Tänään piti ottaa esiin tämä kapine.
Olin kerännyt rastaan kanssa kilpaa kypsiä punaherukoita, raaemmat on vielä pensaassa. Samalla kaivoin muutaman rasiallisen pakastettuja punaherukoita, viime vuotisia, ja laitoin nekin joukkoon.
Myös tätä tarvittiin:
Ja nämäkin on hyvä olla lähellä.
Vanha kotitalouskirja väittää näin:
Kyllähän se mehun valmistus menee, mutta jälkien siivoaminen (mehumaijan peseminen ja muu jälkien raivaus ei ole niin mukavaa). Marjan tähteet vein ulos autotallin taa perhosten iloksi.
Mutta 4 pulloa punaherukka-mehua sain tehtyä ja yhden pienen pullon jälkimehua, sen heti käytettäväksi.
Eilen aamulla tuli vanhempi poikani meille ja kerkesimme syödä, kunnes läksimme pihalle odottamaan ystävää ja hänen tyttöään. Olimme menossa Vivamoon. Vähän oli ongelmia, koska kuskin piti hakea se maahanmuuttaja-poika myös mukaan, mutta häneltä saadun osoitteen mukaan eivät löytäneet paikkaa, mutta asia selvisi kun soittivat minulle, niin olivat ihan väärällä puolella taloa. No, loppujen lopuksi saivat nuorukaisen myös mukaan ja tulivat hakemaan meidät.
Aika haipakkaa piti mennä ja juuri kerittiin näytelmän alkaessa. Liekö mies toppuutellut alkamista, kun tiesi että olemme tulossa :) Näytelmä oli siis Laupias samarialainen. Ainahan ne näytelmät ovat hyviä, minä olen vaan vuosien aikana nähnyt niitä niin monta, ettei enää samalta tunnu, kuin alussa.
Sää oli kyllä erinomainen myös.
Tultiin kotiin, mieskin tuli jonkun ajan päästä ja käytiin saunassa. Tänä aamuna lähti taas näytelmään ja poika lähti hänen kyydissä kaupunkiin veljensä luona käymään, ja sitten sieltä Turkuun, huomenna kun on hällä työpäivä.
Pitäisi varmaan syödä jotain, kello on kohta 13 ja nälkä alkaa vaivata... mitähän sitä kaapista kaivaisi.. Näihin tunnelmiin..Sesse vaikenee... :)
