulat puhkeavat teidän edessänne riemuhuutoon, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiään.










Jotenkin mahtava ilo on noissa säkeissä. Sitä iloa tähänkin päivään, pelastus-iloa :)

perjantai 27. syyskuuta 2019

Aiemmin luettua








Tässä aiemmin luin kirjan "Vihan morsian. Tosikertomus."




Kirja kertoo Anna-Lena Joners Larssonin elämästä. Muistiin merkinnyt Jessika Devert.




Kirjoitan mitä kirjan takakannessa lukee:




"Nuori Anna-Lena kiertää maailmaa ja tekee muun muassa tarjoilijan töitä. Juhliminen ja kaverit täyttävät elämän , josta puuttuu suunta ja päämäärä. Kun hän rakastuu rocktähtenä pidettyyn Erikiin , tuntee hän kuuluvansa johonkin. Erikin mukana tulee äärioikeistolainen aate, johon Anna-Lenakin sujahtaa mukaan ajattelematta sen tarkemmin aatteen sisältöä. Hänellä on elämänsä mies, yhdessä he ovat staroja ja heidän ympärillä on ihmisiä, jotka ihailevat heitä.


Kun Anna-Lena odottaa ensimmäistä lastaan, tuntuu viha ympäröivän hänet. Kaikki heidän tuntemansa ihmiset elävät vihasta ja hän itse jämähtää neljän seinän sisälle vaikean raskauden takia. Hän tietää, että hänen kannattamansa ideologiat eivät kestä päivänvaloa, mutta suuntaa on vaikea pysäyttää, kun koko elämä pyörii äärioikeistolaisia ajatuksia kannattavien ihmisten parissa.


Ensimmäisen raskauden jälkeen tulee heti toinen. Anna-Lenasta tulee kahden pienen lapsen äiti, joka haaveilee tavallisesta äidin arjesta, jossa voisi jutella kurahousuista toisten äitien kanssa. Tämä toteutuukin, mutta yksin, ilman lasten isää. Anna-Lenan on käännettävä suunta ja aloitettava uusi elämä. Hän tuntee, että rakkaus täyttää hänet, kun hän löytää tavan auttaa muita. Ja kun aika on kypsä, hän haluaa kertoa tarinansa muille; miten valkoisen vallan liike sai hänet mukaansa ja miten hän löysi tien ulos, takaisin hyväksyvän maailmaan."



- - -




Viimeinen sysäys kirjan kirjoittamiseen tuli kun hän oli ystävystynyt erään Jesperin kanssa ja tämän ex-vaimo laittoi tälle viestin, jossa Anna-Lenan lapsia nimitettiin natsipennuiksi...silloin Anna-Lena hyväksyi erään toimittajan ehdotuksen, että he kirjoittaisivat Anna-Lenan tarinasta kirjan. Kaikkien tuli tietää, että hän ei enää kuulunut siihen liikkeeseen.




Anna-Lena sanoo:"Tunsin kuinka raivokas suuttumus paisui sisälläni ja oivalsin, että oli tullut aika nostaa se koko surkea, saastainen tarina pöydälle. Minä en edes enää pelännyt, sillä nyt ei ollut kysymys minusta vaan Torista ja Sveasta. He eivät saaneet joutua kärsimään siitä, että heidän äitinsä oli lähtenyt mukaan joihinkin täydellisen käsittämättömiin juttuihin."



Hyvä kirja tämäkin.


torstai 26. syyskuuta 2019

Kaikenlaista höpinää ja mielenkiintoinen kirja




Muratin olen siirtänyt ulkoa eteisen kaapin päälle. (Katoin muuten kuvasta, että mikä tonttu siellä takana seisoo :D (Se olikin sämpyläpussi).













