Kuusen kotiin tuoda saamme....

 ...terve, terve joulu armahin...

Eilen meillä kannettiin kuusi sisään! 

 

Helposti kannoin yhdellä kädellä miehen poikamies aikojen pienen muovikuusen vintistä :) Eipä meille hevillä isompaa olisi mahtunutkaan,ja meille kahdestaan hyvin riittää tuokin.

 

 

 Ja juuri sopi tuohon kahden tuolin väliin, kun laitoin siihen ensin pyöreän jakkaran, sen päälle neliskulmaisen hyllylevyn, että sain tuon alusliinan nätisti asettumaan.

Tässä vielä valojen kanssa.

Pyörän vanteesta tekemäni valot siirtyivät pikkuhuoneen seinälle. Olin laittanut tähden siihen keskelle. (Koska ei ollut enää sopivaa jakorasiaa kuistille,kun siellä on auton lämmitys piuha).

Tuossa saa valaista rauhassa. Tykkään siitä.

Laulukuoro enkelten  on saanut jo kuoron johtajankin paikalle, ja joku laulaja/soittaja lisää löytyi vintistä.

Eilen seurakunnasta tuotiin "hävikkiruokaa" meille ja samalla saatiin joulu-muistaminen kylätalo-työstä. Onkin ensimmäinen lahja meidän pikkuisessa korissa :) Jos ei niitä aiempia lahjakortteja lasketa. Ostin kyllä aiemmin jo suklaarasian kaappiin, jos sattuu ettei muuten olisi saatu. Pitäähän joulunamit olla. Vaikka oltais kahdestaankin.

Mulla on perunat kiehumassa, niin täytyy lopetella ja mennä jatkamaan ruuanlaittoa. Heippa!

 

Kaupunkipäivä

 Nyt sain vihdoin ostettua ompelukoneen neuloja sekä uuden taskukalenterin ensi vuodeksi, ja elukoille ruokaa.. Aamulla olikin jo eläinten ruuat aika vähissä, varsinkin Hipsu-nirsoilija oli sitä mieltä, ettei hälle ollut tarpeeksi hyvää ruokaa.. joten kun tulimme takaisin, niin heti piti tutkia toiko äiti hyvää ruokaa, onneksi oli tuonut :)

Joulua olen pikkuhiljaa laittanut, joka päivä jotain pientä.

Laulukuoro

Paperienkelit pääsivät ikkunaan roikkumaan.

Kerrostalokin sai valonsa.

Joskus kirppikseltä ostamani palloketju pääsi myös kukka-nurkkaukseen.

Kirjastossa kävin, mutta en löytänyt mitään kiinnostavaa, kumma kyllä. Eli nyt ei ole mitään kirjastosta, kaksi edellistä palautin, ja niistäkään toista ei kiinnostanut lukea loppuun. Onneksi kotona on kirjoja, varmaan joku sellainen jota kiinnostaisi lukeakkin (ennen lukematon) ja sitten tietysti aiemmin luettuja paljonkin kirjahyllyssä , joita voisi lukea uudestaan.

Mulla on soinut päässä monena päivänä "sylvian joululaulu" ja tulee niin herkkä olo, kun eläytyy siihen häkkilinnun lauluun, joka ei pääse kotimaahan suomeen. Johtuneeko tuo ajatuskulku tästä korona tilanteesta tavallaan...kun ei voi viettää normaali joulua rakkaitten kanssa yms.

Mutta näillä mennään. Maanantaina meidät on kutsuttu pieneen tilaisuuteen "soppikselle" eli mun kuntouttavaan, siellä on pienet joulukahvit, työntekijöille/vapaa ehtoisille.

Tällaisin miettein tänään.