Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

maanantai 30. marraskuuta 2020

Tuli hieman talvi tunnelmaa

 Eilen oli ensimmäinen adventti. Poltin adventin kunnaksi kynttilää keittiön ikkunalla ja face bookista kuuntelin adventti laulun, Hoosiannan. Tv 7:lta katseltiin adventti Jumalan palvelusta, oli kiva katsoa kun uskova luterilainen pappi saarnasi ja puhui myös omasta uskoon tulostaan. Eli oli vähän erilainen kirkon meno.




Laitoin olkkarin pienempään ikkunaan myös valokranssin, niinkuin on pikkuhuoneen ikkunassakin. Kuten näette on täälläkin satanut pikkuisen lunta.


Tänään sain tietää, että kuntouttava jää tauolle toistaiseksi, koronan takia. Ihan hyvä. Minulle soitettiin srk:sta ja kerrottiin, sieltä oli soitettu virkailijalle ja hänen pitäisi vielä soittaa minulle. Eli samalla tavalla kuin aikaisemmankin kiihtymisvaiheen aikana viime keväänä.


Meillä on ehkä joku sulake palanut, kun kaksi lamppua lopetti palamisen. Täytyisi käydä eteiskomerossa katsomassa sulakkeet. Tässä koneellakin on niin pimeää kun pikkuvalo  ei toimi. Mutta nyt ei voi, kun isäntä katsoo jääkiekkoa. Eipä tässä kummempaa, huomena optikolle. Hei vaan!



sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Löysin runon..

 


 ...tähän aikaan sopivan. Kaikesta huolimatta sen nimi on Riemuitse. Runon on kirjoittanut Ritva Viljamaa.


Riemuitse

Riemuitse Jumalan lapsi,

autuas olethan,

lahjaksi vanhurskauden

saithan taivahan.

Saithan armon ja rauhan,

saithan rakkauden.

Saithan ystävyyden,

kestävän ikuisen.

 

En voi riemuita, vastaat

pelkään elämää, 

pilvien harmaus painaa,

kaikki on pimeää .

Armon auringon peitti

synkkä pilvien vyö,

loista ei tähtien tuike,

ahdistaa keskiyö.


En voi riemuita, vastaat

taakkani painava on,

edessä pimeä korpi,

tienoo tuntematon.

Outoja ääniä kuulen,

outoja varjoja nään,

sokaisemana pelon

paikalleni jään.


Riemuitse Jumalan lapsi,

riemuitse sittenkin

kätesi yhteen liittäin

kiittävin sydämin.

Silloin tapahtuu ihme -

valkenee pimeä yös.

Ritva Viljamaa


Sinulle jota epävarmuus ahdistaa, tahdon jakaa kanssasi tämän .



lauantai 28. marraskuuta 2020

"Minkä kirjoitin, sen kirjoitin"

 


Kyllä huomaan, että tuo korona-tilanne on vaikuttanut minuun, eli jotenkin kaikki tuntuu niin ikävältä. Varmaan olen vähän masentunut, hermot on helposti kireällä eikä meinaa vastoin käymisiä kestää. Päätä särkee usein. Mutta näillähän sitä on mentävä mitä on annettu.

En edelleenkään ole muistanut ostaa niitä ompelukoneen neulojakaan kaupungista, eli ei voi ommellakaan mitään. Lehtiä ollaan jaettu isännän kanssa postilaatikkoihin, huomenna hän menee varmaan kaverin kanssa jakamaan loput. TV7-lehdet on kysymyksessä.



Vivamon joulunäytelmäkin peruuntui, eli sitäkään ei ole, eikä tietysti miehellä näytelmä-harjoituksiakaan. Mulla on ensiviikolla ainakin silmälääkäri/ optikon tarkastus ja tarkoitus olisi saada uudet lasit. Ystävä on halunnut avustaa mua siinä rahallisesti. <3  "Joululahjaksi". Sydämellinen ystävä. Myös kuntouttavan työtoiminnan jatkosta tehtävä aktivointi suunnitelma on ensi viikolla. Kuntouttavan leipäkirkkokin jäi nyt tauolle, ja vähän jännittää mitä ne mun pään menoksi keksivät. Voi, kun odotan kevättä, että pääsisin eläkkeelle! Kun jaksaisi sinne asti.

 


Tää meni nyt ihan valitukseksi, sorry! Pitäisi kirjoittaa näitä valituksia vaan päiväkirjaan, eikä teille luettavaksi tällaista masentavaa. Mutta : "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin".  Pitäisi varmaan lähteä lenkille, että piristyisi, kun ei sadakaan. Hei vaan!