Pari kiireistä päivää on tässä ollut ja lisäksi puolen päivän "masis" eli masentunut olo...ja lisäksi on tänään vatsakin vähän vaivannut. Eilen meillä oli palaveri "töissä" ja tänään oli sitten varsinainen työpäivä. Eilisen palaverin (uusien säntöjen) takia mua ahdisti eilen,kun ajattelin mahdanko muistaa niitä puoliakaan. Illalla oli sitten Laulusiskojen harkat, vielä sielläkin alussa masensi, mutta kyllä se sitten alkoi helpottamaan.




Tänään sitten työpäivä soppiksella, nyt illalla olisi vielä srk:n "nuotioilta", mutta sen jätin väliin, kun olen ollut väsynyt ja vatsa vaivaa. Mies meni sinne ja se onkin enemmän hänen heiniä... Kutsulaput postilaatikkoihin jaoimme kyllä yhdessä jo toissapäivänä. Olikin kiva sää silloin kävellä raikkaassa syys säässä. Onneksi siellä on tänäänkin hyvä sää heillä.




Miehellä on myös viikonloppuna sellainen kurssi juttu, eli minä saan ilmeisesti olla ihan vaan itsekseni ne päivät. Ihan kiva, jos vaikka jaksaisi jotain tehdäkin :) Se hemmottelu-päivä ei vielä huomenna olekaan, vaan myöhemmin...saa sitten nähdä menenkö...





Sitä mattoa olen solminut kuistin "penkille", punaisen rikkinäisen yöpaitani leikkelin suikaleiksi, sekä yhden puserosta jääneen pinkin hihan :) Lisääkin materiaalia pitäisi etsiä. Olen myös edelleen virkannut sekä lukenut. Tällä hetkellä on kesken lukemista kolmekin kirjaa, kun on tullut otettua aina mielenkiintoisemmalta tuntuva kirja käteen. Tällä hetkellä se on kansalaissodasta kertova Martti Linnan: Kaksi hautaa saarella.











Yleensä olen tykännyt enemmän lukea naisten kirjoittamia kirjoja, mutta tämä kuitenkin kiinnosti minua kun kirjastosta sen löysin. Olen nyt iltalukemisena sitä lukenut sängyssä.



Kirjan takana lukee näin:




"Syksy 1917. Kymiyhtiön paperikoneet seisovat, eikä kuntien hätäaputöitä riitä Kymenlaaksossa kaikille. Maija Rasilainen rakastuu Venäjän armeijasta palanneeseen komeaan Aleksei Osipoviin.


Talvella syttyy sota punaisten ja valkoisten kaartien välillä. Keväällä Aleksei huomaa komentavansa koko punaisten Savon rintamaa. Kun rintama pettää, Maija ja Aleksei alkavat epätoivoisen pakomatkan kohti Suomenlahtea ja Pietaria.


Kaksi hautaa saarella on romaani erilaisuudesta, toivosta ja rakkaudesta."





Hyvää viikon jatkoa!

maanantai 23. syyskuuta 2019

Kuistin siivousta




Innostuin sitten kuitenkin siivoamaan kuistia, sillä aikaa kun mies oli sählyssä. Tää on vaan tällainen alku versio. Kesäjutut vein vinttiin/sisälle ja toin jotain "lämpimämpää" tunnelmaa tilalle. Täällä on ollut oikein pakkas aamu tänään. Ihan valkoisena oli maa kuurasta. Ja kun heräsin ja tulin alakertaan, niin mies jo ulkona rapsutteli auton ikkunoita.





Kuistin "hylly-pöydän" ja tuolin käänsin toisin päin, ettei se lämmitysjohto ole pöydän päällä. Myös tuolin keltaisesta pehmusteesta käänsin nurjan puolen näkyviin, varautuen kissojen kuraisiin tassuihin tuolilla, ei niin näy tuossa värissä :)



















Matalan kaapin (ent. kirjahyllyn alaosa) päälle laitoin pari punervaa mattoa istuin paikalle.Tuo punainen "nukkamatto" sopi siihen niin hyvin, että pitäisi varmaan tehdä toinen samanlainen, nyt joutui laittamaan erilaisen, molemmat itsetehtyjä.










