Silmän räpäys

 Kaksi miestä jossain raataa pellollaan,

kaksi miestä kyntää maata aurallaan.

Toinen heistä uskoo taivaan Jumalaan,

toinen välitä ei pelastuksestaan.   

Silmän räpäys ja, ylös temmattiin, toinen miehistä 

vaan toinen jätettiin.

Kaksi naista jossain maailman äärillä

jauhaa jyviänsä käsikivillä.

Kaksi äitiä, mut toinen heistä on , uskova

ja toinen aivan suruton.

Silmän räpäys ja ylös temmattiin,

toinen äideistä, vaan toinen jätettiin.

 

Kaksi ihmislasta lepää vuoteillaan, 

toinen heistä nukkuu unta rauhaisaa. 

Herran siunaukseen on hän nukkunut,

toinen kurjuuttaan on vielä kironnut.

Silmän räpäys ja ylös temmattiin , 

toinen nukkujista, toinen jätettiin.

Jatkuu elämä ja pauhaa kansat maan,

seuraa sodat, rutot, taudit kauheat. 

Etsii kansakunnat sanaa Jumalan,

mutta myöhäistä on enää katua.

Silmän räpäys ja ovi suljettiin,

ovi jonka ohi usein kuljettiin.

 Oli vanhassa isännän laulu vihkosessa.

Tämä vanha laulu koskettaa..

Aurinkoista huomenta...

 ...ainakin vielä tänään. On ollut kiva, kun on ollut rauhallista, ilman ukkosia ja sateita.Mininkin takia.. Mutta nyt niitä kai oli ennustettu tulevaksi, ainakin sadetta.

Minä pähkäilin aiemmin mitä tekisin tuon aika ison punaherukka pensaan kanssa, kun tuntui etten nyt jaksa ruveta mehuja keittelemään. Nytpä sainkin yhden ystävän poimimaan kanssani punaherukat ja hän vie ne yhdelle kolmannelle srk:n tutulle. Niin eivät hukkaan mene.

Ja autokin on nyt saatu, vanha sellainen, mutta toimiva Skoda. Isäntä oli vielä seurakunnan ystäviltä saanut osin rahoitusta siihen lahjaksi.

Ja tuossa autossakin on veto koukku, niin pääsevät niitä ruoka kuljetuksia hakemaan edelleen meidän autolla.

Niin se vaan kaikki järjestyy. Herra on hyvä! Me ihmiset vaan kerkiimme (minä ainakin ) olemaan paniikissa, että miten kaikki järjestyy..  tarviis enemmän uskoa.

Siunattua päivää <3

Älä tule ukkonen.. ja rohkaiseva kertomus

 Taivas on enimmäkseen sininen, kumpa pysyisikin sellaisena. Nimittäin se on vähän lupaillut ukkosta, toivon ettei tulisi, kun Mini pelkää niin, ja meillä on illalla Kylätalo tilaisuus, niin en voi olla sen turvana.

Isäntä sanoi, että pistetään se kellariin, kun sinne se on joskus itsekin mennyt. Mini siis.. se on niin säälittävä, kun se pelkää, niin että hampaat kalisee ja yrittää ulos päästä, eikä tajua, että siellähän se ukkonen on.

Minulla särkee päätä aamuisin ja väsyttää kovasti....mikä lie... vanhuus ei tule yksin..

------------

Tuon kirjoitin eilen, nyt jatkoa..

Tosiaan kylätalo tilaisuus oli eilen. Yksi uusi oli. Olemme tänä kesänä pitämässä koko kesän kylätalo tilaisuudet,joka toinen viikko, eli ei kesä taukoa. Jonkun verran vajaa 10 henkeä oli eilen. Ihan hyvä tilaisuus.

Mahtava todistus kuultiin, kun vanha täti, joka oli siellä viimeksi saanut hengitys vaikeuksia, kertoi kuinka hän oli ollut varma, että hänen aika on lähteä.. hänelle tilattiin ambulanssikin, hän oli nähnyt kultaisen tie, jonka päässä joku odotti häntä.. mutta sitten olo parani ja hänen ei tarvinnut mennä sairaalaankaan.

Minusta tuo oli niin rohkaisevaa.

Ei eilen illalla onneksi tullut ukkosta illalla,ja Minikin sai olla turvallisella mielellä kotona.