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Kuinka monta laukkua ihminen tarvitsee ?

 Otsikosta jo huomaa , mistä nyt on puhe, vaan ei puute.

Mulla on kaksi laukkua sillä lailla käytössä, että ne ovat vakituisemmat laukut, toinen on vähän pienempi, sen juuri vaihdoin siihen isompaan, kun alkoi tuntua niin ahtaalta. Naisen käsilaukussa kun on yleensä vaikka mitä...





...vesipullo ainakin...


Mutta miksi ulkovaate kaapissani oli tämmöinen määrä muita laukkuja? 

 

 


 

 

No tietysti siksi, että vaihtelu virkistää :) Tosin se ei ole oikeastaan hyvä asia..koska sitten joku tärkeä juttu onkin jossain toisessa laukussa.. Siksipä olen kuitenkin yrittänyt pysytellä jommassa kummassa isommassa laukussani.


Mutta täytyyhän sitä varalaukkuja olla :D Joskus tarvitsee vain jonkun pienen laukun, tai määrätyn laisen. (Suurin osa on kirppikseltä ostettuja, pari taitaa olla saatuja).


Sitten siellä kaapissa on tietysti myös itsetehtyjä farkku- ja muita kangas kasseja ja laukkuja. Joita on joskus tullut esiteltyä, kun on ne tehnyt.


Mutta se siitä, huomenna on kuntouttava työpäivä. Nilkka niksahti taas tänä iltana, kunnon nilkkatuki oli ollut isännällä sählyssä käytössä ja nyt pyykissä, niin löysin kuitenkin toisen "lepsumman", on sekin jo auttanut, niin eiköhän ole aamulla nilkka kunnossa.

tiistai 24. marraskuuta 2020

Pelaa taas, ehkä..

 


Elmo tuossa ruokakupillaan.


( No, näköjään kone julkaisi tuon aiemman valitukseni. Eli kone (tai yhteys) pelaa ilmeisesti taas.) 


Tänään mentin kaupunkiin katsomaan onko Evästä päivään-ruokailu toiminnassa, (kun korona-rajoitukset kiristyivät) , ei ollut , ne jotka tulivat oven taakse saivat rasiallisen pakastettua lohikeittoa. Kirjastossa kävin palauttamassa kirjoja.


Saa nähdä miten mun kuntouttava, eli leipäkirkko, kun siellä on vielä pienemmät tilat kuin tuolla Seurakunta-talolla. Ei vielä ole ainakaan tullut mitään tietoa  poikkeuksista. Ylihuomennahan se  on. Isännän sählykin jäi tauolle. Lehdessä oli, että nyt on ollut enemmän 60-70 vuotiailla koronaa, sitä ikäluokkaahan minäkin olen. Sempä vuoksi en haluaisikaan välttämättä liikkua niin paljon, kuin on pitänyt.

 

Imuroin tietokoneen ja sen alla olevan tuulettimen,jos se parantaisi yhteyttä. Toistaiseksi ainakin toimii. Katsotaan nyt miten jatkossa menee, toimiiko kone, ja myös sitä tuleeko lisää rajoituksia. Toivotaan, että kaikki menee hyvin!

Hei vaan!

Pätkii...

Onko teillä blogien kanssa ongelmia?  Mulla pätkii yhteys, liekö koneessa vika vai jotain yleistä. En pystynyt kommentoimaan kaikkiin blogeihin missä kävin.

Täytyy yrittää myöhemmin, jos sitten pelais. Katsotaan julkaiseeko tätäkään...

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Vähemmän siistejä kuvia

Nämä kuvat on pikku-huoneesta eli mun askartelu- yms, huoneesta, joka toimittaa joskus myös vierashuoneen virkaa...toivottavasti silloin vähän siistimpänä :)


Laitoin tänään sinne pari jouluvaloa, niin tuli mieleen ottaa muutama kuvakin.




Lehtikuvasta tehty taulu...



...ja kuvia vanhasta lasten kuvakirjasta, jonka joskus kierrätyksestä löysin.




Seinällä tauluna myöskin. Ja itse tuunattuja koristeita.








Ikkunaan laitoin jouluvalo seppeleen. Alla nurkkaus valoisampana...




Tämä pikkuinen huone on myös mun askarteluhuone, joten siellä on myös sotkuinen työpöytä, jossa viimeksi olen tehnyt joulukortteja.





