Ilo elää
Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Pukeutumisongelmia ja ompelunurkkaus
Aamupäivällä oltiin kävelemässä , tosi hieno sää oli, ja on edelleen. Eilisen jälkeen varauduin pukemalla päälleni ensin topin, sen päälle pitkähihaisen trikoopuseron ja sen päälle fleece-takin. Silloin menimme kauppa- ja apteekkiasioille. No sitten päätettiin kuitenkin lähteä saman tien naapurikuntaan autolla ja siellä kävelemään, ettei tarvii aina samoja teitä kierrellä. Elmo oli tietty mukana. Jätettiin auto taajaman ulkopuolelle ja käveltiin sieltä taajamaan. Johan sai fleece kyytiä ja siirtyi vyötärölle solmuun. Syötiin jädet ulkona ja käveltiin takaisin autolle, sitten piti riisua jo pitkähihainen puserokin, loppumatka menikin sitten topissa, auton kyydissä.
Kotona ruuan jälkeen sain päähäni ruveta värkkäämään ompelupöydälleni säilytyslaatikoita. Kaivoin vintistä pieniä ruskeita laatikoita, päällystin tapetilla, reunat siistin ikivanhoilla tarramuoveilla ja eteiskomerosta löysin pienet vetimet, jotka olen joskus saanut.
Nyt niissä on jo nauhoja, pitsejä, koristeita ym.
Myös ompelukirjat toin ompelupöydän yläpuolelle. Hyllyllä on myös nuo farkku-säilyttimet, jotka aiemmin tein. Tein tuon sinisen vielä sen jälkeen, kun esittelin ne edelliset.
Naulakossa on sakseja ym tarpeellista.
Ja ompelukone ja saumuri tietysti, joista tosin vaan ompelukone on käytössä...en oikein ole päässyt sinuksi tuon saumurin kanssa...joskus sitä kokeilen, mutta ei se toimi kunnolla...tai en osaa käyttää :(
Kohta mennään saunaan....ilmankos tuntuu ihan lauantailta, höh! Mukavaa keskiviikkoa kuitenkin.
tiistai 30. elokuuta 2016
Sateesta aurinkoon
Aamuyöstä kuulin kun satoi oikein kunnolla. Lienenkö siihen ropinaan herännytkin. Läksin sitten käymään alakerran vessassa. Kun laitoin rappuun valon, niin hirveä naukuminen kuului ulko-oven takaa...Hipsu oli huomannut valon syttymisen :) Menin avaamaan oven ja märkä Hipsu ryntäsi sisään koko ajan naukuen, kuin tohkeissaan selittäen, miten kovin siellä sataa ja hän on ihan märkä...
Kun menin takaisin sänkyyn, Hipsu tuli jalkojeni päälle nuolemaan itseään kuivaksi ja jäi siihen nukkumaan.Tunnin verran siinä valvoin ja onneksi nukahdin sitten vielä vähäksi aikaa. Aamulla läksimme kaupunkiin. Kävimme kirjastossa ja luterilaisen seurakunnan pihatapahtumassa, vaikka sää ei ollutkaan paras mahdollinen. Sade oli kyllä loppunut ja se tapahtuma pidettiinkin sellaisessa isossa puisessa "Huvimajassa", jossa oli katto, mutta vain alaosassa seinät. Aika viileää oli, onneksi olin laittanut sadetta ja tuulta pitävän takin sekä ohuen kaulaliinan. Siellä oli pieni hartaus, yhteislauluja ja lätty- ja mehutarjoilu.
Kotimatkalla kävimme vielä kahvilla.
Kotiin saavuttua väsytti taas kovasti ja pitikin huilata sohvalla torkkuhuovan ja kahden kissan alla, mikäs sen mukavampaa :) Paitsi, että päätä särki ja vähän paleli. Onneksi kissat lämmittivät <3 Mies nousikin päivälevoltaan aikaisemmin ja alkoi leikata ruohoa, jossain välissä kävi sanomassa, että kun nousen, niin toisin kahvin ulos. No niin teinkin. Silloin paistoi jo aurinko ja kylmä häipyi luistani vihdoin. Kävin katsomassa taas vihannestarhaani. Tämä taitaa olla viimeinen kesäkurpitsa.
Pari kurkkua oli näkyvissä.
