Huonekalut kulkevat mikä minnekin...

Se miksi  "selasin"  niitä valokuva-kehyksiä , oli juuri tuo, että katsoin löytyisikö kehystä tuolle ihanalle kissa kuvalle...ja nyt kuva onkin jo makkarin seinällä vuoteeni vieressä :)

Tänään on sitten touhuttu kaikenlaista, kun mieskin on kotona. Hän kävi taas tyhjentämässä sitä "rytökasaa" ja minäkin olin purkamassa kärryä ja lajittelemassa jätteitä. Vietiin niitä myös jätepisteelle. Jätepisteellä oli laatikon sivuun nostettu  yhdistetty kenkäteline/penkki, poimittiin se autoon :) Ja siitä muodostui sitten järjestelyä eteisessä, kuistilla ja eteiskomerossa.



Eteisestä piti siirtää vanha lipasto kuistille, ja siellä oleva hylly meni purettavaksi. Pikku jakkarakin meni kuistille. (Ei sentään omin jaloin :).

"Uutta" kenkätelinettä/istuinpenkkiä ei voitu laittaa naulakon alle, vaan se tarvistsi tilavamman paikan, jonka se sai lipaston paikalta. Tässä on hyvä istuakin kenkiä pukiessa jos tarvitsee. Mies mielellään laittaa istuen kengät jalkaan.

Entinenkin jäi paikkaansa naulakon alle, koska niitä kenkiä reissaa pitkin eteisen lattiaa, nyt olis mahdollista, että ne olisivat telineissä. Saappaat on kyllä kuistilla. Muovinkeräys- ja toinen kierrätys-kori joutuivat nyt eteiskomeroon, sitäkin piti vähän järjestellä, että ne sinne mahtuivat.



Pyykitkin iloisesti hulmuilee narulla. Rakastan kuivattaa pyykkejä ulkona tuulessa. Kun syksy/talvi tulee joutuu taas alkukuivattaa pyykit kellarikäytävässä ja loppukuivattaa pikkuhuoneen seinätelineessä. Kesällä niihin tulee kesäisen raikas tuoksukin.

Kuvan nappasin olkkarin ikkunasta.


Kaupassa ja kahvilassakin kerittiin käydä kaiken muun välissä. Ihan lähikahvilassa tällä kertaa, kauppareissulla. Semmoinen päivä tähän mennessä.

Sängyn alta kaivettua

Mulla on makuuhuoneen sängyn alla laatikko, jossa on omia ja muilta saatuja osin rikkinäisiä lakanoita ja jotain muuta, joita voisi käyttää vielä johonkin. Esim. pussilakanoista oli vain toinen pää rikki/ohueksi kulunut. Siellä oli myös kaksi sohvatyynyn-päällistä, josta oli vetoketjut rikki. En jaksanut ruveta purkamaan ja ompelemaan uusia vetoketjuja, vaan leikkasin päärmeosan vetoketjuneen pois ja ompelin vain uuden päärmeen reunaan...niin sitä voi käyttää taas niin että ompelee käsin sen sauman, kun laittaa sen sohvatyynyksi. Ennenhän meillä oli aina sellaisia sohvatyynyjä, joissa ei ollut vetoketjua.(Ensin kyllä meinasin tehdä niistä kangaskassit, olisin ommellut päärmeen ja väriin sopivat kannin-nauhat, mutta en sitten viitsinyt siihen ruveta.






Tässä nuo tyynyn päälliset ja pussilakana, jota mallailin sänkypeitoksi...















Tuosta hurjan isosta kahden hengen pussilakanasta (kaksinkertaisesta) teinkin sitten sänkypeiton meidän sänkyyn. Meidän parisänky on sen verran vanhan ajan sänky, että tuo Ikean pussilakana (tytöltä saatu) riitti hyvin sängynpeitoksi .Eikä siitä tarvinnut kuin leikata rikkinäinen pääty pois ja ommella uusi päärme. Ihan kiva vaihteeksi noin värikäs.








Tässä sänky ennen, aneemisen vaalea:

















Ja tässä nyt:















Siellä voi pysyä ehjänä noin ohutkin sänkypeitto, kun Elmo ei paljoakaan ole yläkerran sängyssä kynsineen kuopimassa.

Hylättyä

Koska aurinko on reipastuttanut minua läksin tänäänkin lenkille kera Elmon.














Metsässä menimme pientä kapeaa polkua. Siellä lähellä on yksi vanha autiotalo,jota olen monta kertaa halunnut mennä katsomaan lähempää. Se on vaan ollut mutaisen kynnöspellon takana, joten en ole viitsinyt lähteä sinne kuraamaan itseäni. Nyt kuitenkin se oli jätetty kyntämättä ja siinä kasvoi vain ruohoa/heinää. Niinpä heti heräsi kiinnostus katsoa, miltä talo näyttää pihan puolelta. Sielläpä odottikin yllätys, ovet olivat ihan auki, selällään, niinkuin äiti sanoi. Pistin Elmon kiinni puuhun ja menin kurkistamaan sisälle. Uskalsin mennä kun ovet kerran olivat auki.





Vanha talo parka! Kaksi ikkunaa oli rikki. Kauniita ikkunoita on olleet.



















Tämä ikkuna oli ehjä. Toinen samanlainen rikki.






Muuten siellä oli vielä huonekalujakin jäljellä. Edellinen kävijä siellä oli vetänyt kaikki kaapit ja laatikot auki, minä laitoin jotain kiinni ja suljin ulko-ovenkin lähtiessäni, tosin lukko oli rikki. Olisipa kiva tietää tuonkin talon historiasta jotakin. Säälittää tuollaiset vanhat hylätyt talot. Talo parka!