Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Kirpparilta...



Tänään lähdettiin ajelulle ajatuksena käydä jossain kirppiksellä samalla. Tulipa tehtyä löytö(jä).



Ensin löysin vain kauniin värillisen pullon, ja kävelin pitkin kirppistä..tuntui ettei täällä olemitään muuta kiinnostavaa...kunnes näin tämän:











Ja niinhän siinä taas kävi, että säkki lähti mun mukaan :) Valtavasti kaikenlaisia hienoja tilkkuja ja muutama isompikin kangas.
Tässä pieniä maistiaisia tilkuista.











Erilaisia eläin-tilkkuja, varsinkin paljon kissatilkkuja :)











Ilmeisesti jonkun tilkkutöiden tekijän entinen pussi. Kaiken lisäksi eräästä kirjailusta tuli ilmi, että hänellä oli vielä sama etunimi kuin mulla, tuli ihan mieleen, että pussi oli tarkoitettu mulle.













Takaisin tullessa käytiin vielä kahvilla ja Honkkarissa, josta lankesin ostamaan niin kauniin maton. 20 e alessa. Tässä alla:












Tuon ajattelin laittaa sohva nurkkaukseen perjantaina, jos saan silloin imuroitua. Maton koko on 133 X 185 cm. Tykkään! Ja ainoa värikäs siinä kasassa :)





Kun tilkut/kankaat olivat säkissä, niin olivat suurin osa ryppyisia, rupesin kotona niitä silittämään, siinä menikin aikaa! Mutta nyt ne on silitetty ja yläkerran makkarissa odottamassa sopivaa aikaa ja inspistä :)
Huomenna onkin taas työpäivä ja kylätalo-ilta.


tiistai 21. tammikuuta 2020

On ihanaa kun aurinkoinen paistaa...



..jälkeen sateen ja myrskytuulen...





Nyt kun kerrankin on saatu aurinkoa tännekin, niin täytyy sitä vähän hehkuttaa!













Tuo kuva kaupungista. Kotona kävin sitten pienellä lenkillä, Elmo tyhmeliini ei haluunut lähteä mukaan, vaan jäi odottelemaan minua takaisin.













Aurinkoinen paistoi :)











Kyllä sitä niin vähän on ollut tänä "talvena", että tarpeen on.









Eipä tässä muuta!

maanantai 20. tammikuuta 2020

Eiliseltä lenkiltä



Nyt olen kahtena päivänä peräkkäin käynyt lenkillä, eilen metsässä, tänään tietä pitkin. Eilen napsin kuvia metsästä. Olen kyllä "matti myöhäinen", kun vasta vähän ennen iltaa älyän lähteä lenkille. Niin tänäänkin, ilta jo hämärtyi kun tulin kotiin. Kuvat on kuitenkin eiliseltä, jossa meinasin myöhästyä taas auringon säteiltä.











Piti ottaa latvuksista ja taivaalta kuvia, kun sinne vielä paistoi aurinko :)

















Tänään ei sitten aurinkoa näkynytkään, mutta ei onneksi satanutkaan. Elmo tapasi kaikki kolme kaveriaan lenkillä :) Ennen lenkkiä kun olin päivälevolla, heräsin siihen, että Elmo oksensi matolle, syömäänsä kanakeittoa... onneksi sain sen putsattua.











Tänään on ollut tällainen hiljaiselo päivä,ja pyykinsilitys päivä.

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Viidakossa




Tänään ajattelin tehdä ihan muuta tuunausta, mutta kun en löytänyt sopivaa materiaalia...niin tuunaus vaihtui ihan toiseen. Törmäsin nimittäin paperirulla-laatikossani palaan lintu-tapettia, jonka olen joskus vuosia sitten saanut tytöltäni askarteluun, kun he poistivat rikkinäistä tapettia lastenhuoneesta. Valitettavasti mulla ei sitä ollut kuin palanen, mutta tuli mieleen lisätä kukka-nurkkauksen viidakko tunnelmaa. Luonnossa näyttää kyllä kivemmalta tuo nurkkaus, kuvassa se näyttää vain kirjavalta.



















Juoru on kasvanut jo varsin pitkäksi...











Kaksi huonokuntoista kukkaa vein pois (kellarikäytävään,katsotaan kuolevatko vai piristyvätkö kevään tullen), samalla toin puolestaan kellarista viimevuotiset pääsiäs-mininarsissi ruukut, joissa näkyy vihreät alut. Näin nimittäin kaupassa jo pikkunarsisseja myytävänä. Katsotaan, että lähtevätkö minun kasvuun.




Ja ihan muuhun asiaan, tällaista isoa kirjaa olen nyt lukenut välillä, tämä on nimittäin liian iso makuullaan luettavaksi, niin luen silloin tällöin alhaalla ollessa. Kiva postikorttikirja, joka on samalla tarinaa kirjoittajan ja hänen sukunsa elämästä.









Kirjastosta tämän löysin. Hyvää alkavaa viikkoa!

lauantai 18. tammikuuta 2020

Askartelua ja sadetta




Hipsun kanssa tässä kirjoittelen, Hipsu makailee tällä mun "netti-pöydällä". Meinasin lähteä ulos tässä vähän aikaa sitten, mutta olin myöhässä...juuri oli alkanut sataa vettä. Mies tuli vastaan puu-kärryn kanssa, ja pyysi mua vetämään hänen kanssa sen kotiin. Niin tehtiin ja mies vei isommat puut liiteriin ja minä keräsin pienet puut laatikkoon ja mies kantoi sen alas kellariin, jossa pinosin ne kuivumaan. Sen verran painavat (vähän märät) puut olivat, etten uskaltanut yrittää itse kantaa. Olen ruvennut pelkäämään painavia nostettavia, kun tuokin selkä oli niin pitkään kipeä, ja vieläkin vähän tuntuu.