Siinä voi vetää kenkiä jalkaan tai kissat voivat loikoilla siinä. On tuossa vähän enemmän syksytunnelmaa. Kesäverhot on tosin vielä.





Voisin ottaa asiakseni tehdä toisen punaisen "nukkamaton" tuohon kaapin päälle, mulla kun on niitä liukueste-verkkoja, kun ostin kerran piha-kirppikseltä niitä :) Nyt olen virkannut ajankulukseni isompia isoäidin ruutuja niistä ohuista kirppis langoista. Mukavaa päivää teille kaikille, jotka täällä piipahdatte :)










sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Heissan!



Nyt on kaksi päivää ajettu "uudella" autolla :) Tänään käytiin seurakunnan ehtoolliskokouksessa, ja otettiin vielä matkalla yksi kyytiläinen mukaan. Ja tytönkin luona tuli pikaisesti poikettua. Nyt mies lähti sillä sählypeliin, ei tarvinnut hänenkään sählykamojen kanssa pyörällä lähteä.




Tässä kuva autosta kuistin likaisen ikkunan läpi.












Kuistista puheen ollen, sille pitäisi varmaan jotain tehdä... kesäkuosissa vielä, vaikkakin auton lämmitysjohto on jo laitettu talviselle paikalleen...kun oli muutama pakkas aamu.











Kuistin seinällä vielä kesäiset kuvat.











Minua pyydettiin "Naisten hemmottelupäivään", tuttu hieroja pyysi ja sanoi että antaisi minulle ilmaisen hieronnan :) Katsotaan nyt jos saan kyydin sinne, se oli muistaakseni ensi viikonloppuna.





Eipä tässä muuta, jos katsoisin sitä kuistia, voisiko sille jotain tehdä...

lauantai 21. syyskuuta 2019

Ollako vai eikö olla, selviää lopussa...





Kiitos kaikille rohkaisevista kommenteista!










Kuva keväältä






Tänään mies kävi kaupungissa, meni tuttavan kyydissä kaupunkiin ja piti tulla bussilla pois, mutta olikin tavannut yhdet meidän ystävät, jotka asuvat täälläpäin, niin sai kyydin takaisinkin :) Kun puhelimessa kuuli, että minulla on ruoka uunissa (riisiä ja broileria), niin kysyi minulta että pyytäkö ystävät myös syömään... ajattelin ruuan riittävän hyvin ja annoin myöntävän vastauksen. Niinpä he olivatkin :)






Ruuan jälkeen mies meni päikkäreille yläkertaan ja tuli hetken päästä alas...oli saanut puhelin soiton, että Karkkilassa olisi ylimääräinen auto, srk:n "veljellä", ja mies menee toisen veljen kanssa katsomaan sitä huomenna. Jos kaikki menee hyvin, niin saattaapi olla piankin meillä auto taas :)
Toistakin autoa tarjottiin,mutta se oli korjattava, niin ei siitä kiinnostuttu, kun yksi rikkinäinen seisoo jo pihassa. Toivottavasti kaikki menisi hyvin.






Nyt mies pyysi mua kävelemään kanssaan,niin lopetan. Tässä oli vain väliaika tietoja.



- - -





Tähän asti kirjoitin eilen. Tänään voin ilokseni ilmoittaa, että Herra on kuullut rukoukset ja nyt meillä on taas auto! Ja edullinen :) Punainen Fiat Punto vaihtui siniseen Renault Meganiin. Kiitos Herralle! Eräältä srk:n veljeltä ostimme sen, tai itse asiassa ei vielä maksettu, mutta saatiin jo kotiin ja maksetaan tilisiirtona. Nyt päästään taas liikkumaan. Karkkilasta haettiin se, toinen seurakuntalainen vei meidät sinne aamulla. Oltiin myyjällä kahvillakin ja sen jälkeen käytiin vielä tuttavien luona samalla reissulla. Ja omalla autolla kaupan kautta kotiin :) Jee!