Aika "boheemi paikka" :)




lauantai 21. marraskuuta 2020

Valkoisempaa, ja vähän värikkäämpää

Tänään kävin Elmon kanssa kävelyllä. Luonto oli tehnyt taidetta vesilätäkköön.




Pikku tie oli jo sula, mutta ympärillä oli vielä jonkun verran lunta, ja pikkupakkanen.



Tuolla näkyy pieni musta piste, siellä Elmolla on kiire katsomaan, onko koira kaveri pihalla :)


Olihan se, mutta aitauksessaan. Elmo lähti ihan sopuisasti mun kanssa kotiin päin.


Kotona aloin siivota ulkovaate komeroani. Viime keväänä en kaikkia talvi juttuja vienytkään sieltä vinttiin, osan vain. Nyt vein jo jotain kesäjuttuja vinttiin. Kyllä oli (ja on) tuossa komerossa tavaraa.

Esimerkiksi kaulaliinoja (kankaisia) oli 12 kpl, kun tykkään väreistä , niin niitä on joka lähtöön.




Lisäksi vielä kolme pörrö-kaulaliinaa...




Myös pipoja, hanskoja ja neulepantoja oli ihan kiitettävästi.




Kun pitkän ja paksun tukan sekä ponnarin kanssa eivät pipot pysy kunnolla päässä, niin on tullut noita neulepantoja tehtyä, ne lämmittää ja pysyy paikoillaan :)




Nuo on kaikki , takimmaista lukuunottamatta, itse tehtyjä. Takimmainen on kiertsistä, ja siihenkin olen itse lisännyt kukan.


Talvi se yrittää joutua, minullakin oli eilen ensimmäistä kertaa talvi-nilkkurit, ja tänään talvisaappaat kävelyllä. Täällä olen yksikseni, kun isännällä on seurakunnan miesten kanssa menoa. Nautin kyllä yksin olosta :) Mukavaa lauantaita teillekin!

keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Puuhommia ja askartelua

 


 Terkkuja Rasmukselta :)


Tänään oli erilainen päivä, kun miehen piti mennä kaverinsa kanssa  hakemaan puu kuorma meille (peräkärryllä), mutta kaveri olikin kipeä, ja minä lähdin isännän seuraksi/avuksi.

 Meille oli tosiaan tarjottu peräkärryllinen enimmäkseen eri kokoisia laudan pätkiä ilmaiseksi , poltettavaksi. Aika nopeasti saatiin puut peräkärryyn, ja sitten meidät vielä pyydettiin kahville. Ja selvisi, että antajan vaimo olikin meille jollain lailla tuttu. Uskovien ystävien kautta oli tämä lahjoitus muutenkin alunperin tullutkin. Aina kannattaa ottaa, kun ilmaiseksi saa :) Kotona oltiin jo ennen sitä pätkitty paksuja oksia polttopuiksi myös.  


Kotiin tultua olikin nälkä, ja minä menin laittamaan ruokaa, kinkku risottoa tällä kertaa. Mies tyhjensi sillä aikaa osan kuormasta ja loput jätettiin pressun alle myöhempään kertaan tyhjennettäväksi. Isännällä on ollut jalka vähän kipeä, kun oli "niksahtanut" sählyssä  viikonloppuna.



Huomenna sitten taas kuntouttavan päivä ja samoin Kylätalo-tilaisuus. Onneksi nyt on ollut pirteämpi mieli, liekö kirkasvalo auttanut. Muutamaa korttiakin väsäsin, osa on vielä kesken, mutta pari onnittelu korttia sain valmiiksi, minusta niistä tuli ihan kivoja.





Hei vaan :)

tiistai 17. marraskuuta 2020

Kaupungissa

 Tänään oltiin kaupungissa. Käytiin ruokailussa ja minä kävin kirjastossa  ym. Pari kirjaa tuli taas lainattua, vaikka entisetkin on kesken.


Kotimatkalla kävimme kahvilassa vanhalla rautatieasemalla. Sinne oli tullut sitten viime näkemän iso veturi "nähtävyydeksi", sivuraiteen pätkälle.




Mulla on pari päivää taas vaihteeksi ollut vatsa huonommassa kunnossa, vaikka olen yrittänyt gluteenitonta syödä ja mielestäni varsin hyvinkin noudattaen sitä. Ruokailussakin sain gluteenittoman ruuan.