Siunattua päivää <3

Mietteitä

 Tänään harmaata ja sumuisen kosteaa. Isäntä käytti Minin ulkona, oli kuulemma liukasta. Minä laitoin pyykit koneeseen pyörimään, ja tiskikone odottaa samaa..

Eilen sain sentään imuroitua sekä alakerran, että yläkerran. 

 

Tuollaiselta näyttää nyt ikkunasta katsoen.

Muutama päivä vielä, niin saan kuulla kohtaloni lääkäriltä..

Juttelin yhden tutun kanssa, että vaikka olisi kasvain päässä, sekin olisi jotenkin toiveikkaampaa kuin tämä, niinkuin hän sanoi, että sille voisi jotain ehkä tehdä...kun jos on muistisairaus, joka etenee vääjäämättä.

Jotain lääke hoitoa voipi olla , mutta olen kuullut että ne on kalliita ja aiheuttaa sivu oireita. Eikä tässä tilanteessa olisi nihin varaakaan. Siksipä olen ajatellut, että jätän asian Herran huomaan. Toki menen kuulemmaan lääkärin uutiset. Pelkään vaan, että masennun uutisista kokonaan... mutta eletään vielä toivossa.

Jeesus on ihmeellinen auttaja kuitenkin joka tilassa. Hän tietää ja tuntee  minut parhaiten.

Päivä kerrallaan tässä mennään, nyt on kuitenkin ollut vielä ihan normaali olo.

Uskoa, kukkia ja öljyä...

 ...siinä tämän päivän aiheet.

 Eilen oltiin seurakunnassa, ja mulla oli todistus vuoro pitkästä aikaa. Kyllä "hiukan" jännitti. Mutta siitä selvittiin, eikä kuulemma päälle päin ollut niin näyttänyt jännitys. 

Tänään on sitten isännällä menoa lähes koko päivän, kun on järkkärinä seurakunnan tapahtumassa.

Ulkona sataa vettä taas vaihteeksi..

Mulla enkelinsiipi vaan kasvaa ja kasvaa...lisä tukikeppi piti laittaa..

Mittasin sen varsi osan yhtenä päivänä, oli 80 cm. Kuinka pitkäksi se aikookaan kasvaa.. ilmeisesti viihtyy tuolla ikkunalla.

Meidän pitäisi tilata öljyä talveksi, soitimme sinne jo, mutta se mies siellä sanoi, että viimeksi oli vähän alentunut öljyn hinta, että kannattaa odottaa vielä ensiviikkoon, jos se aleneminen jatkuisi.. no teemme niin. Kyllä se on niin kallistunut viime vuodesta :(

Köyhät kyykkyyn, niinkun sanonta kuuluu.

Mutta eletään toivossa ja uskotaan , että Herra pitää omistaan huolen.

Taas sataa..

Minä olen neulonut tossuja  ja varaillut aikoja TK:sta. Kolmeen asiaan piti varata aika, mutta yksi niistä (infulenssa rokotus) on varattavissa vasta myöhemmin.

Veren sokerin mittaukseen/labraan sain ajan ja neljänteen korona rokotukseen. Tosin vasta ensi kuussa kummatkin.

Eilen käytiin pitkästä aikaa kierrätyskeskuksessa, ostin sieltä koiran valjaat ja villalankoja.Isäntä osti dvd:n.

 

Äsken katselin fase bookista tuttujen juttuja, niin siellä tuli eteeni laulu:

"Käyn kohti sinua oi Herrani

tietäni viitoittaa pyhä ristisi.

Virteni matkallain soi täynnä toivoa,

käyn aina Herrani kohti sinua.

Kun päivä pilvinen tien pimentää, 

kun synkkä, raskas yö usein yllättää,

niin katseen kaipaavan taivaalle kohotan,

käyn aina Herrani kohti sinua.

Suo että näkisin tien taivaaseen,

vaikka se peittyisi vaivaan murheeseen.

Lohduta sanalla, uskoa vahvista,

käyn aina Herrani kohti sinua.

Kun taival päättynyt on päällä maan

käyn luokse Jeesuksen riemuun ihanaan.

Ei tuska yltää voi, kirkkaana laulu soi

Käyn aina Herrani kohti sinua.

