Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omenat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omenat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. syyskuuta 2022

Kaikenlaista

 


 Rasmus

 

Nyt ulkona on taivas sininen, ajattelin jopa pistää pyykit ulos kuivumaan, kun ovat koneessa pyörineet. Ehkä ne ainakin alku kuivatuksen saisivat siellä, vaikka ei enää lämmintä olekaan.

Sain jonkun rästi hommankin tehtyä, siitä on hyvä mieli ja kasvihuoneesta olen tuonut paprikan ja minitomaatin sisälle. Alkoi olla kasvarissa liian kylmä.

Omenoita on taas tullut aika paljon, toivottavasti tytöt ottaisivat niitä, kun ovat tulossa käymään huomenna. En jaksaisi kovin paljoa niitä säilöä. Ja oma vatsani ei kovin paljoa niitä siedä.

Vanhuus ei tosiaan tule yksin, niinkuin sanotaan... yhtenä päivänä oli kännykän laturi hukkunut, ei mistään löytynyt...ja virta melkein lopussa, kyselin jo, josko se olisi tytön asuntoon jäänyt kun olin ruokkimassa kissaa. Vaan ei.. Kävimme jo ostamassa uuden laturin johdon... nyt eilen löysin vanhan latausjohdon kaapin laatikosta, jossa mulla on kaikkia kampaus juttuja ja ym. 

Poikakin piti mua varmaan ihan höpsönä silloin, kun samoja paikkoja kiersin sitä etsimässä, eikä löytynyt. Että tuo äiti on tullut  ihan höperöksi. Oli  muuten kiva, kun poikakin oli mukana Evästä päivään-ruokailujen avajaisissa. Ne olivat ulkona, seuraava kerta onkin normaalisti sisällä.

Mukavaa päivää teille!

lauantai 4. syyskuuta 2021

Ompelua ja siivousta

 Eilen kerkisin siivota osan alakerrasta, tänään sitten siirryin yläkertaan. Makuuhuone olikin jo siivouksen tarpeessa. Siis lakanat  ja tyynyliinat ensin koneeseen.

Siinä huomasin, että yhden peiton reuna oli pahasti rispaantunut. Päätin samalla korjata sen, ettei hajoa enempää. Ompelin siihen tällaisen kaitaleen.



Vaikka siihen tulikin pussilakana päälle, niin parempi, ettei enää enempää rispaannu.


Suurikukkaiset pussilakanat ovat vanhat, miehen vanhempien kuolinpesästä joskus saatu.



Tyynyliinat minun ompelemat tytön entisestä rikkinäisestä Ikean pussilakanasta. "Kierrätys kunniaan" :) Nyt on kiva illalla mennä puhtaaseen sänkyyn saunan jälkeen.

Lattian imurointi ja vähän pölyjen pyyhintää, se  sai riittää.


Isännällä olikin tänään taas menoa, auttamaan eräässä kuvauksessa tv:tä varten, tavaroiden kantamisessa auttaa. Ja huomenna menee järjestyksen valvojaksi erääseen tilaisuuteen, joten mulla on tässä "omaa aikaa". Sopivasti ystävä soitteli ja puhuttiin varmaan lähes tunti, niinkuin joskus yksinhuoltaja aikoina, nyt ollaan molemmat "miehellisiä".


Olin jo huokaissut helpotuksesta, kun olin saanut kaikki ylimääräiset omenat lahjoitettua eteenpäin Facebook-ryhmän kautta, niin eikös tänään naapuri laittoi meidän postilaatikkoon päivän lehden lisäksi pienemmän pussillisen omenoita! Satuin näkemään sen ikkunasta.

 


 

No, ehkä viipaloin niitä pakkaseen omenapiirakkaa varten, olivat vähän väkevämpiäkin kuin meidän omenat, niin voisivat jonkun makean kanssa sopia.


Kun kävin kasvihuoneella, niin  metsän reunassa oli multakasa, niin äkkiä katsoen siinä näytti makaavan Elmo, tuli taas haikea olo. Aamulla oli vielä nähty Elmon koirakaveri, jonka omistaja sanoi, että heidän koira kaipaa Elmoa ja ihmettelee kun ei näy.

Laitetaan tähän loppuun piristykseksi meidän entisen kolmijalkaisen Bussen kuva, kun se tuli tuolla kuvissa eteen. Busse ja Sesse :)



Hei vaan!




maanantai 23. elokuuta 2021

Ylpeys käy lankeemuksen edellä...

...sanottiin ennen vanhaan. Ja tänään se piti paikkansa. Aamulla venyttelin jalkojani, ja ajattelin, että olen vielä aika notkea. Läksimme sitten kahvilaan ja kauppareissulle. Matka meni ihan hyvin, mutta kun autosta nousin, niin huomasin heti että nilkka oli taas  "niksahtanut" ja oli kipeä, ontuen joutui kulkemaan, ja varovasti.

Koko reissun oli kipeä. Muutenhan se ei ole mulle mitään uutta, silloin tällöin aina nivelsiteet tms. niksahtavat. Kotona syötiin ja mentiin "päikkäreille", olin laittanut nilkkatuen ja ottanut särkylääkkeen.

Siitä ylösnoustua oli jo parempi ja nyt pystyy ihan hyvin kävellä. Nilkkatukea pidän kyllä tämän päivän.

 


 

Kuva vanha!

 

Omenoita isäntä pisti koneella muusiksi, vähän liiankin tiheään tahtiin ilmeisesti, koska kone "prakasi", savu vaan nousi koneesta :( Siihen loppui se homma. Minä siivilöin mehun ja laitoin pulloihin jäähtymään, ja tein omenamurskasta sosetta pakastimeen.

Että sellaista..