Musikkia, ruokaa ym.

 

Kuva vanha

Tänään aamupäivällä olimme Evästä Päivään  (eli luterilaisen seurakunnan ruokailujen) tämän syksyn avajaisissa. Ne pidettiin ulkona katoksessa jossa oli pöydät ja penkit valmiina. Myös musikantit (kaksi miestä) olivat laulamassa. 

Tarjolla oli musiikin lisäksi grillimakkaraa ja perunasalaattia ja mehutetrat, hyvää oli. 

Niinpä ei enää kotona tarvinnut laittaa ruokaa, vaan sai mennä hetkeksi nokosille :) Ja sen jälkeen keitin (oikeampi sana olisi valutin) kahvit keittimellä ja pientä makeaa sen kanssa.

Tänään on vielä toinenkin meno. Erääseen Raamattu-piiriin illemmalla. En ole siellä käynytkään, mutta isäntä on kerran, ja on sitä mieltä, että kun minuakin on pyydetty, niin täytyy ainakin nyt mennä. Joten sinne sitten. Isännällä vielä tässä välissäkin on meno kahville tuttunsa kanssa. Sillä noita menoja riittää, ja tykkää siitä. Minä olen enemmän "kotihiiri" :)

Ulkona on tänään ollut hieno sää, aamulla oli viileää ja laitoinkin vähän enemmän päälle. Takin sai myöhemmin ottaa pois, kun sen alla oli villatakki. Mutta parempi olla tarpeeksi päällä, kuin että saisi palella...se on tosi ikävää jos on kylmä, ei nauti silloin mistään.

Eipä tässä tämän kummempaa.

 

Hauholla

 Eilen oltiin siellä häissä Hauholla. Oli varoitettu, että ollaankin ulkona osa ajasta, että kannattaa ottaa lämmin takki mukaan. Enpä siksi laittanytkaan pitsi mekkoa, joka tuntui liian kesäiseltä, vaan valitsin housuasun, leveä lahkeiset housut ja puseron jossa kimallusta. Ja pitkän neuletakin ja vielä syystakinkin varalle.

Vihkiminen oli Hauhon kirkossa ja juhlat Wuolteen kartanossa, jonkun matkan päässä.

Hienot juhlat olivat, ja ylenmääräinen tarjoilu... syotiin ja sitten taas syötiin :) Ja hyvää oli!

Kaikenlaista ohjelmaa oli myös, ja puheita. Ja sulhanen komea ja morsian kaunis. Lopuksi illalla ulkona kahvit ja lisää ohjelmaa.

Illalla oltiin kotona joskus klo 23. Sitten uni maistui, heräsin vasta joskus yhdeksän maissa.

Kiva sää lenkillä

Kävin äsken sauvalenkillä, vähän tyhjältä tuntui kävellä ilman Elmoa. Mutta sää oli upea, aurinkoista ja lämmintä. Vielä saatiin näin mukavia lämpimämpiä päiviä.

Olishan se mukava joku pieni koirakaverikin olla. Hipsu tuossa nukkuu läppärin vieressä mun kirjoitus pöydällä. Onneksi on kissat <3

Tänään tein ruuaksi munakkaat, kanan jauhelihasta, jota oli pakastimessa.

Isäntä toi taas ruuanjakelusta sapuskaa. Sain kaikenlaista gluteenitontakin. Nyt hän lähti erääseen Raamattu-piiriin ensimmäistä kertaa. Minuakin oli pyydetty, mutta en nyt jaksanut lähteä, kun päätä on särkenyt. Mieluummin menin lenkille, jos niskat vertyisivät. Täytyy välillä osata sanoa ei.

Sitä olen jo pitempään opetellut, sanomaan ei. Isännällä on niin paljon menoja, en kaikkeen jaksa mennä mukaan. Eikä ole tarviskaan. Eikä hän sitä vaadikkaan.Tykkään rauhallisesta elämästä.

Tällä viikolla on kuitenkin vielä useampi meno, ja lauantaina ne tuttavien häät.

Nyt näyttää alkavan pilvistyä, sopivalla hetkellä kävin lenkillä. Sain nauttia auringosta.

Heissan!

Ylpeys käy lankeemuksen edellä...