Tomaatteja on aika paljon, mutta ne ovat vielä vihreitä.
Laitan tähän loppuun vielä kuvia kirjasta, jonka löysin kirjastosta.
Tässä kuvia lempikodistani siinä kirjassa, kauniita kuvia :)
Kiva koti tuo!
Vanhoja löytöjä
Eräänä päivänä olin vintissä ja tutkin siellä erästä muovilaatikkoa, jossa oli vanhoja päiväkirjojani, vihkojani ym paperikamaa. Näin siellä nämä talteen pistämäni esineet. Eli ehkä talon entisen vanhan isännän tai vanhan emännän Raamatunhistorian kirja, sekä vanhan emännän luonnonvihko, molemmat heidän kouluajoiltaan.
Nämä löytyivät savusaunan päässä olevasta puuvarastosta jo vuosia sitten, kun sitä tyhjensimme/järjestimme.
Kun olivat niin vanhoja, pakkohan minun oli pistää ne talteen :) Kirja on siis Raamatunhistoria kansakouluja varten. Toimitti Lauri Ingman. Kansi on ihan tavallista tekstiä, mutta kirjoitus muuten on vanhanaikaista kirjoitusta. Kirja on painettu Kustannusyhtiö Otavan kirjapainossa Helsingissä 1926.
Kärsineitähän ne ovat, kun ovat olleet ihan pelkässä puukatoksessa puiden välissä...liekö poltettaviksi tarkoitetut olleet.
Tässä kuvassa Iisak siunaa Jaakobin.
Emännän luonnonvihkossa on talletettuna esim. kaurantähkä.
Sammaleita on useampaakin laatua.
Vihkon loppupuolella selostetaan erilaisia kemiallisia kokeita.
Minusta on mielenkiintoista ajatella heidän lapsuus/kouluaikaansa, millainen tämä maailma ja esimerkiksi tämä seutu on ollut. Sen tiedän, että vanhan isännän koti on ollut aiemmin tuolla kirkonkylän keskustassa, joten hän on saattanut käydä koulua jo tuossa nykyisessä lähikoulussa.
Pitipä oikein tarkistaa koska koulu on perustettu.Ensimmäinen koulu, joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin on perustettu vuonna 1871. Sanoo kylän historia.
maanantai 29. elokuuta 2016
Pussukoita
Eilen illalla menin yläkertaan ompelukoneen viereen istumaan, tuntui että kaipasin jotain inspiraatiota.Teki mieli ommella, mutta mitä? Katselin kankaita ja isoa korillista rikkinäisiä farkkuja pöydän alla...siitä se sitten lähti :)
Ompelin farkkujen punteista pari pussukkaa, koristeeksi toiseen rikkinäisestä vetoketjusta rusetti ja ystävältä saatu hopean värinen kukka, toiseen kaksi tuollaista kukkaa.
Tänään onkin tiedossa omena souvia, pakko aloittaa heti aamusta. Mies poimi eilen niin paljon pudokkaita, että soseen teko odottaa... Illalla tein omenatuore-kiisseliä, siihen tulee raastettua omenaa, vaan eihän siihen mennyt varmaan kuin 5-6 omenaa, vaikka tein kahden litran annoksen. Hyvää se kyllä on, söimme sitä iltapalaksi ja nyt aamulla kaurapuuron päällä maidon kanssa. Tässä teillekin ohje.
Omenatuorekiisseli
1 l vettä
1 dl perunajauhoja
2-3 dl omenaraastetta
sokeria
Sekoita vesi ja perunajauho ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen kunnes sakenee. Ota pois levyltä ja lisää omenaraaste ja maun mukaan sokeria.
Ei se auta, pakko ruveta tekemään omanasosetta, vaikka se ei olekaan lempipuuhaa... Näkemisiin!
sunnuntai 28. elokuuta 2016
Sunnuntain sää
Aika mukava kuitenkin tuo tämän päivän sää. Vaikka kylmältä tuuli tuntui kun läksimme miehen kanssa kävely lenkille, niin takaisin tullessa oli jo kuuma. Eilen illalla kuulin puoli 11 maissa leikkuupuimurin hiljenevän ja niimpä se aamulla jököttikin pellon laidassa. Ei ole vielä tultu jatkamaankaan, näkyy osanen vielä olevan puimatta.