 

Hyvää torstaita toivotan :)

Rikkinäisestä ehjää

 Meillähän isäntä tykkää, varsinkin "ihmisten ilmoilla" kulkiessaan pitää paitoja , joissa on hengellinen sanoma. Paita evankelioi :) 

Isäntä oli miettinyt, että missähän se paita on, jossa lukee "tiedän lunastajani elävän." Minäkään en löytänyt sitä hänen kaapistaan, vaikka etsin. Kunnes vahingossa löysin ompelupöydän taka nurkkaan pistetun paidan, se olikin rikki... Isäntä halusi sen käyttöön, mutta minä olin sitä mieltä, ettei se sellaisenaan käy...niinpä piti yhdistää kaksi paitaa.

Oma hankaluutensa oli saada alla oleva kuva piiloon, kun olin  vahingossa leikannut toisen reunan vähän vinoon, ja piti suoristaa, juuri ja juuri riitti peittämään alla olevan kuvan.

En itse ollut oikein tyytyväinen tuohon tulokseen, mutta kyllä se päällä näytti paremmalta, kuin tuossa kuvassa. Alla oli valkoinen t-paita, jossa oli kuva ja teksti, jossa oli reikä, ja joka piti saada piiloon. Isäntä oli kyllä mielissään.

Tämän kirjoituksenkin kanssa oli kaikenlaista ongelmaa, mutta tulihan tämä jotenkin tehtyä, niinkuin tuo paitakin :)

Tuo otsikko sanoo totuuden, Jumala myös tahtoo tehdä rikkinäisestä eheää, ja siitä syntyy parempaa, kuin tästä mun kirjoituksesta :)

Tänään..

 

 Kuva vanha

 Oltiin soppiksella, eli soppakirkolla. Minulta oli pyydetty runoa, ja nyt olin sen runon löytänyt jota olin sinne ajatellut.

Tuo runo oli tullut silloin, kun asuimme vähän aikaa Mäntyharjulla. Se oli vuonna 2003.

Pohjustin sitä kertomalla, siitä ajasta vähäsen. Kävimme siellä Mäntyharjun Helluntaisrk:ssa, ja siellä tutustuimme ihmisiin. Tutustuimme myös vanhempaan pariskuntaan, jotka pitivät aika lähellä meitä alkoholi ongelmaisille tarkoitetussa kuntoutus paikassa raamattupiiriä.

He pyysivät meitä mukaan siihen toimintaan. Niinpä olimme siinä mukana. Ja tosiaan tuo runo alkoi tulla siinä auto matkan aikana, eräänä kertana kotiin päin mennessä.

Runo tulee tässä:

"Raamattupiirin jälkeen kotiin päin

auto kulkee hiljaista kylätietä näin.

Ikkunasta katson iltaa tummuvaa,

tunnen miten Jeesus meitä rakastaa.

 

Aurinko laski juuri metsän taa,

jätti jälkeen pilvet punaista ja hopeaa.

Niittyjen yllä usva nukkuu,

kesäyön kauneudessa maa pahuuteensa hukkuu.

 

"Pelasta mut, jos sulla on aikaa"

autoradiossa tyttö kaipaa rakkauden taikaa.

Rakkaus on kyllä ihanaa,

mutta toisesta ihmisestä ei pelastajaa saa.

 

Niin moni täällä kaipaa elämänsä pelastajaa,

ei vaan tedä mistä avun löytää saa.

Vain yksi on, jolla aina aikaa on,

pelastaa ja poistaa taakat synnin, tuomion.

Koko ihmiskunta etsii auttajaa,

maailma hukkuu, kuka voi pelastaa.

Jeesus Kristus ainut toivo on,

saa elämälle tarkoituksen toivoton."

Tämmöistä tänään.

Torstai (on toivoa täynnä).

 

Lähdetään pian kylätalolle illan tilaisuuteen kimpsuinemme,kampsuinemme. On taas Ilosanoman illan aika. Mukana matkassa kahvitarpeet, lauluvihkot ym.

Toivottavasti myös porukkaa tulee lumisesta kelistä huolimatta.On kuitenkin vähän parempi kuin vielä pari päivää sitten. Jos joku lukee tämän tänä iltana, niin saa rukoilla illan puolesta, että olisi siunattu ilta :)

Lunta sataa hiljakseen maahan lumivalkoiseen...mutta kevättä kohti! Mukavaa iltaa teillekin!

