Rasmus haluaa sisälle :) Se aina hyppää ikkunalle, samoin myös Hipsu. Menen sitten päästämään ne ovesta sisälle.
Aurinko paistaa ja lumet kaikki sulaneet. Mutta tuo tuuli, kylmä ja kova sellainen, ei houkuta ulosmenoon. Katselin joutessani Ahmoonkylä-kirjaa kotiseudultani. Siellä olen viettänyt lapsuudestani/nuoruudestani ikävuodet 5-19, eli sen lapsuuden josta on eniten muistikuvia. Minullahan on molemmat, sekä Ahmoonkylä-kirja, että Karkkila-kirja.
(Ahmoonkylä on siis Karkkilassa, mutta neljä-viisi km keskustasta,oma kylänsä). Oli kiva taas katsoa tuttujen talojen ja paikkojen kuvia.
Sen jälkeen keitin ja join päiväkahvit, kera mini-korvapuustin. Hyvä, ettei ollut isompi, kun vatsani ei mielellään siedä vehnää. Saatiin pari pussia noita minikorvapuusteja eilen, kun seurakunnan ruuanjakajat toi meille loppuja. Noiden pullien lisäksi saatiin sipsejä, hapankorppuja ja minun onneni: laatikollisen kauramaito-tölkkejä, joissa on päiväyksiä loppuvuoteen asti :) Kiitos Taivaan Isälle! Hän pitää huolen :) (Tähän asti kerkisin silloin kirjoittaa).
Juuri kun pääsin moittimasta kylmää tuulta, niin mies tuli ylhäältä päikkäreiltä kahville ja sanoi että lähetäänkö ulos kävelemään... onneksi sain myönnytyksen siihen, että ei menty omaa tietä täällä peltojen ja tuulten keskellä, vaan ajettiin autolla toiseen paikkaan ja käveltiin tietä, joka meni metsän keskellä enimmäkseen. Elmokin pääsi haistelemaan uusia tuoksuja tien varsilta. Juuri ennen lähtöä onneksi muistin, että pyykit on pesukoneessa, niin otin ne pois rypistymästä ja jätin koriin odottamaan ripustusta. Nyt äsken ne pääsivätkin ulos tuuleen hulmuamaan.
Kuivuvat varmaan hyvin tuolla tuulessa.
Eipä tässä tämän kummempaa tänäänkään.