Isäntä otti taas mukaan hevosille vähän kuivaa leipää ja pysähdyimme niitä moikkaamaan. Elmohan ei tietenkään halunnut lähteä mukaan, kun pelkää hevosia.
Tien yli oli kaatunut pieni puu, ei siis ollut vielä autoja mennyt tällä tiellä. Mies käänsi sen tien sivuun. Pihlajanmarjat olivat niin punaisia, mietin otanko oksia maljakkoon, en ottanut. Yhden marjan maistelin. Seuraavaksi moikkasimme "koiratalon" koiria, arka espanjasta (muistaakseni) tuotu ennen pahoinpidelty koirakin on tutustunut jo meihin niin, että tulee mielellään verkkoaidalle nuolemaan sormia :) Jopa meidän isännän, vaikka on aina pelännyt miehiä kuulemma. Koirien emännän kanssa taas juttelimme aidan yli.
Samaa reittiä palasimme takaisin, koska isolla tiellä näkyi ja kuului olevan niin kova liikenne, että en halunnut sitä kautta lähteä takaisin. Kun isolla tiellä ei ole jalankulkutietä, niin on ärsyttävää mennä, kun autot suihkii koko ajan ohi. Mieluummin kävelee hiljaisuudessa luonnon keskellä.
Nyt muuten juuri aloitti taas puimuri työnsä, onneksi hyvä puintisää jatkuu. Kuin myös muuten ulkoilu sää, mukavaa sellaista teillekin!
ps. Kotimatkalla-blogissa myös sana sunnuntaiksi.
lauantai 27. elokuuta 2016
Tuulta ja korjausta
Tänään on ollut tuulinen päivä, huolestuneena jo katsoin ikkunasta kun paviljonki tärähteli tuulen voimasta. Ei onneksi mennyt kasaan. Aamupäivällä oltiin jakamassa lehtiä naapurikylässä. Meillä oli Elmo mukana autossa ja se tietysti halusi sitten myös kävelemään. Tehtiinkin sitten niin, että mies otti lehdet repussa selkäänsä ja talutti samalla Elmoa, minä otin aina tarpeen mukaan lehtiä sieltä repusta ja laitoin laatikkoihin. Kun reissu oli tehty, niin vaivannut selkä oli taas ihan väsynyt ja kipeä. Tulomatkalla käytiin vielä "uittamassa" Elmoa järvellä...ei se kyllä uinut, mutta makasi siellä vedessä. Käytiin myös kaupassa.
Tuuli oli pudottanut ulkona "tuulikellon", katkaissut siitä lankoja. Olen sen jo kerran aikaisemminkin korjannut....
....vaan pitihän se taas ottaa korjaukseen. Laitoin sen kokonaan kappaleiksi ja otin langan tilalle muovitettua rautalankaa. Samalla laitoin muutaman helmen lisää sekä vielä lisä-kilinäksi kellon ja pari vanhaa avainta. Tässä tuulikello ennen ulos vientiä.
Meidän tien toisella puolella olevalla kaurahalmeella pörisee vielä leikkuupuimuri, vaikka kello on jo yli 9 illalla. Mutta hyvä kun saa puitua.
Onneksi on sen verran kuivaa, että puinti onnistuu.
Hyvää pyhänseutua!
perjantai 26. elokuuta 2016
Lenkillä
Kävelylenkillä. Oli mukavan lämmin ilma, 21 astetta näytti mittari, vaikka taivas oli pilvessä. Tuttu tie mäkineen ja mutkineen. Ja hevosineen, niitä oli kahdella laitumella matkan varrella. Keltaisia lehtiä oli jo täälläkin.
Tästä läheltä poimin takaisin tullessa kanttarellejä, kun sattui olemaan hedelmäpussi taskussa :) "Kaksi kärpästä yhdellä iskulla" niinkuin sanotaan.
Rohkaisua, teetä ja sympatiaa
Silloin kun sairastuin rintasyöpään, noin kahdeksan vuotta sitten, niin sain kaikenlaisia kirjasia aiheesta. Yhdestä sellaisesta leikkasin myöhemmin talteen tämän rohkaisevan runon, liimasin sille jostakin leikkaamani kehykset ja koristelin ympäristön koukeroilla. Tänään aamulla näin sen eräässä muistilappu-telineessäni makkarissa. Aika ihana tuo teksti :) Siksi kai olen pitänyt sitä esillä... Halusin jakaa sen teillekin, jos joku kaipaa tänään rohkaisua. Klikkaa isommaksi!