Surullista...

 ...millaiseksi maailman tilanne muuttuu ja on muuttunut. Tänään aamulla luin raamatusta tämän:

"Katso Herran silmä  valvoo niitä, jotka pelkäävät häntä ja panevat toivonsa hänen armoonsa, että hän pelastaisi heidän sielunsa kuolemasta, pitäisi heidät elossa nälänhädän aikana. Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme. Hänessä iloitsee meidän sydämemme, koska me turvaamme hänen pyhään nimeensä. Sinun armosi olkoon meidän yllämme, kun panemme toivomme sinuun."

Eilen meillä oli kylätalolla taas kokoontuminen.. rukousta ukrainan ja suomenkin puolesta.

Nyt sataa märkää lunta ja välillä jo kuivempi tie on taas vetinen. Isäntä lähti käymään kaupungissa. Illalla sitten Ilosanoman ilta. 

Minulla on ollut luvun alla tällainen kirja, joka nyt on luettu. Ihan hyvä kirja rankoista aiheistaan huolimatta. Kirjoitettu lasten näkökulmasta.

Ehkä kirjoitan siitä oman kirjapostauksen.

Herra auttakoon ja siunatkoon Ukrainaa ja kaikkia ihmisiä siellä!

Hyviä uutisia

 

Tänä aamuna isäntä kutsui minut kuuntelemaan netistä laulua, jonka oli kuullut Vivamossa kaverin kännykältä. Se oli "Hyviä uutisia", jossa Arvi Lind lukee alussa hyviä uutisia.

Siitä tulikin mieleeni laittaa tänne tosi hyviä uutisia :) Joista tärkein on, että Jeesus tullut pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin, niinkuin Paavali sanoo. Hänessä meillä on armo ja anteeksiantamus, kun käännymme hänen puoleensa.

Raamattu sanoo myös, että aika on paha.. ja yhä pahemmaksi menee, niinpä onnellinen se joka uskaltaa ja tahtoo turvautua Kristuksen armoon ja kääntyy hänen puoleensa, hänessä meillä on turva pahana päivänä ja aikana.

Ja ennen kaikkea elämä Hänen luonaan kerran.

Siunausta päivään ja elämään jokaiselle <3

Oikkuileva pesukone

 

Tänään menin laittamaan vaaleita pyykkejä koneeseen. Mittasin nestemäisen pesuaineen mitassa ja laitoin varovasti pyykkien päälle, vesihana auki ja koneen kansi kiinni... mutta mitä ihmettä, monta kertaa yritin ja aina kansi aukesi uudestaan. En ymmärtänyt ,mikä ihme siinä on,kun  kansi ei pysy kiinni, harmitti jo, että eihän tämä melko uusi kone ole voinut näin äkkiä hajotakkaan.

Lopulta pisti kädet ristiin ja rukoilin, että kone toimisi ja kansi pysyisi kiinni. Hädin tuskin uskoin itsekään rukoukseeni, mutta mikä ihme, kansi meni kiinni :) Ja kone alkoi pesemään.

 

Jälkeenpäin ajattelin, että saattoi se johtua siitäkin, kun olin pyyhkäissyt vähän koneen tiivisteitä, mutta siinä tilanteessa se oli minulle todellinen rukousvastaus.

Näitä arkipäivän ihmeitä joskus saa kokea, vaikka usko olisi heiveröisempikin. On niitä ennenkin sattunut. 

Tänään mennään viettämään jouluista iltaa Kylätalolle, kun on viimeinen kerta tänä vuonna. Isäntä lähti aamulla harjoituksiin Vivamoon, ja tulee vasta huomenna kotiin. Onneksi saan kyydin sinne eräältä seurakunnan pariskunnalta. Kun on kuitenkin kaikenlaista kahvitteluun yms. mukana.

Mukavaa päivää teillekin!

Kaikenlaista menoa

 

Tuuli pyörittelee lehtiä nurmikolla. Ei olla haravoitu, kun isäntä sanoi ajavansa ne ruohonleikkurilla, niin saa samalla sen tyhjäksi bensasta. Meillä oli tänään vieraita Porista, ja jatkoivat matkaa Turkuun...käyvät samalla reissulla useammassa paikassa. Heillä oli koira mukana, vanha tuttu koira. Kissat oli sen aikaa yläkerrassa. Meillä ei vielä koirasta tietoa.

