Huonekalut kulkevat mikä minnekin...

Se miksi  "selasin"  niitä valokuva-kehyksiä , oli juuri tuo, että katsoin löytyisikö kehystä tuolle ihanalle kissa kuvalle...ja nyt kuva onkin jo makkarin seinällä vuoteeni vieressä :)

Tänään on sitten touhuttu kaikenlaista, kun mieskin on kotona. Hän kävi taas tyhjentämässä sitä "rytökasaa" ja minäkin olin purkamassa kärryä ja lajittelemassa jätteitä. Vietiin niitä myös jätepisteelle. Jätepisteellä oli laatikon sivuun nostettu  yhdistetty kenkäteline/penkki, poimittiin se autoon :) Ja siitä muodostui sitten järjestelyä eteisessä, kuistilla ja eteiskomerossa.



Eteisestä piti siirtää vanha lipasto kuistille, ja siellä oleva hylly meni purettavaksi. Pikku jakkarakin meni kuistille. (Ei sentään omin jaloin :).

"Uutta" kenkätelinettä/istuinpenkkiä ei voitu laittaa naulakon alle, vaan se tarvistsi tilavamman paikan, jonka se sai lipaston paikalta. Tässä on hyvä istuakin kenkiä pukiessa jos tarvitsee. Mies mielellään laittaa istuen kengät jalkaan.

Entinenkin jäi paikkaansa naulakon alle, koska niitä kenkiä reissaa pitkin eteisen lattiaa, nyt olis mahdollista, että ne olisivat telineissä. Saappaat on kyllä kuistilla. Muovinkeräys- ja toinen kierrätys-kori joutuivat nyt eteiskomeroon, sitäkin piti vähän järjestellä, että ne sinne mahtuivat.



Pyykitkin iloisesti hulmuilee narulla. Rakastan kuivattaa pyykkejä ulkona tuulessa. Kun syksy/talvi tulee joutuu taas alkukuivattaa pyykit kellarikäytävässä ja loppukuivattaa pikkuhuoneen seinätelineessä. Kesällä niihin tulee kesäisen raikas tuoksukin.

Kuvan nappasin olkkarin ikkunasta.


Kaupassa ja kahvilassakin kerittiin käydä kaiken muun välissä. Ihan lähikahvilassa tällä kertaa, kauppareissulla. Semmoinen päivä tähän mennessä.

Kaikenlaista höpinää ja mielenkiintoinen kirja

Muratin olen siirtänyt ulkoa eteisen kaapin päälle. (Katoin muuten kuvasta, että mikä tonttu siellä takana seisoo :D (Se olikin sämpyläpussi).













Pari kiireistä päivää on tässä ollut ja lisäksi puolen päivän "masis" eli masentunut olo...ja lisäksi on tänään vatsakin vähän vaivannut. Eilen meillä oli palaveri "töissä" ja tänään oli sitten varsinainen työpäivä. Eilisen palaverin (uusien säntöjen) takia mua ahdisti eilen,kun ajattelin mahdanko muistaa niitä puoliakaan. Illalla oli sitten Laulusiskojen harkat, vielä sielläkin alussa masensi, mutta kyllä se sitten alkoi helpottamaan.




Tänään sitten työpäivä soppiksella, nyt illalla olisi vielä srk:n "nuotioilta", mutta sen jätin väliin, kun olen ollut väsynyt ja vatsa vaivaa. Mies meni sinne ja se onkin enemmän hänen heiniä... Kutsulaput postilaatikkoihin jaoimme kyllä yhdessä jo toissapäivänä. Olikin kiva sää silloin kävellä raikkaassa syys säässä. Onneksi siellä on tänäänkin hyvä sää heillä.




Miehellä on myös viikonloppuna sellainen kurssi juttu, eli minä saan ilmeisesti olla ihan vaan itsekseni ne päivät. Ihan kiva, jos vaikka jaksaisi jotain tehdäkin :) Se hemmottelu-päivä ei vielä huomenna olekaan, vaan myöhemmin...saa sitten nähdä menenkö...





Sitä mattoa olen solminut kuistin "penkille", punaisen rikkinäisen yöpaitani leikkelin suikaleiksi, sekä yhden puserosta jääneen pinkin hihan :) Lisääkin materiaalia pitäisi etsiä. Olen myös edelleen virkannut sekä lukenut. Tällä hetkellä on kesken lukemista kolmekin kirjaa, kun on tullut otettua aina mielenkiintoisemmalta tuntuva kirja käteen. Tällä hetkellä se on kansalaissodasta kertova Martti Linnan: Kaksi hautaa saarella.