Kukat kukkii vielä sisällä ja kuistilla. Ihania silmäniloja!
Sain siivottua tänään kuivaruoka-kaapin. Siellä oli "noin miljoona" vanhaa nuudelimaustetta, joskus on tullut syötyä nuudeleita enemmänkin vuosien varrella. En ole koskaan käyttänyt kokonaisia maustepusseja niiden maustamiseen, vaan aina olen ottanut vaan edellisestä maustepussista, niinpä niitä kokonaisia maustepakkauksia oli jäänyt jo monilta vuosilta. Tänään vihdoin heitin ne pois, vaikka en yleensä haluaisikaan heittää mitään ruoka-aineita roskiin. Chili-mausteet kyllä tyhjensin maustepurkkiin, koska mies tykkää chilistä.
Kaapin hyllyltä löytyi myös kokonainen pussi soijarouhetta, joka oli jäänyt käyttämättä. Siinä oli vasta mennyt päiväys, niin ystävä halusi sen ottaa, kun tekee paljon ruokaa soijasta. Hyvä niin. Itsekin piti sitä kokeilla, vaan niin se kuitenkin on jäänyt.
Mausteita ja esimerkiksi teetä on nyt tavallista enemmän kaapissa, koska silloin kun tytön perhe muutti sinne Espanjaan, niin sain heiltä paljon noita tuotteita.Mikähän siinä on, että aina tulee laitettua helpommin kahvia kuin teetä, vaikka teekin on ihan hyvää. Pitäisi varmaan ruveta juomaan iltateetä, mies sitä välillä kaipaileekin, itse vaan en ole niinkään tottunut siihen, siispä mies välillä illalla keittää vaan vettä ja ottaa pussiteetä.
Mun hienot, vanhempien yhteen meno ajoilta olevat, teekannunikin ovat vaan kaapissa tyhjänpanttina, vaikka voisi tehdä ihan oikeaa tee-teetäkin :)
Selkä oli jo parempana, lähes kivuttomana, kunnes eilen imuroin ja imuria kanniskelin, niin se on taas sen jälkeen ollut kipeä. No kai se siitä taas.
Teetä ja sympatiaa teillekin <3
torstai 25. elokuuta 2016
Eipä kummempaa...
Ulkona paistoi aamulla aurinko, nyt on taivas taas harmaa. Sain sentään imuroitua alakerran sekä yläkerran makkarin, vaikka ei alussa huvittanutkaan aloittaa...
Eilen oli ihan mukava ilta siellä lauluharkoissa, kaksi uutta (mutta tuttua) naista oli tullut lisää meiän lauluryhmään eli nyt meitä oli kahdeksan naista.
Seuraavalla kerralla en pääsekkään, koska meitä tältä seudulta kulkee vain kaksi naista, ja tämä ystävä, jonka kyydissä kuljen on silloin lomareissulla. Mies oli sillä aikaa lämmittänyt saunan ja käynytkin siellä, minä menin sitten tultuani pikaisesti. Telkkaria tuli jäätyä sitten katsomaan miehen seuraksi, vaikka elokuva, joka sieltä tuli oli aika ahdistava, onneksi loppu oli onnellisempi.
Mies vei auton aamulla korjaamolle ja nyt joutuu sitä odottelemaan kaupungissa, koska saa sen takaisin. Onneksi hänellä on siellä muutakin menoa tänään, ettei tarvitse pelkästään odotella. Illalla sitten onkin Kylätalon tilaisuus. Nyt sinne on sentään tulossakin porukkaa, viime kerralla kun ei tullut meidän lisäksi ketään... se on monessa kesän jälkeen aina nihkeää tuo alku. Silloin lähdimmekin puolen tunnin odottelun jälkeen itsekin kotiin.
Eilen kun oli aurinkoista ja lämmintä innostuin vielä kitkemään kukkapenkkien reunoja. Ne olikin jo hirveän näköiset, kun ei loppu kesästä enää oikein jaksa innostaa rikkaruohojen nyppiminen, kun kukistakin osa on jo melkein entisiä.
