Ilo elää
Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
keskiviikko 30. tammikuuta 2019
Lunta riittää...
...joudutte uskomaan sanaani, kun pahuksen kännykkä/kone taas temppuilee.
Kävin kävelylenkillä ja kuvasin maisemia ja lumi määriä kännykällä, piti laittaa tänne blogiin, vaan nyt ei saa taas kännykältä ulos niitä. Olisi pitänyt olla digikamera mukana, kun siitä ainakin viimeksi sai kuvat tulemaan koneelle. Ottaa päästä nuo laitteet.
Laitetaan nyt vanha kuva Hipsusta :)
Eilen olin siis kaupungissa. Ensin käytiin soppiksella kahvilla, sitten kirjaston kautta Evästä päivään-ruokailuun. Ruokana oli kinkkukiusausta ja salaattia. Jälkäriksi kahvi ja pikkuleipä. Sitten "erosimme" miehen kanssa, hän meni omille teilleen ja minä menin ensin käymään kierrätyskeskuksessa. Olihan siellä tavaraa ja ihmisiä vaikka kuinka, mutta ei oikein mitään mikä itseen ois kolahtanut. Joten ostin vain kolme postikorttia.
Sieltä kävelin sairaalaan mangneettikuvaukseen. Olin siellä jo tosi ajoissa, joten lueskelin vaan lehtiä. Manneettikuvasta saa tulokset ensi viikolla.
Mulla oli loppunut kännykän akku Kierrätyksessä ja ajattelin löydetäänkö miehen kanssa toisemme, mutta onneksi hän oli sanonut, että kävisin ensin sairaalan kahviosta katsomassa, että hän menee sinne..ja sieltä ukkoni löysinkin, onneksi. Olisi ollut hankalaa etsiä, kun känny ei olisi toiminut. Tuommoisista tyhmistä vempeleistä ollaan nykyisin niin riippuvaisia :(
Pitäisköhän mennä katsomaan jotain "murua rinnan alle", kello on 12,20...eikös se ole lounas aika :) Mies on vielä leipäkeikalla, syö kuulemma soppiksella. Hyvää päivän jatkoa!
maanantai 28. tammikuuta 2019
Kotia etsivät linnut
Tällainen tuli tänään tehtyä. Kohtahan se on kevät ja linnut oikeastikin taas etsivät kotia. Käsityöt on hyvä tapa keskittää ajatukset tekeillä olevaan hommaan. Muuten kun meikäläisen ajatukset harhailevat milloin missäkin. Sen huomaa siitäkin, kun lähtee vaikka hakemaan jotain tavaraa toisesta huoneesta, niin siellä ei enää muistakaan mitä piti hakea! Se on ärsyttävää.
Huomennahan ne tutkivat onko mun päässä jotain vikaa... "vika ei tarvii olla suuri, kun se on päässä"... mistä mulla on kaikki sanonnat tarttunut päähän, niinkun tuokin. Mies toi mulle jätskin, joten keskityn sitä syömään. Heippa vaan!
sunnuntai 27. tammikuuta 2019
Tankkausta :)
Tänään läksimme käymään naapuri-paikkakunnalle seurakuntaan. Olikin tosi hyvä tilaisuus! Paljon vanhoja tuttuja nähtiin (ollaan ennen siellä päin asuessa kuuluttu kyseiseen seurakuntaan). Ja jopa kaksi entistä pastoriamme. Ja tuollakin kävin rukoiltavana. Eräs tuttumme läksi sitten meille kylään ja kotona jatkettiin rukousta. Paistettiin kakluunissa makkaraa, syötiin vähän pitsaa ja juotiin kahvit. Sitten oli ruumis ja sielu tankattu :) Kauramaidon kokeilun aloitin.
Tämä kuva on aiemmin otettu, mutta hyvin näkee lumi määrän. Tämän kuvan jälkeen vielä lisää lunta tullut. Aiempi kuva tämäkin.
Yli 20 astetta on pakkasta. Ei huvittanut lähteä ulkoilemaan. Vieraan lähdettyä olen taas poistellut tietokoneelta ylimääräisiä kuvia. Illalla täytyy katsoa Tuntematonta sotilasta. Mukavaa iltaa kaikille!
lauantai 26. tammikuuta 2019
Se toimii sittenkin!
