Syksyä kaupungissa ja maalla

 

 

 

ja maalla.

 

Kaupungissa on vähän hienompia kasveja :)

Mutta täällä on peuroja, omassa pihassakin, Ministä huolimatta. Koitan kyllä pitää huolta, etteivät yhtä aikaa ole pihalla :)

Loput omenat maistuvat heille.

Aurinkoa ja tuulta

 Tämä kuva eiliseltä. Tuolla notkossa on vanha rakennus.

Ulkona on aurinkoinen sää, mutta viileä tuuli. Kävin Minin kanssa lenkillä ja nähtiin kolme peuraa. Tietysti pomppien lähtivät menemään kun meidät näkivät.

Pysyttelimme enimmäkseen pikkutiellä, ei paljoa metsään menty, kun tuuli niin että puut huojuivat.

Isäntä on vielä näytelmä harkoissa, ja sen jälkeen menee vielä sählyyn.

Minä katsoin illalla vähän aikaa euroviisuja, ja jäin alakerran laverille nukkumaan, kun mies ei ollut kotona, Minin seuraksi. Suht hyvin nukuin, vaikka oli vähän viileää, kun ei ollut normaalia peittoa, vaan kaksi ohuempaa vilttiä. Kääriydyin van tiukemmin peittoihin, ja sain jatkettua unia.

Aloitin tänään lukemaan Anni Blomgvistin kirjaa Meri yksin ystäväni. Saaripalstan Saila sitä esitteli. Tuntuu kiinnostavalta. Muutenkin tykkään lukea vanhoista ajoista. 

Eteisen varastokomeroakin vähän siivosin, siellä on niin paljon tavaraa... kahden pakastimen lisäksi. Otin samalla kaksi pakettia lihaa sulamaan, jos niistä huomenna laittaisi samalla uunissa ruuat. 

Nyt kun olen ollut yksin, niin en ole kovin kummoista ruokaa tehnyt, eilen söin vanhan sopan loput ja tänään paistoin vanhat keitetyt perunat, paistoin ne vaihteeksi viipaloituina ja broileri mausteella ja suolalla maustettuna. Edelleenkään en ole muistanut ostaa peruna maustetta, vaan olen aina käyttänyt broileri maustetta.   Ihan hyvää oli :) Ja näin sunnuntai kahvilla maistui gluteenittoman kakun viimeinen pala.

Hyvää sunnuntai iltaa teille!

Pihavieraat

 Peura-äiti kahden lapsensa kanssa on ruvennut välillä käymään meidän pihalla.

Ensin huolestuin, kun ei näkynyt kuin toinen vasa, mutta myöhemmin olivat kaikki koossa. Tuossa kuvassa ovat syömässä omenoita maasta, myöhemmin näkyivät syövän myös ruohoa.

Katselin niitä ikkunasta, ja emo katseli takaisin, ajattelin tunteekohan se, kun kesällä juttelin sille, kun oli lenkkitien varrella metsän reunassa :)

Nyt sataa vettä. Miehellä on kavereiden kanssa tapaaminen tänään, ja sitä ennen käy soppa-kirkolla. Lähtevät sen jälkeen sitten autolla tapaamaan kauempana asuvaa kaveria.

Nyt vois sisustaa, tai siivota, tai  tehdä muita "omia" juttuja, jotenkin vaan on ankea olo... ei oikein mikään huvita. Laskuja sain pari maksettua, nyt on tärkeimmät maksut maksettu.

Koiraa ollaan edelleen yritetty "metsästää", mutta hirveissä hinnoissa ovat, yksikin ihana olisi maksanut 1000 euroa. Sanoin suoraan, että ei me voitais maksaa kuin 200. Ja joillakin on sitten sellaisia ongelmia, että ei välttämättä enää haluttais kovin ongelma-koiraa.

Mutta näillä mennään. Onneksi on ihanat kisut, Rasmus varsinkin on tullut niin läheisyydestä tykkääväksi <3