Eilistä ompelua

 Isäntä osti tuossa aiemmin,tosin minun kehoituksesta, edulliset farkut. Niissä vaan oli leveämmät lahkeet, eikä ollut pitänyt niitä kuin kerran. No, nyt tuli ilmi, että hänestä lahkeet oli liian leveät,ja pyysi mua kaventamaan niitä.

Minä pelkäsin taas, jos ne menee pilalle, mutta kun mies sanoi, että sitten heitetään roskiin, ettei hänellä tule niitä muuten pidettyä. Jos ei saa kapeammiksi puntteja. No pitihän minun sitten käydä toimeen, ensiksi sovitettiin ja laitoin nuppineuloilla  suunnilleen, miten kapeaksi tulee..

Sitten vaan ompelukonetta surruuttamaan... ja ihme ja kumma miehen mielestä niistä tuli hyvät, ja laittoi heti jalkaan, kun lähdettiin lähi srk:n ruokailuun :)

Mitäs muuta...

Huomenna on päivä uuss, ja ens viikolla kuuss, sanoi joku vanha sanonta.. Mutta pysytään nyt vielä tässä päivässä. 

Ulkona alkoi hieman satamaan lunta. Pyykinpesukoneen laitoin päälle. Ja lakaisin lattiat, kun en jaksanut imuria ottaa. Nyt on helppo lakaista, ja imuroidakin, kun ei ole Minin takia kuin ihan muutama pikkumatto. Kun se oli kastellut aiemmin yhden ison maton, silloin kun sillä oli ne menkat. 

Koirissa on hyvät ja huonot puolensa..

Ja niin kissoissakin, mutta on ne vaan niin ihania, tässä vanha kuva Rasmuksesta. Meinanneeko laittaa ihan s-postia, kun koneen päällä on :) Rasmus voi ihan hyvin vielä <3

Kukkia, sadetta ja mattoa

 Aika viileätä ja pilvistä tänään. Mulla oli ollut pyykit kuivumassa pari päivää ulkona telineessä, mutta kun eilenkin satoi niin eivät ne olleet kokonaan kuivuneet, joten toi ne kosteat sisälle kuivumaan, osa oli kuitenkin lähes kuivia. Loput saa kuivua sisällä.

Kukat kyllä kukkii ulkona ..

Sekä pihassa, että luonnossa.

Aika vaihtelevat säät on nyt ollut, ihan yht äkkiä voi alkaa sataa, niinkuin eilenkin kastuin Minin kanssa lenkillä.

Minä olen aina välillä leikannut muovipusseista (joita tulee paljon) matonkudetta ja virkannut kynnysmattoa. Se on ihan rentouttavaa puuhaa. Saa nyt nähdä mitä siitä tulee. Äidiltä perinyt tuonkin homman :) Ensin aloitin sen värikkäistä perunapusseista, mutta niitä ei nin usein tule, joten lisäsin siihen ihan muitakin muovipusseja, vähän värikkäämpia mielellään.

Tämmöista höpötystä tänään. Voikaa hyvin <3

Oikkuileva pesukone

 

Tänään menin laittamaan vaaleita pyykkejä koneeseen. Mittasin nestemäisen pesuaineen mitassa ja laitoin varovasti pyykkien päälle, vesihana auki ja koneen kansi kiinni... mutta mitä ihmettä, monta kertaa yritin ja aina kansi aukesi uudestaan. En ymmärtänyt ,mikä ihme siinä on,kun  kansi ei pysy kiinni, harmitti jo, että eihän tämä melko uusi kone ole voinut näin äkkiä hajotakkaan.

Lopulta pisti kädet ristiin ja rukoilin, että kone toimisi ja kansi pysyisi kiinni. Hädin tuskin uskoin itsekään rukoukseeni, mutta mikä ihme, kansi meni kiinni :) Ja kone alkoi pesemään.

 

Jälkeenpäin ajattelin, että saattoi se johtua siitäkin, kun olin pyyhkäissyt vähän koneen tiivisteitä, mutta siinä tilanteessa se oli minulle todellinen rukousvastaus.

Näitä arkipäivän ihmeitä joskus saa kokea, vaikka usko olisi heiveröisempikin. On niitä ennenkin sattunut. 