Tänään ostin muistitikun, ja siirsin sinne osan kuvista...se homma on tosin vielä kesken. Paljon poistin kokonaan ihan joutavia kuvia. Paljon kaikenlaisia maisema, kukka ja eläinkuvia sekä sisustuskuvia.... En ole kokeillut vielä onko siitä ollut mitään apua. (Näköjään oli, lis.myöh.)
(Lintuset kuistin ikkunalla, taustana vielä joulua)
Äsken tultiin synttäreiltä, oltiin naapurikylällä viettämässä erään tuttavamiehen 70-vuotis päiviä. Tuommoiset juhlat on vaarallisia...tuli syötyä voileipäkakkua, täytekakkua, vohveli ja suolatikkuja.... saa nähdä mitä vatsa meinaa... Kotiin tultua mies lähti juoksulenkille ja minä laitoin saunan lämpenemään.
Aamupäivällä käytiin taajamassa ostamassa synttäri-sankarille lahjaa ja samalla ostin kaksi euron kangaspalaa, molemmat kaunista kukallista kangasta. Ja sen muistitikun :)
Eilen oli harvinainen ilta, minä ilta- ja aamu-uninen menin vasta yhden maissa nukkumaan... syynä oli leffa "Vihreän timantin metsästys", jonka olen joskus nuorempana katsonut, muistelin sen olevan vauhdikas ja hyvä, joten jäin sitä miehen kanssa katsomaan. Loppujen lopuksi mies lähti filmin loppupuolella yläkertaan, minä katsoin loppuun. Kyllähän siinä vauhtia riitti :)
(Sukista tehty apina :)
Kokeilin tuota digikameraa, ja nyt se suostui jotain kuvia siirtämään!! Jee! Ehkä tästä päästään normaali meininkiin... Laitan tähän kuvia, joita yhtenä päivänä kuvailin pääasiassa kuistilla.
Eläimellistä menoa meillä jokasuhteessa :D
Eilen olin illalla srk:ssa rukoiltavana, ja uskon sen auttaneen, että tänään ja jo illalla kaikki tuntui taas paremmalta :) Kun meinasin jo välillä ihan alakuloon vaipua.
Mukavaa lauantai-iltaa!
perjantai 25. tammikuuta 2019
Muisteluja
Minä olen jo ollut vaivojeni takia alakuloon vaipumassa, mutta onneksi tänään on vatsa ollut parempana vaihteeksi, niin on jaksanut jotain tehdäkin, kuten imuroida ja käydä Elmon kanssa lenkillä. Tänään on vielä myös seurakunnan tilaisuus. Päätä vaan on taas särkenyt joka päivä, on se onni, että se mangneettikuvaus on ensi viikolla.
Jos joku on jo kauan, kauan lukenut mun höpötyksiä, niin muistaa että alussa asuttiin kerrostalossa ja meillä oli vain kesämökki. Se oli ihan mukava punainen tupa. Vähän kuvia sieltä ulkoa... kun blogin arkistostahan niitä löytyy.
Sauna rakennus kaivoineen.
Kiva paikka tuokin oli, mutta mökin ja kodin välillä reissaaminen oli jollain lailla raskasta. Osa lapsista oli teini-ikäisiä ja halusivat jäädä usein kotiin, nuorin vielä tuli useimmin mukaan. Ja talvella kun joskus oltiin, niin tupa oli jääkylmä ja sitten kun viikonlopun aikana sai sen lämpimäksi ja viihtyisäksi, niin että olisi tehnyt mieli jäädä sinne, niin sitten pitikin lähteä kotiin. Ja matkaa taisi olla joku 80 km, jos en väärin muista. Silloin meillä oli vielä alussa Diana-koira...ja myöhemmin Busse-koira. Tuossa mökin keittiön hetekalla.
Kissoja oli silloin Otto...
...ja Lilli
Tämmöisiä muisteluita tänään. Mukavaa viikonlopun alkua!
torstai 24. tammikuuta 2019
Ei niin hyvä päivä...
Viime yönä nukuin huonosti taas vatsan takia, ja sen vuoksi on koko päivä ollut jotenkin tukkoinen...väsyttänyt, mahassa kiertänyt ja päätä särkenyt.
Äsken (klo 16) join ensimmäisen kerran kahvia, joka vähän piristi. Ja otin toisen särkytabletin. Sitä ennen olin nukkunut päikkärit. En siis tänäänkään kerinnyt (lue: jaksanut) lenkille. Pakkasta on ulkona 8 astetta.
