Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 7. heinäkuuta 2020

Komeron siivousta ja ruokakokeilua

Tänään kävin läpi astiakomeroa, sain sieltä vähän tavaraa pois ja huomenna lähtevät eteenpäin :) Meillä on huomenna isännällä kontrolli-kuvaus Hesassa ja pyysi minua mukaansa.



Tänään isäntä oli käymässä yhden seurakunnan leirillä, tuttuja tapaamassa. Minä mietin mitä laittasin ruuaksi, kun en taaskaan ollut muistanut ottaa pakasteesta mitään sulamaan... Mutta ei hätä ole tämän näköinen :) Jääkaapissa oli vielä entisen perunamuusin loput, päätin kokeilla tehdä siitä perunalättyjä. Siksi kokeilla, kun ei sattunut olemaan yhtään munia, ja ajattelin, että onnistuuko se ilman munaa.


Eli laitoin siihen perunamuusin lisäksi gluteenittomia jauhoja sekä ohutta emmental-raastetta. Ja paistoin lättypannulla rasvassa. Hyviä olivat varsinkin lämpiminä. Eli näköjään onnistui ilman kananmunakin.



Tämän verran oli vielä jäljellä..






Mieskin tykkäsi :)



Ulkona on tänäänkin ollut tosi vaihteleva sää, vuoronperään sataa ja paistaa. En ole ulkona ollutkaan, muuta kuin pihalla käynyt. Mutta näihin tunnelmiin...

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Kaikenlaista mietettä








Kuva vanha.



Luin tänä aamuna päivän sanasta Hilja Aaltosen runon:



"Mitä varten Jumala luonut on,
kesän maisemaan sudenkorennon?
Mikä tehtävä sillä? Näin kyselen,
kun katselen haurautta siipien.

Samoin minäkin - heikot siipeni on -
monen mielestä outo ja tarpeeton.
Olen reittilennolla päivän vaan,
sudenkorennon lailla sen lentää saan."



Jotenkin minua kosketti tuo runo, koska jonkinlainen alakuloisuus on iskenyt sydämeen, kun ikäviä uutisia kuulimme eräästä rakkaasta "siskosta", hänen sairautensa on uusinut...



Itsellekin tuli mieleen taas, että ei tosiaankaan kukaan tiedä päiviensä märää, muuta kuin Isä yksin, Onneksi kuitenkin saamme olla Hänen kädessään. Ja Hän voi antaa niitä elonpäiviäkin jokaiselle
tarpeen mukaan.


Itselle tuli vaan entistä enemmän vimma yrittää vähentää tavaraa vintistä ja muualta, koska emmehän mekään tiedä päiviemme määrää. Miehelläkin on taas tulossa kontrollikäynti Helsingissä. Toivotaan että kaikki on hyvin.


Sää on muuttunut epävakaiseksi ja kylmä tuuli on. Harmaat pilvet ajavat toisiaan takaa taivaalla. Illalla katselin ennen nukahtamista, kuinka naapurin puolella (meidän rajalla) oleva koivu huojui ja heilui joka suuntaan. Makuuhuoneen ikkuna oli auki ja tuuli puhalteli sieltä. Lopulta sitten nukahdin, yöllä heräsin ja piti rukoilla ystävän ja omien lapsien puolesta. Aamulla oli jotenkin raskas olo. Mutta tässähän päivä on mennyt, romppeitten kanssa painiessa, hiki päässä :)





sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Vielä yläkerrasta

Eilisen makuuhuoneen siivous poiki pari juttua... ensinnäkin päätin luopua saumuristani, jonka Kierrätyskeskuksesta aikoinaan ostin/vai sainko (olin silloin siellä töissä),koska en milloinkaan ole oikein tullut sinuiksi sen kanssa.






 Jatkuvasti on ollut ongelmia, silloin harvoin kun olen yrittänyt sitä käyttää. Hermot on vain kiristyneet sen kanssa, joten heippa vaan sille!