Yleensä olen tykännyt enemmän lukea naisten kirjoittamia kirjoja, mutta tämä kuitenkin kiinnosti minua kun kirjastosta sen löysin. Olen nyt iltalukemisena sitä lukenut sängyssä.



Kirjan takana lukee näin:




"Syksy 1917. Kymiyhtiön paperikoneet seisovat, eikä kuntien hätäaputöitä riitä Kymenlaaksossa kaikille. Maija Rasilainen rakastuu Venäjän armeijasta palanneeseen komeaan Aleksei Osipoviin.


Talvella syttyy sota punaisten ja valkoisten kaartien välillä. Keväällä Aleksei huomaa komentavansa koko punaisten Savon rintamaa. Kun rintama pettää, Maija ja Aleksei alkavat epätoivoisen pakomatkan kohti Suomenlahtea ja Pietaria.


Kaksi hautaa saarella on romaani erilaisuudesta, toivosta ja rakkaudesta."





Hyvää viikon jatkoa!

Vihreätä kevään ikävään

Tänään meillä oli vieraita ja sain ihanat pääsiäiskukat nuppuineen <3 Pääsiäiseen on vielä mahdottomasti aikaa, ja siksi laitoinkin kukat kylmään eteiseen ikkunan eteen. Kuistille en vielä uskaltanut laittaa, kun siellä voi olla yöllä vielä liian kylmä. Ihana vihreys !













Kuvasin myös sen orkidean ison nupun, joka pullistuu pullistumistaan.













Vieras-pariskunnan mies oli kahvien jälkeen auttamassa isäntää laavun korjauksessa ja me hänen vaimon kanssa juteltiin sisällä syvällisiä asioita. Tämä pariskunta on jo tuttu vuosien takaa, vaikka välillä on ollut aikoja, ettei niin paljon olla oltu tekemisissä.
Miehet sitten pyysivät meitä naisiakin auttamaan, ja olimmekin, ja sitten paistoimme laavun nuotiolla makkaraa.
Ja vielä joimme sisällä toiset kahvit :)






He eivät olleet nähneet meidän taloa sisältä ennen, kun kerran ovat olleet vain puutarha-juhlissa miehen synttäreillä. Vaimo sanoi, että meidän pikkutalo on "ihana pieni nukkekoti", että kaikki tarpeellinen on pienessä tilassa. Periaatteessa olen samaa mieltä, vaikka joskus kaipaisinkin vähän enemmän tilaa. Tavaroiden vähennystä olen taas suunnitellut, se vaan ei oikein alkuun pääse, kumma kyllä :)





Keskiviikkoterveisin.

Sunnuntain muistoja

Eipä tullut mitään kirjoitettua sunnuntaista, vaikka se oli mukava päivä, kun Muruset olivat kylässä. Kaksi tyttöäni ja ekaluokkalainen tytöntyttö.
Laitoin silloin vähän pikkujoulua, tämän punakirjavan liinan pöydälle, kynttilöitä palamaan, glögiä, pullaa ja pipareita, pieniä jäätelöpuikkoja. Kuva jäi ottamatta kyllä.












Tuliaisiakin sain, toinen tyttö toi kassillisen mun ruokavalioon sopivaa ruokaa :) Toiselta taas sain pussillisen sukkia, sanoinkin miehelle että nää sukat riittää varmaan mun loppu elämäksi (entisten lisäksi) :) Ja suuvettä ja melatoniinia. Kiitos Muruset <3 Tänään on synkkä harmaa, vesitihkuinen päivä. Siksi kuvia valoista. Entinen eteisen valo päätyi pikkuhuoneeseen.






Ja eteinen sai kranssivalot.











Eilen oli pikkuisen lunta, ja kaupungissa vielä vähän enemmän, mutta nyt on suurinpiirtein sulaa.



Tämän postauksen kirjoitin eilen aamulla. Nyt onkin ihan sulaa. Ja meillä alkaa koiranvahti-hommat taas, isojen koirien kanssa. Nyt jään sinne yöksikin, niin otan läppärin ja lukemista mukaan :)

Valon leikkiä

Kuvattu sunnuntaina eteisessä, kuistilla ja vintin rapussa.