Tänään mennään viettämään jouluista iltaa Kylätalolle, kun on viimeinen kerta tänä vuonna. Isäntä lähti aamulla harjoituksiin Vivamoon, ja tulee vasta huomenna kotiin. Onneksi saan kyydin sinne eräältä seurakunnan pariskunnalta. Kun on kuitenkin kaikenlaista kahvitteluun yms. mukana.

Mukavaa päivää teillekin!

Arki

 

Kuva vanha.

Tänä aamuna herätessä olikin maa valkoisena. Elmo oli jo taapertelemassa lumessa, kun minä vasta heränneenä tulin yläkerrasta. Isäntä oli päästänyt Elmon pihalle. Oli hankala putsata sen tassut, kun lumikokkareet oli tarttuneet niin kovasti tassukarvoihin. Nyt lumi on vähän märempää ja ei ole enää niin tarttuvaista.

 Isäntä meni pitkästä aikaa kaupunkiin. Tänään kuulin vähän ikäviä uutisia aamulla, niin piti kirjoittaa päiväkirjaan useampi sivu, että sai sen mieltään painamasta vähemmäksi. Päiväkirja on sellainen "varaventtiili". Tosi tarpeen minulle, joka niin helposti rupean murehtimaan toistenkin asioita. Kirjoittaminen ja rukous auttavat.

Nyt ulkona paistaa aurinko, ainakin välillä. Kohta pitää ruveta laittamaan ruokaa, risottoa ajattelin nyt laittaa. Tuo ruuanlaitto on aina miettiminen, mitä laittaa, ja mitä aineksia on kaapissa. Isäntä tykkää liharuuista. Nyt oli pääsiäiseltä jäänyt vielä jauhelihaa pakasteeseen, niin risotto on sopiva laittaa. Eilen syötiin ranskalaisia ja naudanliha-suikaleita, uunista. Ei sen kummempaa, mutta hyvää oli :) Ruuan laitto on muutenkin mutkikkaampaa, kun yritän laittaa sellaista ruokaa, mitä voin itsekin syödä, ettei tarvitse tehdä erikseen. Joskus saatetaan syödä eri ruokaakin, varsinkin jos on jääkaappiin jäänyt entisiä loppuja, ja joskus syön vaan leipää, jos ei ole mitään mulle sopivaa.. gluteenitonta leipää on aina pakasteessa.

Tällaista höpinää tänään. Hyvää arki viikkoa :)

Tylsyyttä ja väsymystä

Mä en tiedä mikä minuun on iskenyt, kun tuntuu ettei mikään huvita. Ei osaa paneutua mihinkään, jos aloittaa jotain ei jaksa viedä sitä loppuun, kun tulee tunne, että mitä ihmettä varten minä tätä teen.
Mikään ei kiinnosta. Hetkeksi saattaa innostua jostakin ja samantien se menee ohi. Kaikki tuntuu vaan tylsältä.



Johtuuko se vaan noista korona-uutisista ja syksyn tulosta, siitä, että kaikki on jotenkin epävarmaa.
Ehkä se on "korona-väsymystä". Onko teillä muilla samanlaisia oireita?

Ja tänään on kuitenkin ollut aurinkoinen sää ja kävin kävelemässäkin syksyyn päin kallistuvassa luonnossa.



Hoitokoira lähti eilen kotiin ja samantien Rasmuskin ilmestyi kotiin. Hipsu oli ollutkin koko ajan kotona, mutta vain yläkerrassa tai ulkona. Hyvin ne jo vanhasta muistista palasivat normaaliin, kun huomasivat että vieras koira oli lähtenyt.



Katselin kangas palojanikin, mutta ei vaan mikään käsityö kiinnostanut. Tämän pikku pussukan kännykkää varten tein jo aiemmin, ettei tarvitse sitä ikivanhaa vyötärölaukkua pitää kännykän takia lenkillä.
Tähän mahtuu just sopivasti kännykkä ja avaimet. Minä kun en osaa pitää kännykkää takataskussa, niinkuin nuoriso...

...Ja  hihnan saa hyvin olkapään yli, niin pysyy itsestään paikallaan. Tää on siis ihan lenkkejä varten tehty.

Huomenna onkin lähes koko päivä täynnä kaikenlaista "ohjelmaa", osin kotona, osin muualla.
Näillä mennään.

Matoja Hipsulla ja omenissa...

