Matoja Hipsulla ja omenissa...

Huomenna taas kuntouttavaan. Ei kuitenkaan ole Kylätaloa, niin vähän kevyempi päivä. Olen tänään lukenut vanhaa Jules Vernen kirjaa, jonka löysin aiemmin jätepisteeltä. Sellainen seikkailuromaani. Julkaistu vuonna 1960. Minä olen silloin ollut kolme vuotias :) Ihan hyvä kirja, niinkuin oli se Matka maan keskipisteeseenkin, jonka olen jo nuorena lukenut.



Hipsulla on matoja, käytiin apteekista hakemassa matolääkettä, täytyy antaa molemmille kissoille.

Tuo on vanha kuva Hipsusta.



Sain melko kuivaksi pyykit ulkona kuivatettua, loppu kuivatukseen toin sisälle, kun on mennyt pilveen. Oli tytön pyykkejäkin pesussa. Voisi hälle viedä ne huomenna, kun kaupunkiin mennään.
Kasvihuoneesta olen tuonut jo kurkun ja kaksi paprikaa sisälle, ovat jo osaksi syöty. Kurkku on ollut erityisen maukas :)



Omenoita olen kerännyt puun alta, ja tänään tein omenakiisseliä. Syötiin sitä jälkkäriksi, mutta huomenna voi syödä sitä aamupuuron kanssa. (Se tehdään omenaraasteesta).
Minusta kyllä tänä vuonna on aika vähän omenoita ja osa matoisia.


 Eipä tässä tämän kummempaa.

Vanhoja kirjan sivuja

Pitihän sitä itsekin kokeilla vanhoista kirjoista saatuja kirjan sivuja,kun on nähnyt niistä tehtävän kaikenlaisia "taidesivuja". Olin kerran kierrätyskeskuksen ilmaiskirjoista ottanut pari vanhaa kirjaa, ihan askarteluja varten.





Ensin kokeilin tehdä pari tällaista sivua,jossa on olevinaan jotain romanttista.
















Tänään tein sitten eri tyylisen sivun...










Itse asiassa tämä on eniten mun tyylinen, kollaasi-tyyliä, maalais-romanttinen...

ja tämän taustapuolelle jätin kirjan entisen omistajan nimen ja vuosiluvun.









Kuvat voi suurentaa klikkaamalla. Kaunista kesä sunnuntaita!

Mehua talveksi...ja vähän kesäksikin

Eilen illalla rupesin joyhdeksältä nukkumaan (kun sopivasti väsyttikin), ajattelin nousta aamuviileän aikaan mehunkeittoon :) Nousinkin joskus 6-7 välillä ja söin aamupalan, ja sitten vaan toimeen. Ulkona oli tosiaan viileää vielä ja keittiön ikkuna sai olla auki, ja samoin ulko-ovi. Kaikenlaista siinä tarvittiin... vaaka...













Tämä hauska ja hyvin toimiva vaaka on ostettu kierrätyskeskuksesta joskus aikoinaan.







... ohjekirja...en luota muistiini...














Tästä kouluajan kotitalous-kirjasta, aika kärsineestä, katsoin paljonko sokeria tulee marjakiloa kohti.








Tietysti mehumaija.... äidin entinen emalinen.















Mehua tuli mukavasti....















...ja jälkimehua nyt kesällä käytettäväksi: kannullinen heti juotavaksi, ja puolitoista pulloa jääkaappiin.














Onneksi tuo homma on nyt ohi, loppujen marjojen kanssa odotan viileämpää :) Viikonloppunahan (lauantaina) meillä on omalla kylällä seurakunnan telttakokous, silloin on luvattu hyvinkin kuumaa... Mun ei nyt tarvitse osallistua kahvitarjoiluun, kaksi seurakunnan "siskoa" järjestävät sen.











Kaunista kesäistä päivää <3

Vatsan armoilla

Tänään on tuttavalla kotiseurat ja meidänkin piti sinne mennä, mutta niin kävi, että mies sai mennä yksinään. Itselleni tuli jo aiemmin päivällä taas vatsavaivaa, otin lääkettä ja kävin kävelylenkillä, mutta ei auttanut, myllerrys mahassa vain jatkui. Otin ruokasoodavettä ja menin lepäämään, mutta aina vaan on kiertänyt ilma vatsassa ja suolisto kipristellyt, ja närästikin,
niin en todellakaan halunnut mennä kyläpaikkaan istumaan paikallaan ihmisten keskellä tuntikausia.
Niinpä jäin "kotimieheksi", niinkuin ennen sanottiin.




Nälkäkin tuli ja mietin mitä uskaltaisn syödä... kumma kun nälkä tulee vaikka vatsa on kipeä...
Söin sitten gluteenitonta kauranäkkäriä juuston kanssa sekä banaanin ja mustaherukka-teetä.





Katselin joutessani vanhoja kirjoja ja mitä niiden välistä löytyy. Vanhempieni vihkiraamatun välistä löytyi tällainen lappunen, mietin olisiko äidin, isän vai isäpuolen kirjoittama. Taitaa olla äidin kirjoittama, ja vanhanajan mustekynän jäljeltä näyttää. Muistan kun äidillä myöhemminkin oli kaksi sellaista vanhan ajan mustekynää tallessa. Ja äidin nuoruusajan muistokirjassa, johon äiti itsekin kirjoitteli kaikenlaista, on kirjoituksia jotka ainakin näyttävät vanhalla mustekynällä kirjoitetulta.














Saman Raamatun välistä löytyi myös nämä neliapilat. Äidillä usein olikin kirjojen välissä neliapiloita.















Me ollaan muutenkin saatu joskus vanhoja Raamattuja, virsikirjoja ym, jotka olisivat muuten menneet poistoon/roskiin. Raamattuja ollaan sitten annettu eteenpäinkin, jos jollain ei ole ollut. Yhden kirjan välistä löysin aiemmin tällaisen käyttämättömän postimerkin :) Vanhat jutut, kuten esimerkisi esineet, kirjat, postikortit -ja merkit ovat kiinnostavia, niinkuin historia muutenkin.














Toivotaan, että vatsa rauhoittuu... en tiedä mistä se taas otti "nokkiinsa" :(