Mies kävi soppakirkossa, minä en halunnut/jaksanut tuon vatsan ja väsymyksen takia. Itse järjestelin vaan vähän tavaroita ja pyyhin pölyjä, joka nyt oli tietysti turha työ, kun huomenna pitäisi imuroida. Sitten saa pyyhkiä uudestaan, kun pöly laskeutuu.
Jotenkin on tuon vatsavaivan takia mennyt elämästä maku, kun tuntuu ettei mitään voisi syödä, kun aina vaan vatsa rupeaa vaivaamaan :( Ja niin usein on huono olo. Tosin nyt tein tyhjästä vihkosta Ruokapäiväkirjan, johon kirjoitan kaikki mitä syön ja lääkkeet jotka otan, ja kirjaan myös vaivat ylös. Jos siitä jotain selviäisi...kun jälkeenpäin katsoo. Ja jos joutuu menemään uudestaan lääkäriin tai jollekin ravitsemus-terapeutille, niin on sitten mustaa valkoisella.
Mitäs muuta? No, ei juuri mitään. Laila Hirvisaaren Imatra-sarjassa olen edennyt viimeiseen osaan: "Pihkovan kellot". Sitä luin tuolla koira-talolla ja nyt kotona. Siellä luin myös Annamari Marttisen kirjan "Törmäys". Joka meinasi viedä minulta yöunet yhtenä iltana, kun se oli niin "hurjaa" luettavaa. Siinä mielessä, kun siinä eräs nainen ajoi autolla vahingossa (kännykkää räplätessään) kahden nuoren päälle, joista toinen kuoli ja toinen halvaantui. Kirjassa kerrottiin vuoron perään tämän naisen, kuolleen tytön äidin ja halvaantuneen pojan ajatuksia. Kuinka kaikilla elämä pyshtyi... Oli se aika rankkaa luettavaa, ainakin minulle.
Eipä tässä muuta, kohta tulee tv-uutiset. Heippa! (Kuvituksena ihania kesäkuvia Karkkilan Myllypuistosta :)
keskiviikko 23. tammikuuta 2019
Lopettaakko vai ei?
Nyt on tuo kuvien laittaminen mennyt niin vaikeaksi, enkä todellakaan tiedä mitä tehdä ja mistä tämä kaikki johtuu ...miksi en saa uusia kuvia ladattua koneelle.
Tämä kirjoittaminen tuntuu tyhmältä, jos ei saa kuvia tänne. Hetken voi tietysti laittaa vanhoja kuvia...mutta miten jatkossa?
Bloggaaminen on tuottanut mulle tosi paljon iloa, ja nyt tuntuu tosi ikävältä, jos/kun joutuu lopettamaan.
Monta kertaa, kun on huonompi mieli ollut, niin bloggaaminen on ollut se iloa tuova asia. Te blogiystävät olette tulleet tärkeiksi ja kirjoittaminen on minulle tärkeä purkautumis-kanava. Kirjoittaminen on aina ollut minulle "henkireikä" jollain tavalla...runojen, kirjeiden ja päiväkirjan kirjoittaminen varsinkin nuorempana, nyt tietskalla kirjoittaminen, omaa pienimuotoista tarinaa elämästäni olen kirjoittanut yksityisesti ja blogia julkisesti.
Tässä nyt huokailen ja mietin. Ei kai sitä pidä ottaa niin vakavasti, kokeilen laittaa tänne vanhoja kuvia, kun ei uusiakaan saa. Tänään loppui koirien hoito-hommat taas toistaiseksi. Tänään oli ihan inhimillinen sääkin, ihan kivalta tuntui, kun ei ollut kylmä. Koirien kanssa oltiin ulkona, ennenkuin isäntäväki tuli kotiin, ja me kaupan kautta omaan ahtaaseen ja sotkuiseen kotiin. Kun tuolla koirien kotona, isossa, tilavassa ja siistissä talossa olin ollut eilisen ja tämän päivän, niin koti tuntui hermostuttavan pieneltä, ja kuten sanottu sotkuiselta.
Huomenna olisi soppakirko, mutta jotenkin ei innostaisi sinnekään nyt lähteä, varsinkin kun on ollut pari päivää taas enemmän vatsavaivaa. Katsotaan miten tässä kaikki jatkuu... parempaa huomista!