Huomenna ei kai onneksi ole mihinkään menoa minulla. Tänään on ollut tihkusateinen päivä, kaupungissa hankala, kun silmälasit kastuu (sateen takia) ja höyrystyy (maskin takia).


Tässä vielä joku kuva viikonlopun siivous päivältä. Pikkuhuoneen sohva sai peitokseen mun virkkaaman peiton ja entisen ison tyynyn sisältä paljastui tämä aikoinaan tekemäni värikäs tyyny, peuroineen ja syys väreineen.

 



Ai niin, ompelusta tulikin mieleeni, etten vieläkään muistanut ostaa ompelukoneen neuloja, kun kaikki on menneet poikki... Täältä niitä ei ehkä saa mistään...no jos torstaina muistaisi... 

 

Ja tiiättekö mitä, vasta toissapäivänä muistin, että hyvänen aika, kirkasvalo lamppu on vielä vintissä, en siis yhtään ollut mokomaa muistanut..vanhuus ei tule yksin. Mutta nyt saa taas aamuisin nauttia kirkasvalosta :)



sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Lämpöä

 Iltaa! Kun en osaa olla kirjoittelematta, niin kirjoitan...mihin milloinkin: päiväkirjaan, blogiin, joskus runo-vihkoon... nytkin täytyy tehdä "tikusta asiaa"...tai oikeastaan villasta.

Viimeksi kuntouttavassa ollessani, eräs vanhempi täti (siellä vapaaehtoisena auttamassa) tuli ja kysyi minulta, että onko meillä kotona viileää.. Sitäpä juuri usein on, jonka myönsin, niin hän kaivoi muovipussista harmaan ponchon ja sanoi, että toi minulle <3



Hän on niin kultainen leskirouva muutenkin ja auttavainen siellä kuntouttavassakin. 

 

Minä olin Elmon kanssa kävelyllä päivällä. Elmo oli oikein innostunut ja vaikutti, että oli tyytyväinen kun lähdettiin lenkille, joskus taas on ihan laiska ja haluton lähtemään lenkille. Voihan vanhalla koiralla olla sellaista, ettei aina huvita, kun itselläkin välillä on. Äsken isäntä lähti pelaamaan sählyä, kerkisi muutaman tunnin olla kotona ja ottaa nokoset. Miehillä se on helppoa tuo nukahtaminenkin :)

Mutta teille toivottelen hyvää illan jatkoa ja virkistävää unta,kun sen aika on.


lauantai 14. marraskuuta 2020

Olkkarin siivousta ja syys-sisustusta

 Tänään,kun mies on näytelmäharkoissa, olen saanut rauhassa siivota,ei ole kiire mihinkään. Muutama kuva siivotusta olohuoneesta. Meillä on niin pienet tilat, ja kuitenkin paljon tarpeellista (ja vähemmän tarpeellista) tavaraa, joten harvemmin meillä on kovin siistiä.


Pistin kesä värejä pois ja vähän syksyisempää tilalle. Rakastan kesä värejä, turkoosia ja limenvihreää, mutta nyt tuli tilalle violettia, liilaa, pinkkiä ja vaalean punaista.




Tuo kaitaliina näyttää kuvassa punaiselta, mutta on siis pinkihtävä, vaikka laitoin punaisemman puolen päälle.




Tuoleihin laitoin entisten poppanoiden tilalle vanhat liilat hartiahuivit, toinen on äidin entinen ja toinen löydetty kierrätyksestä ehkä. Ja limenvihreän ison riepumaton tilalle vuosi sitten ostamani syys/talvi maton.






Tässä on meidän digi-nurkkaus. Mun tietokone ei ole tässä, mutta isännän kone, tv, dvd yms. Tässä oli aiemmin noiden laitteiden alla vain pikkujakkara, mutta tänään mietin mikä olisi siihen parempi ja tuli mieleen, että mehän saatiin aiemmin pieni yöpöytä, joka on ihan joutavana vintin rapussa. Siihen sain laitteet nätimmin ja laatikossa voi pitää vaikka osan dvd-filmeistä. "Aika tavaran kaupitsee".





Elmokin väsyi siivouksesta, vaikkei tehnyt sen hyväksi muuta kuin oli mun tiellä. Ja valtasi parhaan lepopaikan. (Sohvan selkänojalla on aina huopia, kun tv:tä katsoessa tulee viileä).

