Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itku. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. marraskuuta 2020

Kadonneet kukkakuvat

 


 

 

 Muistatteko, kun kerran ihmettelin mihin ottamani kukkakuvat olivat hävinneet...no nyt ne on löytyneet, palanneet arkistoon, kun tuossa kuvien lataamisessa oli välillä ongelmia.


Tässä yläkuvassa iso kimppu, jonka sain ystävältä silloin kun oli vaikeata, ja joka oli kanssani sinä päivänä. Aika erikoisia kukkia, nuo punaiset kukatkin oli sellaisia, etten ollut ennen nähnyt. Samoin tuolla kimpussa oli joku valtavan iso kasvi, josta en tiennyt myöskään mitään. Ehkä joku viisaampi tietää.Se on tuolla takana kimpussa.




Seuraavana päivänähän silloin menimme itse käymään tuttavien luona,ja minä ostin heille tällaisia pikku-neilikoita kimpun, olivat minusta söpöjä! (Ja puoleen hintaan, älkää kertoko kenellekkään :)


Nyt on ollut vaikeita, masentavia päiviä ja on ilo ollut kadoksissa. Eilen Kylätalolla rukoiltiin puolestani ja sain itkeä sieluni kipuja pois. Tänään onkin parempi, aurinkoinen sääkin ulkona ja illalla hyvä puhuja seurakunnassa :) Sen takia varmaan on ollut niin vaikeata, kun nyt lähiaikoina meillä on monta uskosta todistamista (miehellä) ja runoa (minulla) eri seurakuntien tapahtumissa. Eilen oli ja kahtena seuraavana viikkona on. Eihän se sielunvihollinen siitä tykkää, että Herraa pidetään esillä.


Mutta nyt taas vaihteeksi helpotti hetkeksi. Jos nyt saisi tuon lintulaudankin siirrettyä toiseen paikkaan ja ripustettua sen puusta roikkumaan, niin hiiri saisi pitkän nenän. Katsottiin jo valmiiksi paikkaa, jossa se voisi roikkua, vähän kauempana, mutta kuitenkin niin, että näkisi ikkunasta.


Hyvää viikonlopun alkua kaikille piipahtelijoille <3