Ps. Ja kuvat vanhoja kuten sanoin.
maanantai 21. tammikuuta 2019
Nyt on jotain vialla
Mistä voi johtua, ettei saa enää kuviakaan siirrettyä blogiin, ei kummastakaan, kännykästä eikä digikamerasta?? Jotain outoa on nyt, ensin s-posti ei toimi ja nyt ei kuvansiirtokaan onnistu. "Ihmettelen kyl kauhian paljon" niinkuin joku jossain elokuvassa sanoi.
Mikä nyt neuvoksi. Onko muilla ollut tällaisia ongelmia? Että onko se jotain yleistä bloggerin ongelmaa?
Muuten olen taas vaihteeksi kotona ja mies koiratalolla vuorostaan. Täällä on nyt suhteellisen lämminkin (sisällä) kun eräs tuttu sai meidän patterit toimimaan kunnolla. Nyt täytyy vaan muistaa illalla käydä pannuhuoneessa tekemässä pieni operaatio illalla. Yhdessä osassa oli ollut vikaa ja tuttava oli sanonut, että yrittää katsoa jos löytäisi sen osan, niin tulisi ihan kokonaan kuntoon.
Harmittaa nyt kyllä tämän koneen takkuilu :(
sunnuntai 20. tammikuuta 2019
Toimimaton sähköposti ja sen sellaista..
Piti muokata tuota blogi-kuvausta, kun blogia varten avattu s-posti ei enää toimi, sinne ei tule posti, eikä viimeksi enää pystynyt lähettämäänkään...en ymmärrä mikä mättää, kun en ole mikään tietokone-ekspertti... Omalla nimellä tomivaa s-postia en välttämättä halua laittaa tänne yleiseen jakoon, sen saa minulta, jos haluaa laittaa postia, niin kauan kunnes saan blogille oman s-postin järjestettyä.
Täällä koiratalolla olen ja kuten huomaatte otin nyt läppärinkin mukaan. Vatsa on ollut nyt ihmeen hyvä, se on hyvä asia :) Ehkä ne uudet apteekin "lääkkeet" alkavat vaikuttaa. Ja ruokailukin on alkanut pysyä sallituissa aineissa, alan oppia. Kuvansiirto-piuha on jäänyt kotiin, enkä voi näyttää miten ihanan salaatti-aterian tänään söin :)Siinä oli luumutomaattia, kiiwiä, raejuustoa ja fetajuustoa, nam!
Mulla oli täällä koiratalolla mukana pakasteesta ottamani, joululta jäänyt,iso porkkanalaatikko eväänä aiemmin, ja siitä riitti syötävää kolmena päivänä. Tänään viimeiset loput. Hyvä niin, kun alkoi jo käydä yksipuoliseksi, kun mieskän ei halunnut sitä syödä...
Lautaselle lisäsin vain lisukkeita, tässä joltain päivältä kuva, jossa on lisänä keitettyä kananmunaa.
Huomasin, että täällä oli samanlaisia lautasia kuin mulla on kotona :) Eipä tässä muuta.
lauantai 19. tammikuuta 2019
Vuoroin vieraissa...
Mun vuoro olla kotona yötä. Vuoro-öin ollaan toinen koiratalolla ja toinen kotona omien eläinten kanssa. Käytiin saunassa täällä ja sitten mies lähti sinne.
Huonosti nukuin viime yönä siellä, yöllä toinen koirista alkoi haukkumaan, ja minä kiipesin alakerrasta ylös katsomaan mikä on haukun syy...ei syytä löytynyt, lie toinen koira jotain havainnut...Toinen nukkui mun kanssa alakerrassa ja myöhemmin tuli toinenkin sinne, lattialla nukkuivat. Eivät saa sänkyyn tulla, ja jos siellä olisivat, ei sinne muuta mahtuisikaan :)
Myöhemmin heräsin vielä yöllä vessaan ja sitten aamulla jo 6-7 välillä. Aamupäivällä oli sitten vähän tokkurainen olo, kun väsytti. Mies tuli sinne puolen päivän jälkeen ja toi tullessaan ison munkin meille puoliksi kahvin kanssa. Jopa söin sen ja ihme ja kumma, ei vatsaan vaikuttanut nyt ollenkaan ikävästi. Päinvastoin oli iltapäivästä lähtien vatsakin paremmassa kunnossa...ota tuosta nyt sitten selvää...että mistä se vatsa ei tykkää...