Kyllä Isä pitää huolen :)

torstai 19. syyskuuta 2019

Kohtalon kolhuja






Kyllä oli taas sellainen päivä, että meinasi ikävyydet nujertaa meikäläisen... auto ei mennyt katsastuksesta läpi, löytyi lisää vikoja ja meni ajokieltoon :(
Ei kannata enää korjauttaa, harmittaa kun korjaukseen (uusiin osiin) pistetyt rahat meni "Kankkulan kaivoon" :( Mutta sen verran vikoja löytyi yllätyksenä, joiden korjaus olisi kallista, niin ennemmin kannattaa etsiä toinen auto. Lisäksi harmitti, kun soppiksella unohtui muutama asia, joista minun olisi pitänyt huolehtia, enkä ollenkaan muistanut..ei mitään maata mullistavaa, mutta itseä kyllä harmitti...





Kylätalollekin piti kyytiä kysellä muilta, kun kaikenlaista tavaraa piti ottaa mukaan: basso, kaiutin, kahvitteluun tarvittavat tarvikkeet, lauluvihkot ym. Onneksi pääsimme meidän pastorin kyydillä mennen tullen. Ja vanhat täditkin pastori haki (kun yleensä me ollaan haettu).
Onneksi kuitenkin tilaisuus paransi mielialaa, ettei tunnu ihan toivottomalta. Ja Kylätalon ruuanjakelusta saatiin taas ruoka-tavaraa :)















keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Keskiviikko keskellä viikkoa








Ulkona on tänäänkin kaunis aurinkoinen päivä. Auto saatiin eilen korjattua, miehen kaveri korjasi. Huomenna olis tarkoitus saada katsastettua. Ja sairaala reissukin oli mennyt suht hyvin, jotain pientä oli ollut, mutta se voi johtua mistä hyvänsä... muutaman kuukauden päästä taas tarkastus.




Tänään käytiin laittamassa Kylätalo-ilmoituksia ilmoitustauluille ja ostamassa bensaa huomiseksi, kun on työpäivä. Postiauto näkyi menenvän ohi, ei nykyisin paljon muuta postia tule kuin laskuja ja virkakirjeitä. Mainoksia ei onneksi juurikaan tule, paitsi jos mainoskielto-lappu haalistuu liikaa tai putoaa pois.
En itsekään jaksa nykyisin oikein kirjeitä kirjoitella... Kyllä kuitenkin joka päivä pitää postilaatikolla käydä, onneksi se on ihan lähellä. Ja saammehan me naapurilta sinne paikkakunnan lehden, kun hän on ensin itse lukenut, että melkein aina siellä jotain on :)





Eipä tässä tämän ihmeempää. Mukavaa päivää teille!




tiistai 17. syyskuuta 2019

Ensimmäinen "pakkas" yö



Viime yönä oli ollut ilmeisesti lämpötila miinuksen puolella, koska mies sanoi, että ensimmäistä kertaa oli ollut auton ikkunat jäässä. Just ja just oli plussan puolella kun minä katsoin mittaria. Niinpä siirsin sisätiloihin kuistilta kolme pelargoniaa ja yhden ruusun. Luultavasti pitäisi ulkona oleva murattikin siirtää johonkin.













Sanoin miehelle aamulla, että on jäänyt jonkunlainen alakulo päälle siitä eläketuki-hekemuksen hylkäyksestä, niin hän sanoi, että hänellä taas on tuosta auton korjauksesta/katsastuksesta. Kun pitäisi auto saada korjattua ennen katsastusta. Tänään miehellä myös lääkärin tapaaminen siellä syöpäklinikalla,toivottavasti on kaikki ollut hyvin kuvissa. Minä en nyt lähtenyt mukaan, kun mies menee yhden kaverin kanssa. Äsken oli tullut myös viesti, että ystävien koiralla (kultaisella noutajalla) on todettu syöpä ja on huono ennuste, keskiviikkona on leikkaus. Rukousta pyydettiin, ja niinhän Sana sanoo, että "ihmistä ja eläintä Sinä autat.