Huomenna taas kuntouttavaan. Ei kuitenkaan ole Kylätaloa, niin vähän kevyempi päivä. Olen tänään lukenut vanhaa Jules Vernen kirjaa, jonka löysin aiemmin jätepisteeltä. Sellainen seikkailuromaani. Julkaistu vuonna 1960. Minä olen silloin ollut kolme vuotias :) Ihan hyvä kirja, niinkuin oli se Matka maan keskipisteeseenkin, jonka olen jo nuorena lukenut.



Hipsulla on matoja, käytiin apteekista hakemassa matolääkettä, täytyy antaa molemmille kissoille.

Tuo on vanha kuva Hipsusta.



Sain melko kuivaksi pyykit ulkona kuivatettua, loppu kuivatukseen toin sisälle, kun on mennyt pilveen. Oli tytön pyykkejäkin pesussa. Voisi hälle viedä ne huomenna, kun kaupunkiin mennään.
Kasvihuoneesta olen tuonut jo kurkun ja kaksi paprikaa sisälle, ovat jo osaksi syöty. Kurkku on ollut erityisen maukas :)



Omenoita olen kerännyt puun alta, ja tänään tein omenakiisseliä. Syötiin sitä jälkkäriksi, mutta huomenna voi syödä sitä aamupuuron kanssa. (Se tehdään omenaraasteesta).
Minusta kyllä tänä vuonna on aika vähän omenoita ja osa matoisia.


 Eipä tässä tämän kummempaa.

Hieman huolestuttavaa..

...on kun korona on alkanut taas levitä.


Vasta yks päivä oli , että yksi korona tapaus oli täällä, tänään sitten oli jo lehdessä , että 40 on altistunut koronalle. Alkaa näyttämään siltä, että melkein pitää ruveta kohta maskia pitämän.
Tänään oltiin Evästä päivään ruokailussa, sekin oli sellainen "riisuttu versio". Mutta erittäin maukasta kanakeittoa saatiin :)


Siellä ruokailussa yksi tuttu latasi mulle sen Korona Vilkku-sovelluksen, kun en eilen illalla saanut sitä itse ladattua.



Nämä kukat on seurakuntatalon kukkapenkistä kuvattu.

Ulkona on nyt kaunis, aurinkoinen päivä. Käytiin kaupunki reissun jälkeen hakemassa taas tiilejä. Kyllä niitä ainakin yhdeksi kerraksi vielä on. Isäntä käski  pistää saunan lämpiämään, minä sitä nyt vahdin. Pyykitkin sain nyt ulos kuivumaan, kun on aurinkoista. Aurinkoa teillekin!

Eipä tässä kummempaa...

Täällä käytiin tänään kahvilla.

Eli Kasvihuoneilmiössä. Katselin taas sitä hyllyä, missä on euron kirjoja, mutta en mitään ostanut. Aika paljon oli lasten/nuorten kirjoja, sellaisia vähän vanhemman ajan. Jos olisi ollut mun nuoruudesta, niin olisin ostanut.


Pientä tihkusadetta tulee ulkona. Mieskin on väsynyt näytelmien jälkeen ja meni päikkäreille jo ennen ruokaa. Tänään laitankin vaan ranskalaiset ja nakkeja uuniin.
Laskuja on laskettu yhteen ja mies antaa oman osansa mulle huomenna, ja kun mä saan rahaa, niin maksan sitten laskut. Minä olen meillä se laskujen maksuista huolehtija.


Huomenna alkaa kaupungissa Evästä päivään-ruokailut, se on sitten varmaan kaupunkipäivä. Vois taas kirjastossa käydä samalla. Nyt lähen ruuan laittoon, heippa!

Kirjoja sun muuta...

Juhannusruusu on alkanut taas kukkimaan. Kuva otettu viime viikonloppuna.

Ollaan nyt saatu raivattua se "rytökasa" naapurin tontilla ja palkinnoksi odottaa paljon tiilejä :)
Toissapäivänä kun käytiin viemässä romua jätepisteelle, niin roskalaatikon päälle oli jätetty laatikollinen kirjoja, mies otti sieltä kaikki sarjakuvakirjat ja Bonatza-kirjan, minä otin Jules Vernen kirjan .

Ajattelin, että jos se olisi yhtä hyvä kuin matka Maan keskipisteeseen.