Roskalava-ryhmässä siitä ilmoitin ja heti tuli pitkä rivi halukkaita ottamaan sen. Mukana annan ohjekirjan sekä pikku-kassillisen lankoja. Nyt aamupäivällä pitäisi tulla hakijan. Toivottavasti siitä on iloa seuraavalle omistajalle :)





Myös ihmettelin sellaisia eräältä tuttavalta saatuja leveitä, paksumpaa kangasta olevia "nauhoja", että keksinkö niille käyttöä. Tässä esimerkkejä väreistä.












 Siellä oli myös keltaisina niitä jokusen verran, niin innostuin kokeilemaan tehdä niistä sängynvierus maton. Eli ompelin  kaitaleet vain vierekkän ja kanttasin päät mustavalkoisella samaa materiaalia olevalla nauhalla.







Muun värisiä "nauhoja,kaitaleita" vielä mietin, josko nekin laitan tarjolle Roskalava-ryhmään.
Eipä tässä muuta, ehkä jatkan vielä yläkerran järjestelyä, kun mieskin on siellä harkoissa.



lauantai 4. heinäkuuta 2020

Siivous mietteitä

Varoitus! Saattaa sisältää sensuroimatonta kuvamateriaalia!

Makuu/ompeluhuoneen siivousta. Jotain pitäisi keksiä. Huoneen siivous on niin iso operaatio, että siksi tulee makuuhuone liian harvoin siivottua, ja siksikin varmaan mulla on ainainen nuha.
Mutta "ompelijalla" on vaan niin paljon materiaalia ym. oheistuotetta, etteivät ne mahdu minnekään, ja liian vaivalloista (ja talvella kylmää) olisi hakea ne vintistä.


Tällaiselta sitten näyttää kun esim. sängyn alusen alkaa imuroimaan....kun kaikki on muuten sängyn alla säilössä...










...kaikki on vaan nostettava sängylle.



Makuuhuoneessa on kolme komeroa, joista kaksi on miehen käytössä (vaatekomerot, minulla on alhaalla) ja yksi hyllykomero tavaroille meidän yhteinen, joten niihin ei mahdu juurikaan ompelutarvikkeita.
Kankaille mulla on yksi aikoinaan kierrätyksestä ostettu kaappi, eikä enempiä säilytystiloja huoneeseen mahtuisikaan, paitsi miehellä on myös yksi kaappi.









Kangaskaappini on tuo, josta näkyy kulma tuolla nurkassa, nukkekodin alla. Sen tietysti voisi viedä vaikka vinttiin, mutta saisiko tuohon kaapin päälle mitään siististi... Seinällä on ompelukirjoja telineessä ja jotain uusimpia käsitöitä roikkumassa. Ja seinillä noita mun "hassuja" seinäteoksia :)











Miehen kaappi on tuo, minkä päällä on cd-levyt.



No, nyt ne laatikot ym. on taas päässeet sängyn alle. Mutta jos jollain on heitellä jotain ideoita tuohon huoneeseen, niin saa sanoa :)











Vähän kauniinpi kuva loppuun. Parisänky tosiaan vie ison osan huoneesta, ja kun yhdellä seinällä on komerot, pönttis ja pesupiste(lavuaari), niin ei oikeastaan ole tilaa kuin tuolla yhdellä seinällä. Näitä mietin tänään.



Miehellä alkoi näytelmäharkat Vivamossa. Nyt minä aion keittää itselleni suppilovahvero-keittoa kuivatuista sienistä, joita olen tytöltäni saanut...mies kun ei erityisemmin sienistä välitä. Mulla on ollut sienet jo likoamassa, joten ei mene enää kauaa...nälkä jo onkin:)Hei vain!



Leppoisaa lauantaita!

torstai 2. heinäkuuta 2020

Kirppis-ostos ja muuta höpinää


Taivas käy pilveen...toivon ettei vielä tänään alkaisi sataa, koska juuri laitoin korillisen pyykkiä ulos kuivumaan. Vähän aikaa sitten istuin vielä ulkona auringossa, kun oli sopivan lämmin. Ei kuuma eikä kylmä.