Koiratalolla on ISO tv ja olen katsonut siellä yksin ollessa muutaman jakson Asunnon metsästäjistä. Miehen kanssa yhdessä katsottiin eilen ohjelma Karjalasta (ihania maisemia isolla tv-ruudulla :) ja tänään Dubainin (olikohan oikein )prinsessan pakomatkasta, joka päättyi ikävästi, sekä joku sota-dokumentti, joka enemmän miestä kiinnosti, minä täytin samalla katsomisen ohessa sanaristikkoa :)
Huomenna olenkin varmaan enemmän koiratalolla, kun meille kotiin tulee tuttu mies katsomaan pannuhuonetta ym. isännän kanssa. Ja miehellä on huomenna myös sähly.
Kone ei suostunut tuomaan mitään kuvaa kännykästä, niin kaivan arkistosta jonkun kuvan tänne. Heippa vaan!
perjantai 18. tammikuuta 2019
Talven lunta tulvillaan...ja harteillaan
Nyt on tullut lunta ja pakkasta. Aamulla taisi olla -14, mutta päivällä satoi lunta vähän lisää. Kahden talon väliä taas mennään kun alkoi isojen koirien hoidot taas keskiviikkona. Kylätalo-tilaisuuskin oli eilen vielä lisänä.
Koiratalolla oli lumen kolaaja erikseen, mutta kotona mies on tehnyt lumityöt. Tänään katselin koiratalolla ikkunasta, kun toinen isoista koirista istui ulkona"talven lunta harteillaan" :) Tuo on oikein talvikoira, tykkää olla ulkona ja maatakin lumessa välillä.
Mukavaa viikonlopun alkua :)
keskiviikko 16. tammikuuta 2019
Neitonen lankatukkainen
Nyt tämä neitonen on valmis. Pelkäsin että pilaan sen lankatukalla, mutta eihän siitä mikään kauhea tullut :)
Ulkona paistaa aurinko, -10 näyttää mittari. Pitäisiköhän syödä jotain ja lähteä haistelemaan tuntuuko siellä kylmältä. En tykkää pakkasista, mutta aurinkoisesta kyllä :)
tiistai 15. tammikuuta 2019
Väsyneen päivän ilta
Hei! Tämä väsynyt päivä alkaa olla illan kynnyksellä. Oli tosi huono yö (ja jo eilinen loppupäivä vatsan kanssa), nukuin, tai yritin, alakerrassa... vatsaa poltteli ja mahassa kiersi. Paleli koko ajan ja huonosti nukuin. Pakko oli nukkua eri huoneessa kuin mies, kun oli niin rankat ilmavaivat :(
No nyt olen nukkunut päikkäritkin ja käytiin apteekissa ostamassa pari uutta lääkettä, ehkä ne nyt alkaa jo pikkuhiljaa vaikuttaakkin...kun alkaa olla parempi olo.
Aamupäivällä kun mies oli kaupungissa, jatkoin toisen "neitosen" tekemistä, piti jotain rentouttavaa tehdä, ettei ajatellut huonoa oloaan. Ja nyt ainakin on ompelu ollut mulle rauhoittavaa. Neitosen toinen jalka näyttää lyhyemmältä, mutta se johtuu vaan asennosta. Vielä puuttuu kasvot ja tukka.
Tämäkin tyttö on edellisen neitosen tavoin tehty vanhasta pöytäliinasta ja vanhan tyynyn vanusta. Vaatteiden kankaat ja pitsit saatuja. Hiukset ajattelin laittaa ohuesta villalangasta tällä kertaa...katsotaan jos se onnistuu :)
Tunnisteet:
arki,
elämä,
harmitus,
kierrättäminen,
ompelu,
vaivat,
vatsavaivat
maanantai 14. tammikuuta 2019
Vatsa ja hermot
Pääsin sinne 80-vuotis kahveille ja kahvin kaatelijana tuli toimittua. Kirjastossa kävin ennen sitä ja lainasin muutaman kirjan. Pari kirjaa, joissa puhutaan vatsasta ja yhden muun. Tuota "Suoliston salaisuus" aloin lukea jo kirjastossa. Se vahvistaa sen, mitä olen itsekin ajatellut.