Monista kukista oli jo suurin osa kuihtuneita, keräsin pienen kimpun kukkia sisälle (yläkuvassa). Maa-artisokan kukissa on jo osassa nuput, ne aina syksyllä silmää ilahduttaa, vaan vielä ei ole niiden aika.
Sisällä makkarissa olevista kahdesta vanhasta joulutähdestä on kesän aikana kehittynyt vehreät viherkasvit.
Eipä tässä tämän kummempia.
keskiviikko 24. elokuuta 2016
Kesä vaihtuu syksyksi vääjäämättä
Eilen kävimme miehen kanssa iltakävelyllä. Voi että, puissa oli jo keltaisia lehtiä, huomasin tien varressa. Meidän pihalla niitä ei vielä paljoa näy.
Omenasosettakin tein vähän, kun mies on monena päivänä kerännyt pudokkaita muovikassiin. Onneksi hän myös kiitettävästi syö omenoita :) Itsellä kun ei niin paljoa tule niitä syötyä. Ulkomaalaisia omenoitahan en pysty syömään juuri yhtään, kun ne jotenkin ärsyttävät vatsaa... omat omenat sentään menevät, ainakin jos ei syö liikaa. Kyllä niitä ainokaisessa puussa on ihan riittämiin :) Äkkiä on vaan nuo latvaoksat kasvaneet ylöspäin kesän aikana, vaikka mies sen keväällä leikkasi...
Tänään on illalla meidän Laulusiskojen eka tapaaminen kesätauon jälkeen. Kaipa sitä laulellaankin ja sovitaan seuraavista harjoituksista. Ihan kiva sinne mennä.
Nyt taidan lähteä kurkistamaan taas vihannestarhaani ja poimimaan sieltä sen isoimman kesäkurpitsan. Ja sitten ruuan laittoon, spagettia ja kastiketta tällä kertaa. Hyvää keskiviikkoa!
maanantai 22. elokuuta 2016
Ei mitään uutta sadepilven alla
Kappas vaan, taas sateinen päivä... Eilen olikin vaihteeksi aurinkoista. Seurakunnassa oli kaksiosainen raamattu-tunti sarja, väliaikana oli kahvitauko. Siellä siis olimme. Illemmalla kerkesin kyllä ulkona kierrellä pihassa, kesäkurpitsoja on tulossa ainakin kolme kappaletta ja pieniä tomaatteja aika paljon, jos vaan ehtivät kypsyä. Avomaan kurkut eivät taida keritä... niin sateista on ollut, että paviljongissa jonkunlaisessa sateen suojassa olleet kaksi tyynyä ja ohuet istuinpäällysteet olivat homehtuneet :( Toin ne sisälle ja pistin puolet tänään koneeseen, saa nyt nähdä tuleeko niistä kalua...tyyny meni ainakin niin muhkuraiseksi.
Tänään kävimme laittamassa torstain Kylätalo-tilaisuus ilmoitukset tauluille. Kävimme myös Kasvihuoneilmiössä kahvilla. Päikkäreiden jälkeen. Tää sateinen sää väsytti niin, että itsekin nukahdin.
Ompelukonetta kävin moikkamassa ylhäällä ja tein yhden nopean korjauksen...vaan muuten ei pätkääkään kiinnosta ompelu eikä mikään muukaan nyt.
Tällainen papukaija tapetti oli lastenlasten huoneessa. Silloin kun he ennen myyntiä repivät sen pois ja laittoivat tilalle neutraalimman tapetin, niin pyysin pätkän sitä tapettia itselleni askarteluun. Minusta se on kivan näköistä. Ja värikästä.
Värikkäästä puheen ollen, kun tyttö tilasi mulle ET-lehden äitienpäivä lahjaksi, niin siinä on nyt kesäaikaan ollut paljon kaikenlaisia ristikoita, väritystehtäviä ym. Esim. tällainenkin kiva kuva, jonka väritin.
Toivottavasti tämä elämäkin vaihtuis vähän värikkäämmäksi, kun nyt on tuntunut niin väsyttävän harmaalta kaikki, kun ei mikään innosta.
lauantai 20. elokuuta 2016
Kaveri-eläimet
Rasmus oli mun kanssa suojaisassa piha nurkkauksessa.