Tänään on aurinkoinen sää sentään, jos ei niin mieli olisikaan aurinkoinen... ja päivän sanassa Jumala puhuu-kirjassa hyvä teksti "harmaisiin" päiviin:




"Osoita meille tiesi, oi Herra, ja anna meidän vaeltaa poluillasi".
"Niinhän sinä teetkin. Tässä on tie. Epävarman tulevaisuuden ja horjuvien askelten tie. Tämä on tieni... Työnnä pois tulevaisuuden pelko. Tiedä, että sinua johdatetaan. Tiedä, että sinulle osoitetaan oikea tie. Olen sen luvannut."













Ja uskollinen orkidea kukkii edelleen, vaikka olen joutunut sen laittamaan hämärämpään paikkaa, kun kaikki eivät sovi ikkunan-edus kaapin päälle. Pari kukkaa vein makuuhuoneen ikkunalle.














maanantai 16. syyskuuta 2019

Syksyisessä metsässä




Oli niin väsynyt ja alakuloinen olo aamupäivällä, niin läksin sitten ruuan jälkeen metsään Elmon kanssa. Siellä se olo yleensä aina vähän paranee, ja niin kävi nytkin. Vaikka metsä olikin syksyinen ja pilvinen. Kuvia napsin sieltä.






Värikkyyttä...




























...ja kallioita



















Ei ollut kylmäkään, kun suosiolla olin laittanut jo syksyn lenkkipuvun päälleni ja jalkaan villatossut ja kumisaappaat. Kohta laitan itselleni kaakaota ja suklaariisikakun :) Mies on ruuanjakelussa toisen kaverin kanssa.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Viikonlopun hommia




Eilen käytiin vähän jakamassa tv7-lehtiä...just päästiin "pelipaikalle" niin alkoi sataa vettä...onneksi se myöhemmin loppui. Myöhemmin oli ihan kaunista, ja kotona ei ollut satanut yhtään, vaikka olimme vain noin kuuden kilometrin päässä kotoa. Se oli hyvä, kun mulla oli osa pyykeistä ulkona kuivumassa, niin eivät olleet kastuneet.






Auto pitäsi saada korjattua koska pian on katsastus. Piti jo korjata, mutta yksi osa oli puuttunut. Eräs tuttu kaveri on luvannut laittaa sen kuntoon...jos vaan osan saa ajoissa. Ikäviä uutisiakin tuli tänään, ystäväni mies oli kuollut, hän olikin jo pitkään sairastanut. Voimia hänen vaimolleen toivon!
Tänään oltiin eräässä Helluntaisrk:ssa, monta tuttuakin siellä nähtiin, vaikka ei oltu pitkän aikaan käyty. Oli mukava nähdä heitä. Siellä oli myös hartauden jälkeen ruoka (lohikeitto) ja kahvit makeine lisukkeineen. Otin gluteenittoman makean. Siitä huolimatta oli vatsa kipeä jonkun aikaa illalla.





Ompeluhommia olen tehnyt. Eli tässä parina päivänä pari farkkukassia srk:n myyjäisiin. Kumpaankin laitoin vuorin saaduista kankaista. Tässä kuvia niistä.
Toinen sininen....
















... ja toinen musta












Sen piristykseksi laitoin "ruusun" ja värikkäämmän vuorikankaan.



















Taas alkaa uusi viikko ja kaikenlaista on lähes joka päivälle, joko miehellä tai mulla... ruuanjakelua, lääkärissä käyntiä, soppakirkkoa, kylätaloa, seurakuntaa ym. Hyvää alkavaa viikkoa!

perjantai 13. syyskuuta 2019

Sadepäivän tunnelmia









Niinkuin noissa vaahteran lehdissä on tummia läikkiä,niin on elämässäkin. Jos kaikki menisi niinkuin unelmissa, se ei olisi elämää vaan unelmaa.
Unelmat on hyvästä,mutta ei niiden varaan voi laskea mitään.
Onneksi illalla on Ilosanoman ilta :) Sinne siis.