Hyvä (ja hauska kirja, hauskasti kirjoitettu :) ja kertoo siitä(kin), että miten pää ja suolisto ovat yhteydessä toisiinsa, eli usein voivat vatsavaivat, stressi ja masennus olla sidoksissa toisiinsa.
Minä olen kova jännittämään ja stressaamaan, vaikka nyt olenkin yrittänyt elää vain päivän kerrallaan, ei se aina onnistu. Elämän epäonnistumiset ovat vetäneet itsetuntoni niin alas, että stressaan niin monenlaisia asioita, sellaisiakin, jotka muille ovat ihan iisi juttu. Mutta näillähän sitä on mentävä, mitä on annettu. Mutta ei siis ihme jos psyykkisen puolen lisäksi on myös fyysinen puoli alkanut oireilla.
Mutta "Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato"....näitä kuuluisia sanontoja :)
sunnuntai 13. tammikuuta 2019
Harha-ostos
Tein tänään harha-oston. Huomasin nimittäin, että taajaman kaupassa oli kankaanpaloja -80% alennuksessa. Niinpä tuli sellainen iso vaaleanpunainen kankaanpala ostettua...no ei se onneksi maksanut kuin kolme euroa. Normaalihinta oli 15 e.
Siinä oli sileä puoli päällepäin, enkä katsonut sitä niin tarkaan, että toinen puoli olikin kohoraitainen, olisin halunnut sileää kangasta. No, tyhmyydestä sakotetaan! Vaan ehkä se tulee joskus johonkin käytettyä. Mitäpä tuota suremaan.
Viereisessä korissa oli yksittäisiä vaatekappaleita euron kpl, tietysti piti langeta sitäkin penkomaan :) Ostin pitkät kalsarit/yöhousut sekä vajaamittaiset legginssit.
Ainahan niitä tarvitaan. Vaikka vaatekaappi onkin täynnä vaatteita.
Vatsa oli illalla jo vähän parempana, mutta nyt on taas huonompana, pitäisi saada huomiseksi kuntoon, kun on tuttavan 80-vuotis-kahvit, ja meitä on sinne pyydetty ja mua kahvia kaatelemaan. Joten toivotaan, että olo helpottaa huomiseksi. Tänään söin kyllä ihan terveellisen aterian: Kananmunaa, savustettua lohta,kesäkurpitsaa, tomaattia, gluteenitonta näkkäriä ja juustoa. Minua ja vatsaani saa muistaa rukouksin :) Kyllä sellainen kiusa on tullut tuosta vatsan ongelmista :(
lauantai 12. tammikuuta 2019
Vatsan armoilla
Tänään on tuttavalla kotiseurat ja meidänkin piti sinne mennä, mutta niin kävi, että mies sai mennä yksinään. Itselleni tuli jo aiemmin päivällä taas vatsavaivaa, otin lääkettä ja kävin kävelylenkillä, mutta ei auttanut, myllerrys mahassa vain jatkui. Otin ruokasoodavettä ja menin lepäämään, mutta aina vaan on kiertänyt ilma vatsassa ja suolisto kipristellyt, ja närästikin,
niin en todellakaan halunnut mennä kyläpaikkaan istumaan paikallaan ihmisten keskellä tuntikausia.
Niinpä jäin "kotimieheksi", niinkuin ennen sanottiin.
Nälkäkin tuli ja mietin mitä uskaltaisn syödä... kumma kun nälkä tulee vaikka vatsa on kipeä...
Söin sitten gluteenitonta kauranäkkäriä juuston kanssa sekä banaanin ja mustaherukka-teetä.
Katselin joutessani vanhoja kirjoja ja mitä niiden välistä löytyy. Vanhempieni vihkiraamatun välistä löytyi tällainen lappunen, mietin olisiko äidin, isän vai isäpuolen kirjoittama. Taitaa olla äidin kirjoittama, ja vanhanajan mustekynän jäljeltä näyttää. Muistan kun äidillä myöhemminkin oli kaksi sellaista vanhan ajan mustekynää tallessa. Ja äidin nuoruusajan muistokirjassa, johon äiti itsekin kirjoitteli kaikenlaista, on kirjoituksia jotka ainakin näyttävät vanhalla mustekynällä kirjoitetulta.