Elmo ja Hipsu olivat mun kanssa pienellä metsälenkillä. Jalat oli raskaat ja metsä märkä, polku melkein umpeen kasvanut ja risuinen...vähän niinkuin mun elämä. En sitten isompaa lenkkiä kiertänytkään. Väsyttänyt on edelleen, mutta onneksi ei vatsa ole enää kipeä. Päänsärkyynkin löysin kuitenkin laukustani vielä yhden särkytabletin.
Mies oli naapuri-seurakunnan pihatapahtumassa, itse en jaksanut lähteä.
Pakastin lounas-ravintolasta saatuja ruokia ja keitin perunat karjalanpaistin seuraksi. Söinkin jo itse, mies saa syödä tultuaan.
Tällaisen S-mukin sain ystävältä aiemmin. Kannussa itse tehtyä sekamehua, jossa on mustaherukat ja loput punaherukat, muutama pullollinen tuli. Aiemminhan olin tehnyt jo punaherukoista hilloa, jota tulikin muistaakseni 10 purkkia.
Hyvää viikonvaihdetta!
perjantai 19. elokuuta 2016
Sinitaivas
Kerrankin paistaa aurinko! Itsellä on kyllä ihan "pöpperöinen" olo, yöllä taas heräsin ja meni aikaa valvoessa, onneksi kuitenkin nukahdin vielä uudestaan. Vatsa oli edelleen kipeä ja otinkin yöllä särkylääkkeen, jos se auttaisi siihen. No aamulla sitten oli pääkin kipeä ja ripuli. Ja väsyttää, kun en uskaltanut kahvia juoda.
Eilen illalla meillä oli eräs ystävämies käymässä ja miestä auttamassa, olin niin vatsakipuinen ja väsynyt, etten viitsinyt edes näyttäytyä. Lueskelin ylhäällä ja sen jälkeen torkuin puoliunessa, kissa vatsan päällä.
Joo, kyllä se nyt tänään varmistui se, että ei TE-keskus hyväksy sitä lyhyempää päivää, velvoitetyössä pitää olla ihan täysipäivä. Eli hylkään sen velvoite-työ ajatuksen (onneksi se ei ollutkaan pakollinen) ja yritän kysellä olisiko niillä osa-aika töitä just jollain palkkatuella esimerkiksi. Mieluummin tekisinkin vaikka kuuden tunnin päivää, tai esim. 3 pv viikossa täysiaikaista...kun ei vaan yksinkertaisesti ole tarpeeksi voimavaroja eikä stressin sieto kykyä. Pitää jäädä aikaa palautumiseen... Kyllä tääkin koko rupeama oli niin stressaava, että koko elimistö meni sekaisin.
Mittari näyttää ikkunan ulkopuolella 20 astetta, saadaan nyt siis lämpimämpi päivä. Pesukone pitäisi mennä panemaan pyörimään, sais pyykit ulos kuivumaan. Ja paviljongissa on sateella kastuneita istuintyynyjä ym. ne vois laittaa nyt heti narulle.
Aloitin tuon aamulla,nyt on jo iltapäivä. Tosi väsynyt olen ollut koko päivän ja päätä särkenyt. Sitten vielä selkä jotenkin "niksahti" kun nostin pyykkikoria... kyllä nyt vaivaa riittää...särkylääkekin loppui. Kahvia uskalsin sentään äsken juoda, pakko piristää itseään...ei voi olla näin väsynyt...
Aamulla kerkisin istua vähän aikaa ulkona auringossa, suojaisessa nurkkauksessa.Siinä oli jopa lämmin. Nyt on jo tullut taas pilviä.
Vihannestarhassa yksi kesäkurpitsa oli mädäntynyt,kun on ollut niin sateista...ei oikein ole kasvit saanut aurinkoa. Kaksi minitomaattia oli punaisena, paljon raakoja tomaatteja, joista toivon vielä tulevan kypsiä. Herneitä oli muutama palko.
Työasioissa olemme siis palanneet entiseen. Se velvoite-työllistäminen on peruttu, kun aikataulut ei käyneet. Palkkatuki paikkoja muuten en paljonkaan ole. Tänään siis sain soiton siltä työkkäri-virkailijalta . Katsotaan nyt mitä jatkossa. Ensin täytyy tästä toipua. Hyvää perjantaita kuitenkin!
torstai 18. elokuuta 2016
Koukussa ja puikossa, konettakin käytetty...