Kaikenlaista tässä on ollut, oltiin erään seurakuntalaisen hautajaisissa naapuri kunnassa. Oli isot hautajaiset, minulla vaan oli vatsa kipeä. Kirkossakaan ei ollut vessaa, niin piti käydä etsimässä muualta.. onneksi löysin  läheisestä pitseriasta, eli sain käydä sen wc:ssä. Helpotti. Tosin vatsa oli sen jälkeenkin kipeä, helpotti vasta kotona, kun hetken aikaa nukuin.

Eilen sitten oltiin kirkossa, oli Lotta Svärd tilaisuus sen jälkeen. Siellä puhui vanha nainen, joka oli ollut pikkulottana noin  7-12 vuotiaana. Ja oli kahvit.

Olen lukenut kirjaa "Kaksi naista, yksi usko". Kertoo suomalaisesta tytöstä/naisesta sota-aikana ja japanilaisesta naisesta myös sodan keskellä. Ja heidän uskon etsinnästään ja löytämisesta vaikeuksienkin keskellä. Ehkä teen myöhemmin siitä oman postauksen.

Mukavaa päivän jatkoa!

Eilen aloitettua...

 

Tänään olimme kaupungissa, kävimme leipäkirkossa ja kirjastossa. Parin tunnin päästä lähdemme kylätalolle Ilosanoman iltaan, meillähän on siellä vastuuta. Isännällä musiikkia ja puhetta, minulla pääasiassa kahvitus. Toivottavasti olisi hyvä ilta, ja ilma! Jos oikein kovasti alkaa sataa, niin voi vaikuttaa ihmisten tulemiseen. Tosin aika vähän meitä on ollutkin määrällisesti nyt korona- aikoina. Eikä varsinaisesti ole satanut täällä tänään, vaikka sillä vähän uhkailtiinkin. Tuulee kyllä.

Tällä viikolla onkin loppuviikolle joka päivä jotain menoa. Tänään kun oltiin kaupungissa isäntä kysyi minulta olenko ollut pitkään aikaan "ihmisten ilmoilla" ? Hänen mielestä taitaa olla vaan kaupungissa "ihmisten ilmoilla", kun olenhan mä ollut hänen kanssaan Pusulassa, Saukkolassa, Lahnajärvellä... ihmisiä sitä on sielläkin :D

 

Tuohon asti kirjoitin eilen.

Nyt on uusi päivä ja uudet kujeet, niinkuin sanotaan. Kuusi henkilöä meitä oli eilen kylätalolla, ei sen enempää. Korona ja seurakunnan uuden rukoushuoneen remontti, ovat vähentäneet kävijöitä, ei ole koronan takia palautunut ennalleen. Vielä ... mutta uskollisuuttahan Herra haluaa, mehän sen Kylätalon hengelliset tilaisuudet aloitimme aikoinaan, ja myöhemmin srk tuli siihen mukaan. Joskus on ollut Kylätalo täynnäkin.

Uskollisuudesta olen lukenut myös, kun olen lukenut uudestaan Tapani Sopasen kirjoittaman kirjan "Mitkä ihmeen Kivalakodit?" Siitä laitan oman postauksen. Mukavaa perjantaita!

 

 

31 vuotta

 

Tänään on vuosipäivä. Olen "virallisesti" tullut uskoon 31 vuotta sitten  vappupäivänä yhteiskristillisessä tilaisuudessa. Olinhan minä jo joitakin vuosia sitä ennenkin ollut "sinne päin kallellaan", mutta silloin puolestani rukoiltiin ja pääsin seurakuntaan ja varsinainen uskonelämäni lähti käyntiin.

Olin oikeastaan sitä varten mennytkin tuohon tilaisuuteen, että saisin varmuuden siitä olenko uskossa , oikeasti... ja sen varmuuden sain ja se on kestänyt, kaikenlaisista vastoinkäymisistä huolimatta.

Kesällä sitten oli kastetilaisuus seurakunnan lastenleirin yhteydessä. Ja sain käydä uskovien kasteella.

 

Kyllä Herran kanssa on hyvä kulkea, ei aina helppoa, mutta turvallista kuitenkin.