Saman Raamatun välistä löytyi myös nämä neliapilat. Äidillä usein olikin kirjojen välissä neliapiloita.
Me ollaan muutenkin saatu joskus vanhoja Raamattuja, virsikirjoja ym, jotka olisivat muuten menneet poistoon/roskiin. Raamattuja ollaan sitten annettu eteenpäinkin, jos jollain ei ole ollut. Yhden kirjan välistä löysin aiemmin tällaisen käyttämättömän postimerkin :) Vanhat jutut, kuten esimerkisi esineet, kirjat, postikortit -ja merkit ovat kiinnostavia, niinkuin historia muutenkin.
Toivotaan, että vatsa rauhoittuu... en tiedä mistä se taas otti "nokkiinsa" :(
perjantai 11. tammikuuta 2019
Neitonen
Ihmiset on paljon tehneet noita Tilda- enkeleitä- ja -tyttöjä, niin pitihän minunkin koittaa tehdä sellainen "köyhän miehen" kierrätysversio :) Ei voi sanoa "eka enkeli" ... koska hän on neitonen.
Tosiaan kierrätysmateriaalista kokonaan. Ensin tein vartalon vaaleanpunaisesta pöytäliinasta, jonka oikea puoli oli joskus kuistilla ollessaan haalistunut, sen haalistumattomista reuna osista.
Aika pienipäinen tuli...hmm..
Mekkokangas on saatua, samoin koristenauha kaula-aukossa ja helmassa, alushame on entisen työpaikan kangaspalasta ja äidin entisen verhon reunusröyhelöstä.
Sitten piti miettiä hiuspulmaa...päädyin siihen että tein hiukset tästä kierrätetystä tupsusta :)
Se ei ollutkaan ihan helppoa, tupsun lanka oli tosi liukasta, eikä meinannut pysyä millään aloillaan. Jotenkin sen sain päälaelta ommeltua ja laitoin leteille.
Kasvot piirsin lyijy-ja värikynällä.
Toistaiseksi sai mennä istumaan makkarin pikkuhyllyyn erään saadun enkelin kaveriksi :)
Ihan kiva oli ommella, vaikka vähän välillä takkusikin. Harjoituskappale, jos vielä innostun niin voin yrittää uudestaankin. On taas näköjään tullut ompelubuumi :) Hyvää alkavaa viikonloppua!
torstai 10. tammikuuta 2019
Talven ihmemaa...
...laulu alkoi soida päässäni kun olin kävelyllä kauniissa lumisessa maastossa.
Ja sininen hämäräkin alkoi taas laskeutua nopeasti. Nyt näyttää jo ikkunasta katsoen aika hämärältä, kello on 16,30.
Niin kauniilta näytti minusta tuo luminen tiekin, jota puut reunustivat ja taipuivat tien päällekin.
Tuli jopa mieleen, että tuota tietä voisi vaikka hiihtääkkin, vaikka jo useampi vuosi on kun olen viimeksi vähän hiihtänyt. Enkä edes ole talvi-ihminen, mutta kyllä tuollainen sopivan lämmin talvisää on ihan kivaakin :) Piristi tuo pieni lenkki, kun muuten olen siivonnut, ommellut ja pessyt pyykkiä. Piristystä teillekin arkeen!
keskiviikko 9. tammikuuta 2019
Ei saa sorsia sorsaa...
Tämmöisen sorsan koetin tehdä tässä kerran. En ollut tyytyväinen sen näköön ja se oli puoli-valmiina jonkun aikaa, kunnes tänään päätin tehdä sen valmiiksi. Eli ompelin siivet paikoilleen ja ompelin mustat helmet silmiksi. Mietin mihin sen laittaisin ja se sai paikan katon rajassa olevalta hyllyltä. Minusta se sopi tuon "talvi-neidon" kaveriksi.
Ei kovin edustava ole läheltä.
Samalla otin muutaman muunkin kuvan, muistakin kavereista, vähän karvaisemmista :) Rasmus....
...ja Hipsu
Loppuun vielä erään liinan kirjailut, kun ne on minusta nin kauniit :)Tykkään noista pitseistä ja kirjailuista <3
Liina on joskus kierrätyksestä ostettu pyöreän tyynyn päällinen, josta minä tein myöhemmin liinan. Tämmöistä tällä kertaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)