Sitten eilen oltiin kaupungissa srk:n "lettukesteillä", jotka pidettiin ulkona isolla terassilla.(Oli herkut tarjolla, sekä suolaisella täytteellä olevia lättyjä, että hillon kanssa makeita, sekä mehua. Ja tietysti musiikkia ja Jumalan sanaa. Ja kaikki saivat loppuja lettuja kotiin vietäväksi. Tuo oli ihan luterilaisen srk:n järjestämä).
Samalla reissulla poikettiin kirjastossa, niin siellä olikin poistomyynti, josta kumpikin ostettiin eurolla yksi kirja. Minä ostin tämän Eira Pättikankaan kirjan: "Jäljet veräjällä". Olen sen lukenut joskus, mutta aina hyviä kirjoja voi myöhemmin lukea uudestaan.

Nyt olen kyllä lukenut kirjastosta aiemmin lainaamaani hengellistä kirjaa "Taivaan rajalla", joka kertoo kuolemanraja kokemuksista, kun ihminen on kuollut ja käynyt taivaassa,ja sitten kuitenkin palannut tänne ihmisten joukkoon (eli elvytetty tms.)
Sydämeni on iloinnut, kun olen lukenut sitä. Ihana taivas!



Kuten huomaatte olen melko "kaikkiruokainen" kirjojen suhteen, mutta joskus huomaan jo kirjan aloittaessani, että tuo ei ole minulle sopiva, niin en sitä sitten jatka.



Tänään käytiin lähikirjastossa, kun siellä oli vähävaraisille tarjolla maskeja, viisi kpl sai per henkilö. Huomenna sitten onkin "touhupäivä", kun ensin on kuntouttava ja sitten illalla Kylätalo-tilaisuus ekaa kertaa tänä syksynä.


Hyvää loppuviikkoa teillekin!

Hellan ääressä ja varjelusta

Tänään on ulkona viileämpi, niin puuhellan vieressä oli sen sijaan hyvinkin lämmin. Ja alussa savuisaa, kun hella ei meinannut ruveta vetämään, piti jo hetkeksi mennä ulos hengittämään...mutta "lähti kun lämpeni",  niinkuin isäntä välillä sanoo :)


Keitin siis miehelle inkiväärijuomaa ja itselle raparperijuomaa. Loput raparperit eivät enää olleet kovin hyvässä kunnossa ulkona, niin ehkä tää on tämän kesän viimeinen raparperi juoma.
Samalla keitin perunat ja lämmitin kastikkeen.



Ihmeellisen varjeluksenkin koin: Mulla oli vesipannu myös hellalla kiehumassa, koska siitä lisäsin vettä, kun inkiväärijuomasta haihtuu aina. Huomasin , että kiehuva vesi oli vähentynyt pannusta, ja ajattelin lisätä siihen vettä. Läksin viemään sitä tiskipöydän luo, niin jotenkin se putosi mun käsistä ja kuuma vesi kaatui lattialle mun varpaiden eteen. Onneksi varjelus oli siinä, että vesi meni niin, että vain sukka pikkuisen varpaasta kastui, eikä iholle tullut mitään. Siinä olisi voinut käydä huonostikin. Kiitos Varjelijalle!



Kylätalo tilaisuudet alkavat taas torstaina, samana päivänä on myös aamupäivällä soppis. Käytiin viemässä ilmoitukset Kylätalo-tilaisuudesta ilmoitustauluille.


Mukavaa viikon alkua jokaiselle!

 Ps. Tietääkö joku minkä nimisiä nuo yläkuvassa olevat marjat on,kuvasin ne kävelylenkillä erään talon lähellä, kun muistan, että lapsena niitä oli koulutien varrella ja kaverini sanoi niiden olevan Taikinanmarjoja. Onko niillä joku muu nimi. Me kaverin kanssa syötiinkin niitä ja niissä oli muistakseni siemeniä.

Kaikenlaista

 Tällaisen sarjakuvan leikkasin yhtenä päivänä ja laitoin jääkaapin oveen:

No niin, nyt on taas auto kunnossa ja katsastettu,korjaaja oli käyttänyt sen samantien katsastuksessa.
Tänään oltiinkin taas "soppiksella" eli mun "kuntouttavassa toiminnassa". Leipäkirkko kahveineen oli , varsinainen soppakirkko kun on tauolla.



Ihan hyvä hartaus oli myös, minäkin lausuin siellä runoni.

Tämän:


"Hiljaa vaivun eteen Herran
niinkuin ensimmäisen kerran.
Tässä olen Jumala,
 syntisenä heikkona.


Oma voima vähäinen
uupui saatossa päivien,
vaikka kuinka yritän,
saan aikaan aina vähemmän.