 

Eteen päin, sano mummo lumessa

 

 Stressi alkaa helpottaa, kun sain sekä lääke asian, että pankkiasian hoidettua. Oli se lääke tullut sinne apteekkiin sieltä päivystyksestä. Ei tarvinnut mennä nyt omalle lääkärille. Ja tunnusluku asiakin on alustavasti hoidettu.

Ja kun stressi alkaa helpottaa, niin muistikin alkaa pelata paremmin, toivottavasti :) On tosi ärsyttävää, että kun tulee paniikki jostain, niin muisti rupeaa pätkimään. Ulkona on kaunista, puolipilvistä. Vähän niinkuin yläkuvassa, joka on aiemmin otettu.

Käytiin isännän kanssa kauppareissulla, niin kun ajettiin kotiin päin, minä mietin sitä uusien pankkitunnusten saantia ja miten pitää ruveta sitä puhelimessa selvittelemään, kun kotiin pääsee, ahdisti ajatus... silloin tuli autoradiosta just siihen hetkeen laulu: "kyllä Jumala huolen pitää  hulluistaan, vieköön minne vain tahtoo Hän viedä"... se lohdutti kun ajatteli, että on kuitenkin "Korkeemmas käres" kaikki tuo muisti juttu ja tulevaisuus. Vaikka välillä pelottaa, että jos muisti koko ajan huononee. Mutta eihän sitä voi kuin elää päivän kerrallaan.

Näillä eväillä mennään mitä on annettu :)

Eräänä päivänä...

 

...sain runon. Niin minä sen koin. Olin lukenut "päivän sana"- kirjaa, ja siinä oli sellainen teksti, että mieleeni tuli aiheeseen liittyen runon säkeitä. Äsken oli Metsäntytön blogissa ajatelma (joka minusta oli kuin runo), niin tuli mieleen laittaa myös oma runoni,Herralta saatu, tänne:)

" Olin väsynyt elämän taisteluissa,

kun lähteelle saavuin kerran.

Niin raikas, lempeä, rauhainen

oli lähde, sana Herran.

Sitä kun luin uudestaan

rukoukseen taipui mieli

ja kohta alkoikin laulamaan

kiitosta sydämen kieli.

Jospa voisin väsynyttä virvoittaa

kun itsekin väsynyt olen,

sanalla lempeällä lohduttaa,

jonka itsekin kohdannut olen."

Lempeätä päivää teille jokaiselle!

 

Kadonneet kukkakuvat

 

 

 

 Muistatteko, kun kerran ihmettelin mihin ottamani kukkakuvat olivat hävinneet...no nyt ne on löytyneet, palanneet arkistoon, kun tuossa kuvien lataamisessa oli välillä ongelmia.

Tässä yläkuvassa iso kimppu, jonka sain ystävältä silloin kun oli vaikeata, ja joka oli kanssani sinä päivänä. Aika erikoisia kukkia, nuo punaiset kukatkin oli sellaisia, etten ollut ennen nähnyt. Samoin tuolla kimpussa oli joku valtavan iso kasvi, josta en tiennyt myöskään mitään. Ehkä joku viisaampi tietää.Se on tuolla takana kimpussa.

Seuraavana päivänähän silloin menimme itse käymään tuttavien luona,ja minä ostin heille tällaisia pikku-neilikoita kimpun, olivat minusta söpöjä! (Ja puoleen hintaan, älkää kertoko kenellekkään :)

Nyt on ollut vaikeita, masentavia päiviä ja on ilo ollut kadoksissa. Eilen Kylätalolla rukoiltiin puolestani ja sain itkeä sieluni kipuja pois. Tänään onkin parempi, aurinkoinen sääkin ulkona ja illalla hyvä puhuja seurakunnassa :) Sen takia varmaan on ollut niin vaikeata, kun nyt lähiaikoina meillä on monta uskosta todistamista (miehellä) ja runoa (minulla) eri seurakuntien tapahtumissa. Eilen oli ja kahtena seuraavana viikkona on. Eihän se sielunvihollinen siitä tykkää, että Herraa pidetään esillä.