Viimeksi esittelemäni hameen ylimääräisestä palasta tein tänään vielä hiusdonitsin (90-lukua) :) Ulkona sataa taas vettä. Aamupäivällä koitin keittää puuhellalla miehelle inkiväärijuomaa...(hän itse oli kaupungissa), mutta se työnsi savut sisälle :( Ei suostunut vetämään ollenkaan, niin heitin pesään vettä, että se sammui.. ikkunat ja ulko-ovi olivat jo auki. Taisi olla liian matalapaine. Ja eka kerta kesän jälkeen. No, keitin sitten sähköhellalla ja samalla ruuan. Jälkiruuaksi tein omenakiisseliä. Oli hyvää kauramaidon kanssa.





Eipä tässä muuta.

torstai 12. syyskuuta 2019

Syksyisessä metsässä ja huono kuva



Kävin pienen lenkin syksyisessä metsässä. Kuvailin vähän syksy kuvia, alkaa nimittäin ainakin metsässä näyttää jo jonkun verran syksyiseltä.




























Kävi kyllä vähän köpelosti siellä...metsässä oli sateiden jälkeen muutenkin märkää ja sitten hyppäsin pienen ojan yli ja tietysti toinen jalka meni veteen nilkkaa myöten ja samalla kompastuin pientareelle...onneksi ei sattunut :)





Lupasin Metsäntytölle kuvata sen eilen tuunaamani hameen, mutta oliko liian hämärää tai jotain, kun en kunnon kuvaa saanut. Lisäksi täytyy korjata, että hame ei varsinaisesti ollut ruskea,vaan mustalla pohjalla ruskeaa ja muita maanläheisiä värejä. Eli sen kanssa sopisi myös musta pusero, mutta tässä ne ruskeat. Ja tässä se huono kuva:











Ja nyt se varmistui, että en päässyt sille Eläketuelle, oli liikaa ollut niitä sijaisuuksia silloin aikanaan. Eli edelleen väliinputoaja, johan siihen on tottunutkin, niin en sitä niin raskaasti ottanut.




Moi-moi!

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Lisää tyhjästä nyhjäämistä :)



Olin aiemmin ottanut myös talteen terättömien sukkisten lahkeet, kun housuosa oli hajonnut.









Ne ovat kauniin violettia pehmeätä ohutta kangasta. Tuossa yläkuvassa väri on vääristynyt, muissa on oikea väri.





Päätin kokeilla ommella niistä sukat. Tuollainen hävikki-materiaali on turvallista ommella, kun ei haittaa jos ei onnistukkaan, voi tehdä kokeiluja :)





Katkaisin lahkeet, niin että niistä tulisi polvisukat, mallasin ompelulinjan nuppineuloilla. Entinen lahkeensuu tulisi sukan yläreunaksi.












Ompelin poikkeuksellisesti saumurilla, joka tällä kertaa jopa toimi moitteettomasti.(Usein ei). Kyllähän ne saumat näkyy jalan alaosassa sivuissa, mutta ei ainakaan kotikäytössä haittaa.











- - -




Lisäksi olin joskus saanut kankaiden mukana katkaistun hameen/mekon (ilmeisesti ollut hyvin hoikan henkilön maksipituinen mekko)...olin jo eilen sitä katsellut, että siitä saisi itselle polvipituisen hameen, kun katkaisisi sen hameen ehkä vanhan lantiolinjan kohdalta... Tänään sen tein ja ei tarvinnut ommella kuin yläreuna ja laittaa kuminauha ja hengariin ripustus lenkit. En ollut aikaisemmin ertyisemmin tykännyt siitä ruskeavoittoisesta kukallisesta kankaasta, niin en ollut ajatellutkaan siitä mitään tehdä...nyt se tuntui kuitenkin niin syksyyn sopivalta, kun mulla on kaapissa myös ruskea pusero ja pitsivillatakki. Siitä kuvaa ehkä myöhemmin :) Tuunailemisiin!

tiistai 10. syyskuuta 2019

Nyhjää tyhjästä



Eikös se joskus ollut jonkun tuunaus osion/ohjelman nimi...