En jaksa muita rakastaa,
en nimeäsi julistaa,
vaikka tiedän tahtosi
niin heikko on mun luontoni.

Sinä voi mut puhdistaa,
mielenikin uudistaa.
Antaa ilon sekä rakkauden,
että muita palvelen.

Rukoukseen painan pääni,
jostain kuuluu Herran ääni:
Nosta katsees lapseni
minä olen voimasi.


Jo vuosia sitten kirjoitettu.


 Tullessa käytiin asioilla ja jätskillä.  Eräs tuttu tyttö heitettiin kotiinsa, kun oli koulumatkalla.



Rasmus päivälevolla:

Otetaan yhtä rennosti kuin Rasmus, eikös :)

Harmituksia

Tänään oltiin kaupungissa. Taas on ongelmia auton kanssa... kiukuttelin siitä vähän Herralle, mutta kyllä Hän sen kestää. Huomenna täytyy viedä korjaukseen, kun korjaamo oli tänään kiinni. Saa nähdä kauanko on sitten korjattavana, menee elämä taas vähän hankalammaksi.



Kirjastosta hain varaamani kirjan "Taivaan rajalla". Jossa on ihmisten kokemia kuoleman raja-kokemuksia. Ja kaupassa ja apteekissa käytiin.

Tänään on ollutkin vähän viileämpää, mutta taisi luvata taas lämpenevää. Aurinko kyllä paistaa, mutta tuuli on viileämpi. Kävin kyllä aurinkoisessa nurkassani ulkona juomassa kahvin. Se oli tarpeen, kun hetkeksi olin torkahtanut lukemisen jälkeen. (Tosin uneen olin kuullut oman kuorsaukseni välillä , voihan rähmä)...



Toivotaan autolle jatkopäiviä tai meille parempaa autoa! Aina saa niitten kanssa tapella! Mutta näillä mennään, tää on vaan maallista.

Huonekalut kulkevat mikä minnekin...

Se miksi  "selasin"  niitä valokuva-kehyksiä , oli juuri tuo, että katsoin löytyisikö kehystä tuolle ihanalle kissa kuvalle...ja nyt kuva onkin jo makkarin seinällä vuoteeni vieressä :)

Tänään on sitten touhuttu kaikenlaista, kun mieskin on kotona. Hän kävi taas tyhjentämässä sitä "rytökasaa" ja minäkin olin purkamassa kärryä ja lajittelemassa jätteitä. Vietiin niitä myös jätepisteelle. Jätepisteellä oli laatikon sivuun nostettu  yhdistetty kenkäteline/penkki, poimittiin se autoon :) Ja siitä muodostui sitten järjestelyä eteisessä, kuistilla ja eteiskomerossa.



Eteisestä piti siirtää vanha lipasto kuistille, ja siellä oleva hylly meni purettavaksi. Pikku jakkarakin meni kuistille. (Ei sentään omin jaloin :).

"Uutta" kenkätelinettä/istuinpenkkiä ei voitu laittaa naulakon alle, vaan se tarvistsi tilavamman paikan, jonka se sai lipaston paikalta. Tässä on hyvä istuakin kenkiä pukiessa jos tarvitsee. Mies mielellään laittaa istuen kengät jalkaan.

Entinenkin jäi paikkaansa naulakon alle, koska niitä kenkiä reissaa pitkin eteisen lattiaa, nyt olis mahdollista, että ne olisivat telineissä. Saappaat on kyllä kuistilla. Muovinkeräys- ja toinen kierrätys-kori joutuivat nyt eteiskomeroon, sitäkin piti vähän järjestellä, että ne sinne mahtuivat.



Pyykitkin iloisesti hulmuilee narulla. Rakastan kuivattaa pyykkejä ulkona tuulessa. Kun syksy/talvi tulee joutuu taas alkukuivattaa pyykit kellarikäytävässä ja loppukuivattaa pikkuhuoneen seinätelineessä. Kesällä niihin tulee kesäisen raikas tuoksukin.

Kuvan nappasin olkkarin ikkunasta.


Kaupassa ja kahvilassakin kerittiin käydä kaiken muun välissä. Ihan lähikahvilassa tällä kertaa, kauppareissulla. Semmoinen päivä tähän mennessä.

Vadelmia edelleen

Eilen kävin poimimassa lisää vadelmia ja keitin vadelmahilloa. Metsässä on rentouttavaa olla yksin.