Romukomero

Meidän eteisessä on 5 ovea, se on tullut joskus todettua. Ovet keittiöön, sauna/kellariosastolle, yläkertaan, kuistille ja yksi ovi vielä. Se johtaa varastokomeroon. Naapurilta olemme kuulleet, että se on entinen eteinen/porstua, eli sisäänkäynti on ollut siitä. Kuisti on rakennettu vasta myöhemmin. Elikkä tästä ovesta on tultu sisäeteiseen.















Ilmankos siellä on ikäänkuin oven paikka näkymässä tuon myöhemmin laitetun kaapin takana.














Tuo kaappi on ilmeisesti keittiön alkuperäinen kaappi. Sen jälkeen se on ainakin kaksi kertaa vaihtunut. Tai kolme? kun autotallin seinälläkin on yhdet kaapistot.













Varastokomerossa on kaikenlaista varastotavaraa, kun ei kaikkea viitsi vinttiin asti raahata.

























Seinät olivat valmiiksi täynnä nauloja, niin on ollut helppo ripustaa sinne kaikkea. Tämän seinustan olin varannut siivousvälineilleni, mutta sen jälkeen mies on varannut sen työvaatteilleen...












...sellaista se elämä on :)







Komerossa on myös sähkömittarit, vanhat sekä uudet sulassa sovussa, nekin.













Ja hylly, jossa on kaikenlaista tavaraa.













Noista säilypurkeista naputtelin vasaran kanssa kynttilälyhdyt.














Ja kahvipussejakin olisi taas säästettynä korillinen, kun joku tekisi kahvipussi askarteluja...











- - -





Mies hommasi sählyporukalle peliajan upouudelta monitoimihallilta tuosta reilun parin km:n päästä. Tänään meni ekan kerran sinne, saa nähdä miten se lähtee pyörimään.Toivottavasti hyvin.




Kylätalon Ilosanoman illat on mennyt nyt hyvin, viimeksi oli 22 henkeä, kiva :)

Punapukuinen nainen

Toinen huono yö peräjälkeen. "Pää on kun Haminan kaupunki". Piristykseksi punaista pitsiä/verkkoa, tältä aamulta.























Hame kierrätyksestä (tuunauksen kautta) "verkkotunika" joskus Lidlistä ostettu.








Oletteko muuten lukeneet Maija Asunta-Johnstonin kirjan "Punapukuisen naisen talo". Ostin sen (jostain alennusmyynnistä varmaan) niihin aikoihin kun oltiin mökkikauppoja suunnittelemassa entisestä kesämökistä. Hyvä kirja ja oli just elämäntilanteeseen sopiva silloin.
















Ja tässä kuva Sessestä mökki-paikkakunnalla. Nuorin oli silloin 10-vuotias ja oltiin tultu huvikseen kurkkaamaan kirkonkylän leikkipuistoa.













Punapukuinen nainen olin itsekin, silloinkin :) Nuokin toppi ja housuhame olivat silloinkin kirppikseltä. Voi, tuostakin jo 12-vuotta.









Entäs mitä sanotte tästä kuvasta, kukas se siinä onkaan?














Parta-ukkeli Sessehän se siinä, morjens vaan! (Löysin eilen miehen tekoparran eteiskomerosta) :D

Eteisessä

Liisa blogissaan Liisan leikkimökki esitteli esineen jossa oli kolme apinaa, kerroin hänelle, että meilläkin on äidin entinen vaateharja, jossa on myös nuo apinat.














Katsoin netistä näistä apinoista, tai siitä tarinasta mihin nämä perustuvat. Yksi ei näe pahaa, yksi ei kuule pahaa ja yksi ei puhu pahaaa. Tarkemmin voitte lukea itse jos kiinnostaa, löysin hakusanalla: "Kiinalaiset kolme apinaa". Mutta tämä harja on tosiaan äidin entinen ja tuli äidin kesämökin tyhjennyksessä minulle.













Samalla huomasin, että eteisessä on muutenkin aika paljon vanhaa tavaraa, tai muuten kuvattavaa...







Vanha on tämä toinenkin vaateharja, joka on talon mukana tullut.























Myös tämä peili, Mäkisen Kuvastimen, on tullut talon mukana.















Samoin katossa oleva kiva lamppu.