Keitin itselleni kahvia ja laitoin pyykkikoneeseen pois vaihtamani tekstiilit, Elmokin sai lattialle puhtaamman huovan makuu-alustakseen...mutta näköjään sohva on pehmeämpi vanhoille luille.

 

 Kiva, kun sain olkkarin siivottua paremmin, vielä pitäsi lisää pölyjä pyyhkiä ja pikkuhuoneeseen etsiä joku sängynpeite ja muuta pientä järjestelyä. Mutta jospa ensin juon termoksesta vielä toisen kupin kahvia... Heippa vaan! Leppoisaa lauantaita!

 




perjantai 13. marraskuuta 2020

Kotihommia vaan

 


Kuva vanha, on minulla tietokoneella etusivun kuvana, siinä Elmo ja Rasmus.


Harmaan päivän äärellä. Pyykinpesukone on "laulanut" kellarissa, nyt sain pyykit kuivumaan kellarin telineeseen isommat ja pienemmät pikkuhuoneeseen sisälle. Ja vuorostaan tiskikoneen päälle. Ja Kyläsairaalan katsoin.

Muuten en mitään kummempaa ole tehnyt. Ruuanlaitto sitten seuraavana tulossa. Siitäkin selviän tänään helpolla, kun on entisiä... isäntä on kaupungissa käymässä. Eilen käytiin siellä tuttavan luona,kuntouttavan jälkeen. Hänen koira oli niin innoissaan kun tulimme, kun ollaan pari kertaa aiemminkin nähty. Söpöläinen <3

Toisin kuin meidän Elmo, joka ravaa vuorotellen ulos ja sisälle, ja haukkuu..miten liekin taas niin levoton. (Ja minä saan olla portsarina). Rasmus oli yhden vuorokauden poissa, mutta tuli jo tänä aamuna takaisin. Ei luulis sen enää näin syksyllä lähtevän pitemmille reissuille.

Ei tässä kummempia tänään, illalla olisi tarkoitus mennä seurakuntaan, ja jos saatais se eilinen ystävä mukaan. Palataan taas, jos Luoja suo :)


keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Odotuksia

 


Odotan jo viikonloppua, kun miehellä on silloin näytelmä-harkat, ja saan (jos vaan jaksan) touhuta omiani :) Ajattelin vähän muuttaa sisustuksen värejä, kun vielä ollaan oltu kesä kuosissa. Limen vihreä saa väistyä, ehkä, vaikka onkin yksi lempiväreistäni. Toisaalta kaivelin yhtenä päivänä kangaslaatikkoani, niin siellä oli ihan mukavan värisiä kankaita, jos vaikka innostuisi ompelemaankin. Toivossa on hyvä elää.


Toisaalta tiedän itseni nykyisin, että yht äkkiä tuleekin sellainen olo, ettei oikein jaksa tehdä mitään. Kadehdin itseäni nuorempana,kun jaksoin innolla vaihtaa sisustusta ym. Nyt en ole jaksanut vielä edes aloittamiani kirjoja lukea loppuun,kun eivät ole niin kiinnostavia olleet. Tuon "Introversion voima" aion kyllä lukea...


Eilen taas tuli kylään eräs mies, johon isäntä oli tutustunut. Mua taas ahdisti etukäteen, kun en tuntenut koko miestä, mutta loppujen lopuksi oli ihan mukava nuorempi mies, puhui englantia ja suomea sekaisin. Hänellä on myös perhe, ja pyytävätkin meitä käymään joku päivä.

 

Huomenna on taas kuntouttava, ja sen jälkeen pitäisi käydä yhden ystävän luona samalla, kun ollaan kaupungissa. Kohta alkaa Kyläsairaala, jota alan katsomaan. Isäntä on lääkäri-reissulla. Tämmöistä tunteiden tuuletusta tänä aamuna.

 

Hyvää keskiviikkoa täältä pilviseltä Uudeltamaalta!




maanantai 9. marraskuuta 2020

Talvi tulee...