Tuommoinen isompi jäätelö-rasiallinen oli.

Kuorin vaahtoa hillon päältä mukiin ja tuli ihan lapsuus mieleen, kun äiti teki vadelmahilloa ja lapset sai syödä sen vaahdon :) Se oli tosi makeaa.

Nytkin söin puolet vaahdosta ja lopun join mehuna :)



Hilloa tuli kolme purkillista.



Tänään olikin ihan erilaista hommaa. Mies oli luvannut tyhjentää ison "rytökasan" kaikenlaista rojua ja rikkinäistä, ja saa palkaksi kasan tiilejä. Pyysi minua auttamaan, niinpä ajelimme auton ja peräkärryn kanssa ja tuotiin kuormallinen romua pihaan, jossa lajiteltiin se.
Osa meni omaan jäteastiaan, osan mies vei metallinkeräykseen ja isoon jäteastiaan, osa jäi vielä pihan nurkkaan odottamaan loppusijoitusta. Seuraavassa kuormassa tulee varmaan jo tiilitkin, kun ei muuta rojua enää jäänyt kovin paljoa.



Ensi viikolla pitäisi alkaa jo kuntouttava, vaan mitenköhän soppakirkon alkamisen mahtaa käydä...kun korona-tapaukset on alkaneet taas lisääntyä. No, sen näemme viikon kuluttua.

Kukkia ja kirjoja

Tänään sain imuroitua, pikkuhuoneen jo ennen Sydämen asialla sarjaa,ja loput sen jälkeen. Yläkerran lakaisin eilen. Tänään olisi illalla srk, mutta mies menee sinne ilmeisesti  suoraan näytelmistä, niin en tiedä menenkö jonkun kyydissä tai sitten jos poika tulee jo tänä iltana, niin sitten ainakin jään kotiin.
Huomenna olen (olemme?) menossa katsomaan sitä näytelmää : "Laupias samarialainen".

(Malvat on oikeasti ihania liiloja,kuvassa näyttävät lähes valkoisilta).




En tiedä onko yöllä satanut, vai onko vaan niin kova kaste maassa, kun oli ihan märkää. Eilen sain tietää, että soppakirkko, (missä olen ollut kuntouttavassa työtoiminnassa) alkaisi jo parin viikon päästä, vaikka mulle ja työkkäriin oli ilmoitettu, että syyskuun alusta. Niinpä lupasin olla sen elokuun lopun ihan vaan vapaaehtoisena. Kun eihän se ole kuin ne torstaipäivät. Eikä vielä ole kuulemma tietoa onko edes joka torstai. Ja mitä tuon koronan kanssakin tulee... ettei tarvitse ruveta sopimusten kanssa sähläämään ja niitä uusia tekemään vielä.




Tässä lisää liiloja:

Äsken tuli viesti että Virpi Hämeen-Anttilan   uusin "dekkari" olisi kirjastossa haettavissa, en nimittäin sitä tiennytkään, että se oli ilmestynyt ja sattumalta vaan katsoin kirjaston sivulta, ja varasin, vähän aikaa sain sitä odottaa. ( Niitä Björkin rikosmysteereitä). Nimeltään Kalman kevät.
Nuo Björk-dekkarit on hyviä.



Nyt olen lukenut kirjaa "Rakas Gongoni", jossa Mirja Reinikainen  kertoo heidän elämästään  erityisesti Kongossa, jossa hänen miehensä työskenteli lääkärinä ja he olivat myös evankeliumin työssä. Tämä on myös hyvä ja mielenkiintoinen kirja. Tykkään elämän tarinoista, ja lähetys-aiheisista.



Kun silloin aiemmin olin ostanut Annikki Sankarin kirjan "Huomenna kaikki on paremmin" Kasvihuoneilmiön euron hyllystä, niin nyt oli "pakko" tilata netistä, antikvariaatista,  sen jatko-osa "Pala omaa maata",, sen olen joskus nuorena lukenut, mutta pistänyt sen kirjan jossain vaiheessa poistoon. Vaikka nyt joudun siitä maksamaan 8 euroa postikuluineen, niin jos jaetaan ne noiden kahden kirjan kesken, niin eihän se tee kuin  4, 50 kirja...sillä lohdutin itseäni :D



No niin, lopetetaas taas tämä höpötys.  Leppoisaa päivän jatkoa ja hyvää alkavaa viikonloppua!