Tänään käytiin "ikäänkuin vanhalla nakkikioskilla" eli grillikiskalla syömässä. Ulko pöydässä. Hampurilaiset, cocista ja päälle kahvit.


Esittelen tässä samalla uusimman kirppislöytöni, jonka aiemmin ostin.Tämän ihanan vaaleanvihreän, pehmeän neuletakin. Tykkään tästä, sopiva viileämpiin kesäpäiviinkin. Hintaa tällä oli 3 euroa.










Leppoisaa päivän jatkoa.

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Juuri-kirjoja ja muistoja



Sateinen päivä on tänään ollut, melkein koko päivän satanut. On varmasti luonnolle hyväksi.
Tänään on miehen syntymäpäivä ja minä tarjosin hälle munkkikahvit kahvilassa. Meille piti tulla erään pariskunnan (aiemmin siis sovittu) nokipannukahveille jokirantaan, mutta kun niin satoi, niin peruivat tulonsa. Ihan ymmärrettävä asia.


Eipä juuri muualla olla tänään liikuttu kuin siellä kahvila-reissulla. Kävimme siis Lahnajärven ravintolassa kahvilla, silloinkin satoi kovasti. Yön nukuin vähän huonosti, kun koira halusi yöllä ulos ja minua taas vaivasi se jalkakipu, joka "tuikki" tuohon jalan sivuun. Särkylääkkeen voimin sain sitten vielä nukuttua. Päivällä olen taas pitänyt sitä nilkkatukea tuossa jalassa, se sopivasti tukee tuota jalan sivua.



Olen lukenut kirjaa: "Karjalantyttö palaa juurilleen", ja toinenkin kirja juurista odottaa kirjahyllyssä: "Juuret Jylhäsalmella". Kuinka ollakkaan, kaksi tuollaista vähän saman aiheista kirjaa on tullut yhtäaikaa lainattua.















 Nuo saivat minut miettimään taas omia "juuriani". Eräänlainen karjalan tyttöhän minäkin olen, Pohjois-Karjalasta ovat vanhempani ja itsekin siellä olen lapsena asunut, ja myöhemmin kesälomia siellä viettänyt. Ja monta mukavaa muistoa on sieltä kesäloma-ajoilta. Jos kohta itikat eli hyttyset olivat vähemmän mukavia, siellä kun niitä riitti. Oltiin ihan paukamilla. Se ei kyllä naurattanut, kun joka paikka kutisi.



Täällä taitaa alkaa vähän kirkastua ja lämpökin on noussut kahteenkymmeneen asteeseen.



maanantai 29. kesäkuuta 2020

Nyt sataa...

Vanha kuva tämäkin.



Sataa...piiitkästä aikaa... luonto kiittää :)



Eräs ns. ystäväni kiukutteli tuonne edelliseen postaukseen, niin poistin sen kommentin. En jaksa kuunnella turhia narinoita,vaikka kiltti olenkin. Liian kauan olen ollut liian kiltti. Mistä hän tietää mistä mikin asia johtuu... aina ei vaan voi , eikä haluakkaan toimia toisen mielen mukaan. Jokaisella on oma elämänsä.


Mutta mitäs näistä...  toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.... Asiasta toiseen. Kauankohan on jo siitä, että viimeksi satoi... Ainakin tuntui että tämä kuuma kausi kesti kauan. Elmo ja kissakin tulivat nyt sisään sateesta.


Tänään on saunapäivä, vaikka onkin maanantai.  Tuntui ihan lauantailta,kun eilen oltiin srk:ssa ja kun saunan lämmityksestä oli puhetta tänään. Minä tein ison kulhollisen salaattia ja söin sitä voileivän kanssa, hyvää oli, saunan jälkeen syödään jätskiä :)


Mukavaa sadepäivää! Sataako siellä, missä oletkin?