 


( Lintulautakin on saatu uuteen paikkaan ja seuraavana päivänä linnut löysivät sen)

 Tänään meni monta joutsen parvea meidän pihan yli huutaen hyvästejä. Minä tietysti tapani mukaan huutelin niille takaisin: hyvää matkaa, tulkaa keväällä takaisin...aina tulee haikea olo joka syksy kun joutsenet lähtevät. Ensin meni iso parvi "ryhmämatkailijoita" toiseen suuntaan. Sen jälkeen lensi muutama "omatoimimatkailija" toiseen suuntaan ja vielä viimeiseksi yksinäinen joutsen pariskunta ryhmämatkailijoiden perään, liekö myöhästyneet lennolta :)


Pihalla oltiin sopivasti monta tuntia, kun vaihdettiin autoon talvirenkaita. Yksi pultti oli niin jumissa, ettei millään lähtenyt irti, kaikkea kokeiltiin ja naapurin mieskin oli pähkäilemässä.  Loppujen lopuksi isäntä soitti kaverilleen, joka oli äitinsä luona käymässä, mutta pyysi isäntää tulemaan sinne, kun hän itsekin aina laittaa autoa siellä. On pelit ja vehkeet siellä. Toivottavasti saavat renkaan irti ja vaihdettua.


Mulla oli nälkä ja päätä särkee, niin en lähtenyt mukaan. Nyt on perunat kiehumassa, ja niiden kanssa valmista kastiketta.


                          X             X           X          X         X        X



Tässä välissä kävin syömässä ja ottamassa hyvin pienet nokoset, kun isäntä herätti mut puhelinsoitollaan. Autoon oli nyt saatu se viimeinenkin rengas. Hyvä, talvi saa tulla, vaikkei olis niin väliksikään.


Pakko oli ottaa taas särkylääke, kun puoli päivää on pää särkenyt. Liekö niska taas niin jumisssa, kun on kipeäkin. Huomenna on taas Evästä päivään-ruokailu ja mun pitäisi etsiä sinne lausuttavaksi joku runoni. 


Mukavaa alkuviikkoa! Itsestä tuntuu ihan kuin olisi sunnuntai, kun eilen illalla oli miehen kaveri täällä saunassa ja yötä, ei meinaa muistaakkaan, että on jo maanantai...

sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Perheen äidin pikku apulaiset...

...mitä ne sinulla ovat?

 

Mulle niitä pieniä tärkeitä ovat pyykkipojat :) Uskokaa tai älkää.

 

 


 Niitä on keittiössä pellin varressa sekä "romukorissa". Aina lähellä, kun tarvitaan.





Ja mihin niitä sitten käytän? Vaikka mihin, pussin sulkijoiksi, kiehuvan kattilan reunassa estämässä kuohumista hellalle, kiinnittämään muistilappua johonkin, ym. ym.








On isoja ja pieniä, ja keskikokoisia. Silloin kun oli Tiimarin loppuunmynti, niitä tuli ostettua.





Osan olen maalannut ja koristellut itse tavallisista pyykkipojista. Käytän niitä myös askartelussa apuna, esim. pitämässä liimattuja "juttuja" paikallaan.





Pienikin voi olla tärkeä ja hyödyllinen !

lauantai 7. marraskuuta 2020

Haaste: Lukemiseni pitkä historia

Kirjarikas elämäni-blogissa oli tämä haaste. Koska olen aina ollut kova lukemaan, niin täytyihän minun osallistua tähän haasteeseen :) 


Näistä pidin, kun opettelin lukemaan:

Sain ensimmäisen aapiseni ennen koulu-ikää, se oli sellainen sinikantinen, jossa oli muistaakseni aapiskukon kuva kannessa.  Piti tarkistaa vielä äidin pitämästä "Eloni alkutaival"-kirjasesta, että muistanko oikein, ja muistin.






Opin siis lukemaan kuusivuotiaana, siitä ensimmäisestä aapisesta. Muistan ainakin yhden kirjan jota luin junassa, kun mentiin pohjois-Karjalaan, se kertoi oravasta, olikohan oravan nimi Huiskuhäntä ??


Muut lapsuusajan suosikkini olivat:

 

 Viisikot, Salaisuus-kirjat (molemmat Enid Blytonin kirjoittamia), Hollantilaiset kaksoset, Marikki, Tuuli tuli kaupunkiin ym. Saatoin lukea samoja kirjoja uudestaan jonkin ajan kuluttua, ja vieläkin minulla on sama taipumus välillä.

 

Nuorena olin kiinnostunut:

 

 Anna-kirjoista, Runotyttö-kirjoista,  joistakin dekkareista (Esim. Kiinalaiset naulamurhat ja muita samaan sarjaan kuuluvia), Lotta-kirjoista ym.ym. Se oli loputon lista, mitä kirjoja luin.


Näitä luin lapsilleni/ sisaruksilleni/ muille:

 

Lotta-kirjoja taisin lukea myös lapsille (isompana) iltalukemiseksi,  ja monia muitakin hyviä kirjoja. Pienempänä tietysti pikkulasten kuvakirjoja.


