Vahti koira vartioi uskollisna meitä...

 On tää kummaks mennyt tämä blogikin, tai sen kirjoittaminen.. Varsinkin kuvien laittaminen, kun niitä ei saa laitettua. Nytkin olisi ollut uusi kuva Ministä.

 

 

Just kun pääsin valittamasta, niin nyt tää taas toimii. Siis valokuvan laittokin. 

Eli nyt laitan Minin kuvan :)

Minä istuin tuossa alempana ja Mini piti vahtia ylempänä :)

 Mini oli muutamana päivänä niin touhukas, että heittelin sille palloa, varmaan joskus nuorena sille on sitä heitelty. 

Ei se kyllä kauaa jaksanut sitä kiinnostaa. Mutta on se kyllä semmoinen söpöliini <3

Kevättä kohti

 Eilen oli hetken aikaa ihana lämmin sää kun olin Minin ja Rasmuksen kanssa lenkillä. Olen lisäksi isännän suosituksesta ottanut pitemmän fleksin talutukseen, Mini on ollut siitä aivan innoissaan, kun on veto varaa, pyörinyt lumisissa ojissa, ja ottanut spurtteja siellä missä on lunta vielä :) Mini tykkää lumesta.

Tosin nyt on lumet aika paljon vähentymään päin. Se hyvä puoli siitä on, että tietkin on sulanut aika suliksi. Sitä ennen olikin oikein ikävät liukkaat kelit.

Tänään taas on palattu viileämpään eiliseltä.

 

Terkkuja Miniltä :)

Onneksi ei pahemmin sattunut

 

Kyllä sitä kaikenlaista tapahtuu. Eilen kun olin omaa Miniä ulkoiluttamassa, niin eikös se haistoi niin mielenkiintoisen hajun, että ryntäsi tien reunasta hangen puolelle ja veti minut mukanaan kun en osannut varautua. Se metsän puoli oli tosi liukas siinä kinoksessa, varmaan jäätä,  ja menin selälleni ja satutin käteni. Onneksi ei pahemmin käynyt.

Nyt on side tukemassa kipeää rannetta. Sen verran särkee, että otin särkylääkkeen. Enkä lähtenyt kaupunkiin ruokailuun isännän kanssa.

Itse aion syödä mitä kaapista löytyy, luultavasti  muussin ja gluteenittoman kastikkeen. Tuota gluteenitonta kastiketta saatiin seurakunnan ruuan jakelusta, se oli hyvä meikäläiselle gluteenittomallekin, ja on isäntäkin sitä syönyt.

Nyt ulkona alkoi aurinko paistaa...kohta tulee kevät!

Pikku pakkasta ja vesisadetta..

 ...sellaista on ollut kelit nyt. Tänään satoi ikävästi vesisadetta, kun olimme kaupungissa... oli Evästä päivään ruokailu. Käytiin isännän kanssa myös ruuan jaossa, ja myöhemmin kävin tyttären luona. Annoin hällekin vähän ruokia, ei enempää halunnut.

Käytiin myös tyttären kanssa katsomassa hälle talvikenkiä, mutta ei löytynyt sopivia. Ja vettä tosiaan satoi koko ajan.

Seurakunnan ruokailun jälkeen läksimme sitten kotiin. Mini on ruvennut tekemään tuhoja sillä aikaa kun olemme kaupungissa käymässä.. ei halua yksin olla, vaan alkaa tuhoamaan paikkoja.. enimmäkseen sisä eteistä.. se on ikävää. Luulen, että kärsii eroahdistuksesta.

Mulla on aiemmin ostettuna kirja  kirppikseltä koirien  vähemmän mukavista  piirteistä, juurikin paikkojen tuhoamisesta, eroahdistuksesta, sisälle pissamisesta ym. ongelmista. Sitä olen kovasti tutkinut. 

Mutta luulen tosiaan, että se kärsii eroahdistuksesta, koska jos olemme kotona ei tee mitään pahaa. Yritän nyt vähentää omia menojani ainakin, että ei olisi liikaa menoja. Kauppareissuille usein otetaan se autoon mukaan, tykkää olla autossa...mutta kauemmille reissuille ei oikein voi ottaa autoon odottamaan. Ja miksi se vasta nyt myöhemmin alkoi oireilla..

Jos teillä on jotain hyviä kokemuksia, miten voisi eroahdistusta vähentää, niin kertokaa..

Toissapäivänä kävin vähän pitemmällä lenkillä Minin kanssa, se teki hyvää selälle.

Minikin oli tyytyväinen. Vielä tuo selkä jonkunverran vaivaa.

Minulla on tänä talvena ollut muratti vain kellarisaunan rapussa, välillä olen sitä vähän kastellut ja nyppinyt kuivia lehtiä pois..kyllä se taitaa edelleen selvitä, vaikka valoa on tullut ihan hivenen pikku ikkunasta,

Kohtahan se kevätkin sieltä ennättää... päästään pian maaliskuuhun.

Huomenna onkin taas kaupunki päivä. Mukavaa päivää teille!

Ison koiran emännän kuulumisia :)

 Niin on alkanut arki sujumaan täällä, kun koirakin on jo tottunut talon tavoille. Ainoa hankaluus on tuo, kun se ei ole leikattu,niin sillä alkoi just menkat. Piti tehdä tähän hätään omista pikkareista sille "juoksuhousut"...

Eilen käytiin ajelemassa ja tykkää olla autossa. Samalla käytiin lenkillä siinä välissä.

Mies otti meistä kuvan.

Nyt on pakkanenkin taas lauhtunut, jännästi se "poukkoilee" tuo sääkin, vuoron perään pakkasta ja suojakeliä.

Illalla käytiin seurakunnassa, ja vähän jännitti, että toivottavasti ei koira tee mitään tuhoja, kun oli yksin kotona ekaa kertaa..

Ei mitään ollut tehnyt, varmaan nukkunut sen ajan. Kiva juttu <3

Ihan leppoisa koira ja ei enää isäntääkään aristele, niinkuin alussa. Vielä kun tutustuisivat Rasmuksen kanssakin...mulla on sellainen unelma, että viimeistään kesällä makaisivat vierekkäin Rasmus ja Mini.

Mukavaa päivää teillekin!