Eteisessä oleva lipasto on miehen lapsuuskodista tullut.















Jakkaran olen itse tuunannut, se oli talon pihalla hyvin surkeassa kunnossa, maalasin ja virkkasin päällysteen. Muovimattokin on talon alkuperäisiä, entisen emännän kutomia. Hällä oli kuulemma ollut yläkerrassa (meidän makkarissa) kangaspuut ja oli noita muovimattoja kutonut enemmänkin, niitä on täällä talossa useampiakin. (Naapurilta muistaakseni kuulin tuon). Tuota mattoa pitäisi lyhentää, kun on tuosta päästä jo hajonnut.















Tämä ilmapuntari ei toimi, mutta on ilmaiseksi saatu ja minusta ihan kiva :)















Tämä ihana kuva kierrätyskeskuksesta...















... ja tämä Hirvensalmen osto-ja myyntiliikkeestä. Silloin kun asuttiin Mäntyharjussa hetken aikaa, niin siellä talossa oli tällainen isompi taulu eteisessä valmiina,kun sen omisti uskova perhe. Mies ihastui siihen, ja kun oltiin muuttamassa pois, niin nähtiin tämä osto-ja myyntiliikkeessä ja ostettiin pikkurahalla.















Eteisen ja kuistin välisessä ikkunassa kaksi vähän siipeensä saanutta enkeliä. Turkoosin olen saanut ystävältä yllätylahjaksi, tuota toista en muista mistä on tullut, oisko tullut joidenkin saatujen tavaroiden mukana...























Valkoinen pitsiverho lapsuuskodistani.






Tykkään kun esineissä on muistoja ja joku tarina, ettei ne ole "vaan" kaupasta ostettuja :) Muistorikasta päivää teillekin!

Pikkuhiljaa kukkaa pukkaa

Kuvailin, oliko se nyt toissapäivänä, pihalla kukan alkuja. Nyt lumi on sulanut pihasta,niin pieniä alkuja alkaa näkyä.




Tulppaanit nousevat maasta




















Tämä Saku sammakkoni oli jäänyt koko talveksi kukkapenkin reunalle...












Täpläimikkä penkistä nousee sipulikukkia,tässä vasta yksi, mutta tänään (lauantaina) löysin vaikka kuinka paljon alkuja... en itse asiassa muistanutkaan, että olin sinne jotain istuttanut...kai ne oli entisiä mininarsissin sipuleita...













Uutta kasvustoa ryömii maasta ylös muutenkin













Ja lenkillä kukkivat sinivuokot jo reippaasti :)













Tuon yllä olevan kirjoitin jo eilen. Olen ollut koko viikonlopun jotenkin niin väsynyt, ei ole juuri muuta tullut tehtyä kuin vähän ulkohommia ja laitettua eteisen ikkunoihin kesäverhot.













En tiedä mikä ihme väsyttää... Lattiatkin olivat jo hiekassa, karvoissa ja roskissa, tänä aamuna ne vaan lakaisin. Kyllä koiran turkin mukana tulee ulkoa paljon kaikenlaista... Ja ilmeisesti kissojen mukana on tullut taas lintukirppuja, kun jaloissani on ollut kutisevia näppyjä (niinkuin viime keväänäkin) ja pari pikkuista punkkiakin olen nähnyt. Eilen aamulla kyllä laitoin sekä koiralle että kissoille kirppuja ja punkkeja estävää liuosta niskaan, mistä se sitten leviää ihon läpi. Eihän mulla näin loppukuusta olisi ollut varaa siihen , mutta ihana ystäväni laittoi mulle viestiä, että hän haluaa sponsoroida meidän eläimille kirppu/punkki-lääkkeet...en kai voinut kieltäytyä :) Hän jopa toi ne minulle seurakuntaan.







Aamulla oli kiva katsella keittiön ikkunasta, kun linnut pyörivät lintulaudan alapuolella, en ole laudalle enää mitään laittanut, mutta sen alle heitin siemenleivistä tippuneita siemeniä. Ja vielä laudallakin taitaa olla entisiä auringonkukan siemeniä vähäsen.
Vihervarpus-pariskunta oli mukana, ja uros keräsi nokkaansa Elmon parturoinnista jääneitä karvatuppoja. Pesänrakennus puuhissa :)





Hyvää viikonlopun jatkoa!