Uutta tarjotaan..

...blogia meinaan... vielä käytän vanhaa, kun on mahdollista. Entinen on parempaa, sanoisi varmaan  se vanha jäärä, mielensä pahoittaja :)

Ulkona sataa vettä, ja mies lähti taas kaupunkiin,ja Vivamoon. Toivottavasti sade menee ohi ennen näytelmää. Itsekin olen menossa näytelmää katsomaan viikonloppuna ystävän kyydissä. Ja vanhin poikanikin saattaa tulla silloin meille käymään ja ehkä myös Vivamoon, niinkuin ystävän tyttökin.



Kävin eilen kuitenkin keräämässä vadelmia hakkuuaukean reunasta, luultavasti oli yöllä silloin satanut,kun nyt ei tullut nuhaa. En kyllä mennyt pusikkoon, vaan keräsin reunoilta. Keittäisiköhän niistä vadelmakiisseliä tai vadelmahilloa, yhden rasiallisen laitoin aiemmin pakkaseen.
Kiisselin ja hillon keittoa vaikeuttaa kyllä se asia, että meillä on sokeri melkein lopussa, paitsi ruskeata ruokosokeria on, kai sekin kävisi. Olen nyt syönyt vadelmia aamu puuron kanssa.




Myös virkkausta on tullut harrastettua, niistä kirppis langoista.

Eilen huomasin, että tosiaan ei ole viime aikoina pitkään aikaan tullut käytyä kirppiksellä kuin kolme kertaa. Yhdessä ulkorakennuksessa olevassa kirppiksessä, yhdessä pihakirppiksessä ja yhdessä "normaalikirppiksessä". Pitäisi kyllä käydä, niin kauan kuin on mahdollisuus, ennenkuin korona-tilanne taas pahenee. Ja kierrätyskeskukseen voisi viedäkin tavaraa.



Ei tässä tämän kummempaa.

Virkkausta ja Baddinkiä :)

En uskaltanut lähteä vadelmia keräämään (vrt. edellinen postaus) , sen sijaan keräsin kypsempiä punaherukoita. Nyt on tullut pilvistä, niin jos sataisi, niin ehkä siitepölymäärät metsästäkin laskisi, niin voisi käydä katsomassa niitä vadelmia. . .



Käväistiin taas Lahnajärvellä kahvilla, siellä oli kauniita kukkia terassilla :)

Juotiin kahvit ja syötiin (entiseltä nimeltään ) neekerinsuukot, onko ne pusut vai mitkä nyt...

Virkkasin äsken neliöitä ja rupesi väsyttämään. Pitäsköhän juoda vielä mukillinen kahvia...



                                                       -  - - - - -



Tuohon asti kirjoitin eilen, sitten rupesi niin väsyttämään. Nyt ulkona on pilvistä, ja vähän märän näköistä, liekö satanut  yöllä.
Yöllä taas heräsin pari kertaa, niin vaihteeksi soi päässä kummallakin kerralla (ja edelleen) Baddingin laulu: "Kun sinut tanssiin hain, en tiennyt mitä sain. Soi biisi rytmikäs..."  Tuosta tuli tv:stä aiemmin, niin jäi soimaan mieleen,hyvä laulu kyllä :) Minun nuoruus ajoilta.



Pitäisiköhän kuunnella se You tubesta ja fiilistellä...jos se sitten lopettaisi soimasta päässä....


Mukavaa päivää!

Väsymystä ilmassa

Vaikka eilen sainkin keitettyä noita mehuja, niin itse asiassa olin eilenkin aika väsynyt. Mehujen laiton jälkeen join kahvia, sekään ei auttanut, vaan varmaan tunnin makasin "horroksessa" sohvalla, väsytti ihan mahdottomasti, mutta ei vaan uneen kokonaan osannut vaipua...se olisi helpottanut.



Muutenkin,vaikka joskus innostun jotakin tekemään,olen yleensä aika väsynyt,pätkittäin jaksaa jotain tehdä, mutta ei kauaa. Tänä aamuna, niinkuin melkein joka aamu, aamupuuron ja kahvin sekä Päivän Sanan jälkeen kallistuin taas pikkuhuoneen laverisohvalle, päässä humisi ja korvat soi. Aamuisin ei jaksa juuri mitään, jos ei ole pakko. Sitten kun siinä jonkun aikaa peiton alla lepäilee.niin pääkin alkaa tuntua omalta. Onneksi, ettei koko päiväksi jää sellaiseksi "unteloksi".