Puolisoani/kaveriani/ muuta läheistäni kiinnostaa:

Miestäni kiinnostaa hengelliset kirjat, Arto Paasilinnan kirjat, sarjakuva-kirjat ym.


Nyt kesken: 


Nyt on ainakin pari kirjaa kesken,  Raakel Linnell: Älä sano että rakastat, Laurie Helgoe:Introversion voima, miksi sisäinen maailmasi on suurin rikkautesi...

 

 


 

 

 Hengellisiä kirjoja tietysti luen myös, sain juuri vähän aikaa sitten luettua nuorten kirjan Naatan. Ja Raamattua.


Kirja, jonka lukemisesta haaveilen:


Ei nyt ole mitään erityistä kirjaa haaveen alla. Yksi kirja on varauksessa kirjastosta.


Tämän haasteen saa napata joka haluaa ! :)


perjantai 6. marraskuuta 2020

Kadonneet kukkakuvat

 


 

 

 Muistatteko, kun kerran ihmettelin mihin ottamani kukkakuvat olivat hävinneet...no nyt ne on löytyneet, palanneet arkistoon, kun tuossa kuvien lataamisessa oli välillä ongelmia.


Tässä yläkuvassa iso kimppu, jonka sain ystävältä silloin kun oli vaikeata, ja joka oli kanssani sinä päivänä. Aika erikoisia kukkia, nuo punaiset kukatkin oli sellaisia, etten ollut ennen nähnyt. Samoin tuolla kimpussa oli joku valtavan iso kasvi, josta en tiennyt myöskään mitään. Ehkä joku viisaampi tietää.Se on tuolla takana kimpussa.




Seuraavana päivänähän silloin menimme itse käymään tuttavien luona,ja minä ostin heille tällaisia pikku-neilikoita kimpun, olivat minusta söpöjä! (Ja puoleen hintaan, älkää kertoko kenellekkään :)


Nyt on ollut vaikeita, masentavia päiviä ja on ilo ollut kadoksissa. Eilen Kylätalolla rukoiltiin puolestani ja sain itkeä sieluni kipuja pois. Tänään onkin parempi, aurinkoinen sääkin ulkona ja illalla hyvä puhuja seurakunnassa :) Sen takia varmaan on ollut niin vaikeata, kun nyt lähiaikoina meillä on monta uskosta todistamista (miehellä) ja runoa (minulla) eri seurakuntien tapahtumissa. Eilen oli ja kahtena seuraavana viikkona on. Eihän se sielunvihollinen siitä tykkää, että Herraa pidetään esillä.


Mutta nyt taas vaihteeksi helpotti hetkeksi. Jos nyt saisi tuon lintulaudankin siirrettyä toiseen paikkaan ja ripustettua sen puusta roikkumaan, niin hiiri saisi pitkän nenän. Katsottiin jo valmiiksi paikkaa, jossa se voisi roikkua, vähän kauempana, mutta kuitenkin niin, että näkisi ikkunasta.


Hyvää viikonlopun alkua kaikille piipahtelijoille <3

keskiviikko 4. marraskuuta 2020

Valoa pimeyteen


 

Silloin kun viime viikolla ystävä kävi kylässä, hän tarjosi autostaan pieniä lasisia tuikkukippoja, jotka olivat hänen poikansa häistä jääneet. Niitä oli iso kasa, mutta en nyt mahdottomasti niitä viitsinyt ottaa.

Ne sopivat hyvin led-tuikuille, kuvastuvat peilistä, niin kaksin kertaistuu valo :)


Aamupäivällä oltiin tk-reissulla, oltiin ajoissa lähdetty, niin vietettiin ensin aikaa kivassa kahvilassa, ihan pelkän kahvin ja lehtien parissa. Isäntä  sai lähetteen labraan , sekä aloitettiin hälle verenpaine-lääkitys. (Jos minä en olisi ystävältä saanut verenpaine mittaria, niin ei  olisi tullut tietoon miehen verenpainekaan). Oma verenpaineeni onkin ollut ihan hyvä. Myös influenssa rokotukset saatiin samalla. Se minun yksi kohonnut arvo ei ole mitään haittaavaa, kun sain senkin kysyttyä.


Tämä kuva on yhdeltä huoltoasemalta.