Eilen "lumppulaatikostani" kaivoin esille miehen entisistä "puolivillaisista" rikki menneistä sukista talteen otetut varret. Olin ne ottanut talteen sillä mielellä jos niistä joskus jotain keksisi.













Pyörittelin niitä kädessäni, olin ajatellut että jos niistä tekisi kynsikkäät, vai kämmekkäät vai mitkä ne on nimeltään...Reunustin leikatut reunat ja
kirjailin villalangalla vähän koristeita. Ja koska ne oli miehen entiset pienensin niitä vähän rusetilla kuroen. Rusetit on villalangasta letitetty.














Ja tältä näyttää kädessä.













Semmoinen pikku-tuunaus :) Tänään oli aamun pilvisyyden jälkeen ollut lähes helteinen päivä. +24 varjossa.

maanantai 9. syyskuuta 2019

Kukkia ja vähän muutakin




Tänään oltiin jakamassa lehtiä ja ostamassa uusi kahvinkeitin, ennenkuin mies lähti auttamaan ruuanjakelussa. Sitä ennen vielä keittimen putsauksen jälkeen keitettiin kahvit ja nautittiin ne voileivän kanssa. Hyvä keitin tuntuu olevan, vaikka oli suht edullinen. Tuli kuumaa kahvia. (Toisin kuin meidän entisessä keittimessä, josta ei koskaan kovin kuumaa kahvia tullut). Onneksi näin!






Kukat nostin eilen ulkoa sisälle. Kuistille jätin vielä pelargoniat. Hyvin olivat ulkona olleet kolme kukkaa viihtyneet. Kaktus oli rehevöitynyt.













Olisi ehkä toinenkin kaktus kannattanut laittaa kesäksi ulos, vaan ei tullut laitettua. Keväällä kuoleman kielissä ollut annansilmä, jonka työnsin ulos rumuutensa tähden, onkin kaunistunut silmissä ja ruvennut kukkimaan, vaikka luulin ettei siitä enää mihinkään ole.















Tytön keväällä antama paprika on ruvennut kypsyttämään hedelmiään, kun pääsi kuistilta lämpöisempään.















Lisää kukkakuvia...






















Joskus kerroin ostaneeni kirppikseltä siniset pallovalot (paristo-sellaiset). Ei ollut niin hyvä ostos kuin luulin, kun ne olivat muovipussissa, ei niin tarkkaan nähnyt. Osassa palloja on liian isot reiät, että ne eivät kunnolla pysy, vaan putoavat. Voisi kai ne jotenkin "parsia", mutta laitoin ne vaan lasipurkkiin. Meneehän ne noinkin.













Koe käytin niitä tänään, kun oli vähän aikaa tosi hämärää, kun satoi ja ukkosti. Eihän niistä juuri valoa tule, tunnelmaa vaan. Entisen kahvinkeittimen lisäksi meillä hajosi olohuoneen lamppu/katkaisin, ei saa valoa olkkariin... :( Se aiemmin temppuili niin, että välillä siihen tuli valo, välillä ei...mutta nyt ei tule ollenkaan. Yleensä ongelmat tulee nipuissa, oletteko huomanneet? Onneksi olkkarissa on pikkulamppuja.





Huomenna meillä onkin taas Hesan reissu, toivottavasti menee mukavasti ja miehellä on kaikki kunnossa, tosin niistä kuulee tulokset vasta viikon päästä.