Tänä aamuna tuli taas mieleen, joskus silloiseen Raamattuuni kirjoittamani laulun säe, jonka olin silloin kuullut Radio Deiltä.


" Herra, ota minun evääni,
viisi leipää ja kaksi kalaa.
Minä olen niin väsynyt,
vaikka tultasi tahtoisin palaa."



Sekä:


"Riittääko kun saat olla Jumalan vainiolla"...



Iltaisin on jalat/selkä vaivanneet, päivisin ne on suht hyvässä kunnossa, vaikka uutena vaivana polven "piiputtamisen" lisäksi on tullut kantapää-kipu samaan jalkaan. Siksi(kin) on lenkit nyt jääneet vähemmälle. Mutta tosiaan illalla, kun pitäisi nukkua, niin rupeaa kuuntelemaan niitä särkyjä ja kipuja...vanhuus ei tule yksin...Välillä otankin joko särkylääkkeen tai melatoniinin tai molemmat, harvemmin kyllä,mutta jos ei uni tule.


Tällainen vuodatus tänään, ehkä se taas tästä piristyy elämä :)  Varmaan tuo matalapainekin vaikuttaa, aamulla satoikin kovasti. Pirteämpää päivää teille!<3 br="">

Inkivääriä ja raparperia...

...niistä on tämä päivä tehty.


Eli kummastakin tein juomaa, miehelle inkiväristä, itselle raparperista. Samalla syssyllä puuhellalla  keitin itselleni kaurapuuron ja kuumensin vettä.

Melko viileää oli ilma ulkona,niin tulikin paloi hyvin. Hieman kuuma tuli sisälle silti, ja piti pitää keittiön ikkunaa auki. Inkiväärijuoma kun tarvitsee sen pari tuntia keittämistä.

Tässä raparperi-juomat vasemmalla, ja inkivääri-juomat oikealla. Eteisessä jäähtymässä.




Yhden kangas-maskinkin lisää kävin varalta ompelemassa yläkerrassa...jos se toinen aalto vielä Suomeenkin änkeää. Ja jos tulee maski pakko. Samalla huomasin, että vielä oli jäänyt nippu kortteja, joista minun piti leikata pojalle postimerkit, ennen kuin heitin ne roskiin.




Isännällä tänään vielä näytelmäpäivä, huominen esitys onkin peruttu. Ulkona harmaata ja tuulista, sisällä väsyttää ja päätä vähän jomottaa.
Aamulla sattumalta huomasin, että minussa oli punkki, ihan pieni, sain sen irti, vaikka oli takapuolella. Jotenkin se nipisti minua, muuten en olisi huomannutkaan.




Kissassa varmaan tullut sänkyyn. Meillä on punkkirokotukset ja kissoilla punkkilääkkeet, näköjään niitä voi silti tulla.



Eipä tässä muuta, väsyttää...

Ohi on...

...kirjeiden tuhous urakka nimittäin.



Tänään meni viimeiset "turhat" revittyinä roskiin. Kahden laatikon sisältö mahtui nyt yhteen, Kirjeet ja kortit samaan. Mitähän sitä seuraavaksi hävittäisi ?  :)

(Kuva joku vanha).


 Kirjeissä oli myös Haitilaisen  "kummilapseni" viralliset kirjeet, englanninkieliset, joista minä en koskaan välttämättä kaikkea ymmärtänytkään... mutta tuli kuitenkin yksinhuoltaja-äitinä tuettua myös Jean-poikaa täysi-ikäiseksi asti. Nuo monistetut kirjeet laitoin paperinkeräykseen. Usein siellä oli myös joku Jeanin tekemä piirustus tai värityskuva, pari hänen tekemää korttia säästin muistoksi :)
Mitähän hänellekin nykyisin mahtaa kuulua...aikuinen mies...




Muuten en mitään erikoista tänään ole tehnytkään. Mies oli näytelmissä ja en tehnyt ruokaakaan, vaan kaivoin kaapista voileipä-grillin ja tein itselleni kuumat voileivät lounaaksi. Myöhemmin kahvia, keksiä ja rahkaa.




Elmon kanssa pikkuinen lenkki, juuri silloin alkoi vähän satamaan, ainoa pieni sadekuuro tänään. Eipä tässä kummempaa. Mukavaa iltaa teille.