Paljon on tullut leikattua matonkuteita vanhoista käyttökelvottomista vaatteista. Niistä on valmistunut viimeksi pikku matto, jonka aloitin joskus ikuisuuksia sitten...välillä ei vaan ollut sopivan väristä kudetta. Mutta nyt sai riittää, ei se iso tartte ollakkaan.
Matonkuteesta on, kuten tiedätte, valmistunut myös erilaisia, erikokoisia koreja. Niistä meni viimeksi pari pientä seurakunnan lähetyspöytään. Tämä laukkukin on matonkuteesta kudottu paksuilla puikoilla jo aikaa sitten. Tuo kude on saatu joskus kierrätyksen ilmaisista.
Tällä hetkellä kudon pinkistä (tyttöjeni entisistä paidoista saadusta) kuteesta neliöitä...en vielä edes tiedä mitä niistä tulee, mutta jotain on pakko tehdä käsillä, ettei tarvii koko ajan ajatella kaikkea ahdistavaa...
Tämä laukku sensijaan on tehty koneella vanhoista farkuista ja vuori värjääntyneestä pussilakanasta.
Näissä känny-pussukoissa on käytetty lapsenlapsen vanhojen farkkujen vetoketjulliset takataskut, ja tuo oranssi pussukka on virkattu mun entiselle digikameralle...kai tuo uusikin siihen mahtuisi.
Osa ainakin on näistä ennenkin ollut esillä, vaan kun olivat tuossa pikkuhuoneessa näkyvissä ajattelin laittaa näitä kierrätys-käsitöitä.
Tämä kori on uusia, tein sen samanlaiseta nailonkuteesta, kuin tuon sinisen laukun, sekin on kierrätyksen ilmaisista. Nuo kuteet oli jo vuosia sitten saatuja. Ajattelin, että kun tuo on niin "reikäinen" siihen voisi laitta vaikka led-valot talvella.. ehkä..
Tänään olin siellä sairaanhoitajalla käymässä (tunnin keskustelu käytiin tuosta mun mielialasta) ja sen jälkeen oltiin miehen kanssa kirjastossa. Mies tarjosi donitsi-kahvit kirjaston kahviossa. Lainasin kolme kirjaa sieltä.
Aloitin myös uudestaan sen masennusläkkeen, onneksi ei pahempaa huonoa oloa tullut siitä, vaikka alkupäivinä saattaa tulla. Maha on särkenyt ja väsyttänyt kyllä, mikä johtuu siitä, että heräsin jo viiden jälkeen. Työ jutusta ei ole tänään kuulunut mitään, itse soitin kyllä TE-keskukseen, mutta siellä se nainen sanoi, ettei voi muuta kuin jättää soittopyynnön sille "mun virkailijalle", jota en muuten koskaan ole edes nähnyt tietääkseni...se on se nuorelta kuulostava mies. Sanoi, että ehtii varmaan soittaa vasta ensiviikolla.
Mutta näillä mennään!
keskiviikko 17. elokuuta 2016
Uusia tuulia...vai onko sittenkään...
...ja edelleen sadetta.
Löysin yhtenä päivänä netistä sellaisen kuin työttömien terveystarkastus. Pitihän se tilata, kun ei ikuisuuksiin ole mitään terveystarkastusta ollutkaan. Tosin kävi niin, että kun olin sen tilannut ja saanut ajan seuraavalle päivälle, niin sieltä kaupungilta taas soitettiin niistä velvoite-työ asioista.
Aikaisemmin oli jo käynyt niin, että sieltä oli soitettu yhteen päiväkotiin, että olisiko niillä käyttöä mulle, ja ne soitti sitten sieltä päiväkodista mulle.
Loppujen lopuksi kävi ilmi, että se työ olisi ollut aika paljon samanlaista kuin nuo sijaisuudet, eli kokoaikaista kylläkin, mutta useamman päiväkodin alueella sijaistamista aina siellä missä olisi tarve.
Ja minä kun olin toivonut pääseväni noista stressaavista sijaisuuksista eroon :( Voi rähmä! Pyysin päivän miettimisaikaa ja olin tosi ahdistunut...koko päivän ahdisti ja välillä itketti ja mietin pääni puhki mitä teen...tuntui että ei mulla muutenkin masentuneella ja yli-herkällä riitä voimavarat tuohon paikasta toiseen juoksemiseen, kun päiväkotityö on muutenkin aika "väsyttävää" ollut mulle. Se vastuu, meteli js vieraat paikat ja uudet asiat...