Silloin kun mulla oli se selkäkipu pitkän aikaa, niin eräällä tuttavalla oli samaan aikaan ja kestikin yhtä kauan eli noin kolme viikkoa. Nyt kuulin, että eräällä toisella tuttavalla on juuri nyt selkä jumissa :( Selkäkipu on ikävää.
Aiemmin kun mies oli "päikkäreillä" minä vielä olin löytänyt yhden suklaarasian ja päällystin sen kartalla.

















Tuossa rasiassa oli sellainen läppä joka menee reikään, että voi sulkea sen, siihen läppään laitoin tällaisen tarrarusetin.











Myös askartelu-lehden ostin pitkästä aikaa tänään kauppareissulla. En kyllä tiedä onko siinä mitään mulle sopivaa, mutta ainakin saa taas samalla askartelupapereita sen mukana.

perjantai 17. tammikuuta 2020

Vaivan alaisena :(




Mulla on tämän viikon ollut vatsa aika huonossa kunnossa, niin nyt mies komensi mua tilaamaan lääkärin, ja pyytämään lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Se terveyskeskuksen aika on kahden viikon kuluttua,ja katsotaan jos antaa lähetteen tutkimuksiin... sanoin sen miehelle, niin hän sanoi, että "on annettava"! Kai sitä rasittaa nukkua tällaisen "haisulin" kanssa samassa huoneessa.












Johan mua itseänikin on rasittanut tosi paljon kun vatsaa särkee ja kovat, pahan hajuiset ilmavaivat on, rajoittavat menemistäkin, ja mies kuitenkin haluaisi että usein lähtisin hänen mukaansa. Eilen onneksi oli vähän parempi olo, että pääsin tekemään viikon ainoan työpäiväni. Sekin on kumma, että kun vatsa vaivaa, niin usein samaan aikaan särkee päätä ja väsyttää. Eilen meitä oli kutsuttu ensimmäistä kertaa erääseen Raamattu-piiriin, mutta olin jo aamulla sanonut miehelle, että en ehkä työpäivän jälkeen jaksa lähteä. Vatsa oli vähän paremmassa kunnossa, mutta päätä särki ja väsytti, niin jäin kotiin ja aluksi makasin puoli tokkurassa pikkuhuoneen sängyllä,kunnes väsymys vähän helpotti. Tänään taas vatsa vähän huonompi. Illalla on srk, sinne koitan lähteä, jos lääke auttaa. Se lääke on ilmavaivoihin ja sitä joudun yleensä ottamaan, jos on tärkeämpi meno, mutta sekään ei ihan aina auta.












Kaikenlaisia vaivoja sitä ihmisen ristiksi annetaankin! Joku vähemmän "nolo" vaiva olisi ehkä kivempi...mutta näin aikuisena ihmisenä uskallan siitä puhuakin ja jopa tänne kirjoittaa.
Tuli mieleen lapsuus/nuoruus aikainen tv-mainos peräpukamista: "Ei peräsuolen vaivoja pidä ujostella, niistä on otettava selvää"... muistatteko tuon? Silloin ajattelin, etten ikinä kehtaisi mennä lääkärille näyttämään peräpäätäni, että se olisi niin noloa. Nyt jos tutkimuksiin pääsee, varmaan kummastakin päästä pistetään letkua sisään kera minikameran. Sitäkin pelkään kyllä. Mutta monet on siitä selvinneet, niin kai minäkin.



Kun on viidestä synnytyksestäkin selvinnyt, niin kai sitä siitäkin selviää :)













keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Lapsettaa , sanoi ennen äiti...





Tiettyä lapsenmielisyyttä ei saa koskaan kadottaa, eikä mielikuvitusta, vai mitä mieltä olette? Esimerkkinä kerron vaikka omat kuvien keräämiset/käyttämiset. Usein tulee kauniita tai mielenkiintoisia kuvia laitettua talteen ja niitä käytettyä laatikoiden päällystämiseen ja kuvien synnyttämän mielikuva-sivun tekemiseen.
Mulla on kaksi vanhaa tarra valokuva-albumia, joiden tarrasivut alkoivat irrota, niin tyhjensin ne kokonaan ja otin tarrat pois, niin sain leikekirjat, johon teen erilaisia sivuja, kun mieleen tulee.




Olen joskus tainnut jotain niistä esitelläkin, mutta tässä uusintaa ja ihan uutta.






Minua on aina viehättänyt jotenkin Kreikka ja kuvat siitä maasta, vaikka en siellä ole koskaan käynyt. Tämän sivun nimi on Unelma Kreikasta,ja kuten alakulman valokuvasta huomaatte, siellä Sesse unelmoi Kreikasta, seuranaan entiset lemmikit Diana-koira ja Otto-kisu :)













Toinenkin Kreikka-aiheinen on. Lomalla Kreikassa.












Matkalle menossa tai siltä tulossa, on myös Karhuherra Padington.













Tämän nimi on lepopaikka. Eikös olisikin kiva vaikka siivouksen jälkeen istahtaa päivänkakkaralle levähtämään?











Totta tämäkin :)












Unen satumaassa on tyttö nimeltä Maarikka, eräästä vanhasta lastenkirjasta.












Sama Maarikka on myös tässä kuvassa, jonka jujuna on aukeava ovi...















...ja siellä lepäilee kissa Neko.




Tämmöisiä hupsutuksia tänään :)