Tänään meidän piti siirtää se lintulauta toiseen paikkaan,mutta kun tk:sta tulon jälkeen syötiin ja mentiin päivälevolle, niin sillä aikaa oli alkanut kovasti sataa..niin se vielä jäi, siellä se hiiri näytti sadetta pitävän...


No, kaikki aikanaan. Huomenna onkin sitten kiire päivä, kun on kuntouttava ja kylätalo-tilaisuus.

tiistai 3. marraskuuta 2020

Kadonnut lammas...

 ...palasi. Kuva vanha, mutta kysymys on "hänestä"  <3




 Eli nyt Rasmus palasi ennen routaa, olikin pitemmän ajan nyt poissa, missä lie luurannut. Voi muru, olen iloinen, kun murunen palasi!


Tuossa kuvassa on aurinkoista, toisin kuin täällä. Kaupungissa käytiin, siellä oli hieman parempi sää. Löysin kirjastosta hyvän "introvertti-kirjan", aloitin lukemaan sitä jo kirjastossa. Jo alusta tunnistin itseni. Tiedän kyllä muutenkin olevani introvertti, vaikka miestä joskus ärsyttää, kun käytän sitä sanaa. Kun hän on sosiaalisempi, ja tykkää olla enemmän menossa.


Huomenna onkin terveysasemalla käynti, kummallakin sinne asiaa, ja flunssa-rokotukset pitäisi saada samalla. Sain ferritiini tuloksetkin, se oli ihan hyvä. Ainoastaan yksi eri veriarvoista oli poikkeava, ja siitäkään ei ilmeisesti ole mitään vaaraa. Aion kyllä kysyä siitä hoitajalta vielä huomenna, jos muistan ja tulee mahdollisuus.


Nyt menen hetkeksi lukemaan sitä introvertti-kirjaa :)

maanantai 2. marraskuuta 2020

Pilvistä päivää tänäänkin

 

Mitäs olette tänään touhunneet? Me olimme viemässä ilmoitustauluille kutsuja Kylätalon ilosanoman iltaan torstaita varten. Samalla tuli poikettua asioilla.

Kotona keitettiin inkiväärijuomaa isännälle, nivelvaivoja estämään. Huvikseni katselin netistä myytäviä rivitalo- ilmoituksia... jossain vaiheessa se täältä lähemmäksi liikepaikkaa, sekä pois omakotitalosta,  muutto varmaan tulee..jos Luoja suo ja elämme. Vielä se ei kuitenkaan ole ajankohtaista, jos ei mitään akuuttia tule. Musta vaan on aina ollut kiva katsella asuntoja :)

 

Meillä oli yhtenä päivänä lintulaudalla pikkuinen hiiri syömässä siemeniä , täytyy ehkä keksiä toisenlainen ruokinta paikka/tapa, kun hiiretkin heittäytyvät noin hävyttömiksi! 


Sen verran lähestyvä jouluaika vaikuttaa, että minäkin katselin askartelukirjaa, ja tein erään ohjeen mukaan pari joulukorttia. Entisiäkin on, mutta kiinnosti kokeilla. Se on hyvä merkki, kun muuten ei ole juuri mikään oikein inspiroinut. Ei näistäkään ihan ohjeen mukaisia tullut, mutta saipahan vähän askarrella.

 


Vanhoista nauhoista :) Tuohon kuusen yläpuolelle pitäisi ohjeen mukaan vielä ommella  nappi. En kyllä tiedä onko tuossa mun kortissa tilaa sille.


 

 

 

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Sumua ja elokuvia

 


Sumua on nyt riittänyt, varsinkin toissa iltana kun mentiin seurakuntaan, oli pimeää ja sumuista. Nämä kuvat ovat pihasta joltakin päivältä.





Syksyisen näköistä tosiaan. Eilen käytiin pitkästä aikaa elokuvissa, Nummelassa tällä kertaa. Siellä tuli maahanmuuttaja perheestä elokuva Ensilumi. Ei ollut tungosta. Olikohan meitä kuusi ihmistä katsomassa.( Ja edellisessä elokuvassakaan ,lasten, ei tainnut montaakaan enempää olla, kun tulivat ulos).


Maskit ja turvavälit olivat hyvin hallussa itse kullakin aikuisella. 

 

Tänään lyhennettiin Elmon turkkia ja pestiin se saunassa, sellaista tahtojen taistoa tänään. Elmo oli ihan erimieltä kuin me, mikä olisi tarpeen . Taidan mennä hetkeksi levähtämään ennen päiväkahvia, joten heipat tällä kertaa, ja hyvää pyhää.