Mutta nyt taas vaihteeksi helpotti hetkeksi. Jos nyt saisi tuon lintulaudankin siirrettyä toiseen paikkaan ja ripustettua sen puusta roikkumaan, niin hiiri saisi pitkän nenän. Katsottiin jo valmiiksi paikkaa, jossa se voisi roikkua, vähän kauempana, mutta kuitenkin niin, että näkisi ikkunasta.

Hyvää viikonlopun alkua kaikille piipahtelijoille <3

Kirjoja sun muuta...

Juhannusruusu on alkanut taas kukkimaan. Kuva otettu viime viikonloppuna.

Ollaan nyt saatu raivattua se "rytökasa" naapurin tontilla ja palkinnoksi odottaa paljon tiilejä :)
Toissapäivänä kun käytiin viemässä romua jätepisteelle, niin roskalaatikon päälle oli jätetty laatikollinen kirjoja, mies otti sieltä kaikki sarjakuvakirjat ja Bonatza-kirjan, minä otin Jules Vernen kirjan .

Ajattelin, että jos se olisi yhtä hyvä kuin matka Maan keskipisteeseen.



Sitten eilen oltiin kaupungissa srk:n "lettukesteillä", jotka pidettiin ulkona isolla terassilla.(Oli herkut tarjolla, sekä suolaisella täytteellä olevia lättyjä, että hillon kanssa makeita, sekä mehua. Ja tietysti musiikkia ja Jumalan sanaa. Ja kaikki saivat loppuja lettuja kotiin vietäväksi. Tuo oli ihan luterilaisen srk:n järjestämä).
Samalla reissulla poikettiin kirjastossa, niin siellä olikin poistomyynti, josta kumpikin ostettiin eurolla yksi kirja. Minä ostin tämän Eira Pättikankaan kirjan: "Jäljet veräjällä". Olen sen lukenut joskus, mutta aina hyviä kirjoja voi myöhemmin lukea uudestaan.

Nyt olen kyllä lukenut kirjastosta aiemmin lainaamaani hengellistä kirjaa "Taivaan rajalla", joka kertoo kuolemanraja kokemuksista, kun ihminen on kuollut ja käynyt taivaassa,ja sitten kuitenkin palannut tänne ihmisten joukkoon (eli elvytetty tms.)
Sydämeni on iloinnut, kun olen lukenut sitä. Ihana taivas!



Kuten huomaatte olen melko "kaikkiruokainen" kirjojen suhteen, mutta joskus huomaan jo kirjan aloittaessani, että tuo ei ole minulle sopiva, niin en sitä sitten jatka.



Tänään käytiin lähikirjastossa, kun siellä oli vähävaraisille tarjolla maskeja, viisi kpl sai per henkilö. Huomenna sitten onkin "touhupäivä", kun ensin on kuntouttava ja sitten illalla Kylätalo-tilaisuus ekaa kertaa tänä syksynä.


Hyvää loppuviikkoa teillekin!

Kaikenlaista

 Tällaisen sarjakuvan leikkasin yhtenä päivänä ja laitoin jääkaapin oveen:

No niin, nyt on taas auto kunnossa ja katsastettu,korjaaja oli käyttänyt sen samantien katsastuksessa.
Tänään oltiinkin taas "soppiksella" eli mun "kuntouttavassa toiminnassa". Leipäkirkko kahveineen oli , varsinainen soppakirkko kun on tauolla.



Ihan hyvä hartaus oli myös, minäkin lausuin siellä runoni.

Tämän:


"Hiljaa vaivun eteen Herran
niinkuin ensimmäisen kerran.
Tässä olen Jumala,
 syntisenä heikkona.


Oma voima vähäinen
uupui saatossa päivien,
vaikka kuinka yritän,
saan aikaan aina vähemmän.

En jaksa muita rakastaa,
en nimeäsi julistaa,
vaikka tiedän tahtosi
niin heikko on mun luontoni.

Sinä voi mut puhdistaa,
mielenikin uudistaa.
Antaa ilon sekä rakkauden,
että muita palvelen.

Rukoukseen painan pääni,
jostain kuuluu Herran ääni:
Nosta katsees lapseni
minä olen voimasi.


Jo vuosia sitten kirjoitettu.


 Tullessa käytiin asioilla ja jätskillä.  Eräs tuttu tyttö heitettiin kotiinsa, kun oli koulumatkalla.



Rasmus päivälevolla:

Otetaan yhtä rennosti kuin Rasmus, eikös :)