Ystävältäkin pyysin rukoustukea. Yökin meni melkein valvoessa ja miettiessä. Vaikka olin ottanut Melatoniinia, että saisin nukutuksi, niin ei se auttanut mitään, vasta puoli neljän maissa nukahdin, kun olin siirtynyt ylhäältä pikkuhuoneen sohvalle ja lukenut Raamattua.
(Meidän jokikin saunarannassa on näin vuolas, kun on paljon satanut.)
Aamulla oli sellainen olo ja rohkeus tullut, että minä en ota tuota paikkaa, vaikka kuin olisi rahantarve. Laitoin sitten aamulla tekstiviestinä päiväkotiin, että en ota paikkaa vastaan ja pyysin sitä velvoitetyö-asioista vastaavan henkilön nimeä ja numeroa. Sainkin sen ja soitin hänelle.
Käytiin läpi erilaisia muita paikkoja joita siellä oli,( pääasiassa siivous-ja keittiötyö paikkoja, joita en voi ottaa sen käsi-ihottuma alttiuden vuoksi) mutta yksi paikoista oli minusta yli muiden, sellaista työtä mitä voisin tehdä. Hän lupasi soittaa sinne ja kysellä olisiko heillä mahdollisuutta työllistää minut. No seuraavana aamuna hän soitti, että sieltä oli näytetty "vihreätä valoa".
Ja että mun kannattaisi käydä valmiiksi jo työhöntulo-terveystarkastuksessa. Tässä palaamme tuonne alussa kirjoitettuihin tapahtumiin. Eli sanoin hänelle, että mulla on huomenna terveystarkastus pääterveys-asemalla, että kävisikö se sama tarkastus sinne töihinkin. No ilmeisesti se käykin. Tänään siis olin siellä ja se sairaanhoitaja laittaa sen lausunnon sinne "velvoite-työ henkilöllekin".
Muuten olen miettinyt masennuslääkkeen aloittamista uudelleen, koska tuo masennus on taas salakavalasti tullut pilaamaan mun elämää. Niin kauan kun olen ollut kotona, on jotenkin mennyt, mutta nyt kun on töitä tulossa, pitäisi saada taas enemmän elämän uskoa ja voimavaroja. Huomenna mulla on aika hoitajalle.
(Kortteja ystävältä)
Tähän edelliseen asti olin kirjoittanut aiemmin...vaan nyt lisäsin tuon otsikon "onko sittenkään"... sillä tuli soitto joka voi taas muuttaa kaiken. Mutkia tuli matkaan tuohon työllistymis-juttuun. Se vastaava kysyikin taas multa, että onko se päiväkotipaikka täysin suljettu pois ja minä sanoin: on se, en jaksa sitä...
Jos en pääse siihen toiseen paikkaan, syystä että en pääse julkisilla kulkemaan työajan takia, niin en taas tiedä mitä teen... Kun TE-toimisto ei meinaa hyväksyä sitä, että olisin vähän lyhyempää päivää, noin 7 tunnin päivää, että pääsisin bussilla kulkemaan...Kyllä taas meni miinuksen puolelle mieliala tuossa suhteessa :( En kyllä voinut masennukseen vaipua, sillä juuri sen jälkeen tuli soitto miehelle, että meille on vieraita tulossa. Nyt äsken vieraat läksivät kotiin, Hesasta tullessaan poikkesivat. Katsotaan nyt miten käy tuossa työasiassa, vai pitääkö vaan jatkaa työttömyyttä...onneksi noissa on sentään se hyvä puoli, ettei tule karenssia vaikka ei sopivaa paikkaa löytyisikään. Koska velvoite-työllistäminen ei tarkoita, että minulla olisi velvoite työllistää itseni, vaan että jos haluan niin kunnalla/kaupungilla olisi velvollisuus työllistää minut ennen kuin täytän 60 v, kun olen pudonnut työmarkkina tuelle.
No, katsotaan nyt kuinka käy? Tyttöni näin tänään kaupungissa. Näkemiin! Tässä Elmo höpönassu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)