...sanottiin ennen vanhaan. Ja tänään se piti paikkansa. Aamulla venyttelin jalkojani, ja ajattelin, että olen vielä aika notkea. Läksimme sitten kahvilaan ja kauppareissulle. Matka meni ihan hyvin, mutta kun autosta nousin, niin huomasin heti että nilkka oli taas  "niksahtanut" ja oli kipeä, ontuen joutui kulkemaan, ja varovasti.

Koko reissun oli kipeä. Muutenhan se ei ole mulle mitään uutta, silloin tällöin aina nivelsiteet tms. niksahtavat. Kotona syötiin ja mentiin "päikkäreille", olin laittanut nilkkatuen ja ottanut särkylääkkeen.

Siitä ylösnoustua oli jo parempi ja nyt pystyy ihan hyvin kävellä. Nilkkatukea pidän kyllä tämän päivän.

 

 

Kuva vanha!

 

Omenoita isäntä pisti koneella muusiksi, vähän liiankin tiheään tahtiin ilmeisesti, koska kone "prakasi", savu vaan nousi koneesta :( Siihen loppui se homma. Minä siivilöin mehun ja laitoin pulloihin jäähtymään, ja tein omenamurskasta sosetta pakastimeen.

Että sellaista.. 

Jo punertaa marjat pihlajan

 

Mistä lie johtuu, että kuvista tulee vaaleampia kuin luonnossa...ärsyttävää.. nuokin pihjalanmarjat näyttävät ihan vaaleilta :(

 Eilen oli Lahnajärvellä vanhojen autojen tapahtuma. Valtavasti erilaisia vanhoja autoja, kierreltiin niitä katselemassa. Ei tullut nyt kuvia otettua, vaikka olisi niitä saanut kuvatakin.

Mentiin sinne siinä(kin) mielessä, että viime kesänä auttamamme autoilijat vanhalla autolla, olivat pyytäneet silloin, että tulisimme sinne vanhojen autojen tapahtumaan. Emme kuitenkaan tavanneet heitä siellä, harmi kyllä. Pari muuta isännän tuttua tavattiin.

Kiertelimme siellä ympäri useamman kerran ja kävimme myös kahvilla kahvilassa, mutta sitä pariskuntaa emme nähneet.

Eilen kävimme myös jo aiemmin päivällä vanhan naisen luona, joka oli tarjonnut meille poimittavaksi loput luumut ja karviaisia. Ja tarjosi myös kahvit. Ihana vanha täti.

Tänään alkaa isännällä sähly. Eli siitäkin huomaa, että on alkanut syksy. Joten hyvää syksyn alkua!

Kirja postaus

 

Luin uudestaan Tapani Sopasen kirjan , joka kertoo Kerttu Seestie-Leskisestä. Hänen  ihmeellisestä , usein uskonvaraisesta toiminnasta rakennuttaessaan vammaisten lasten hoivakotia, josta pienestä alusta kasvoi monien rakennusten Kivalakylä.

Kerttu Seestie-Leskinen vammautui "puoskarin" käsissä jo pienenä tyttönä ja kävi kuoleman portailla asti. Vastoin odotuksia hän kuitenkin pitkän sairaala-ajan jälkeen kuntoutui niin paljon, että pystyi kainalosauvoilla kävelemään, vaikka oli joutunut menettämään toisen jalkansa.

Hän oli kuitenkin iloinen ja sisukas nuori nainen siinä vaiheessa kun avioitui ja saivat kaksi poikaa. Avioliitto päättyi kuitenkin eroon miehen uskottomuuden takia, ja jo sen avioliiton aikana Kerttu oli kaivannut takaisin nuoruutensa vahvaan uskoon.

Hän sai Jumalalta näyn vammaisten lasten kuntoutus kodista, ja eron jälkeen muutti poikiensa kanssa pieneen maalaismökkiin, jossa joutui/sai jo elää osittain uskon varaista elämää. Esim. naapuri kävi lattian alla olevasta kellarista perunoita hakemassa (kun Kerttu itse ei sinne voinut kainalosauvoilla mennä) ja sanoi, että enää perunoita jäi vaan yhdeksi kerraksi...kummallisesti niitä riitti kuitenkin koko talven, vaikka niitä ei lisättykään kellariin...joka kerran jäi "vain yhdeksi kerraksi..."

Pikkuhiljaa Kertun suuri luottamus Jumalaan ja Hänen huolenpitoonsa kasvoi entisestään ja niin Kerttu, joka oli jo kirjoittanut kirjeitä ja toimittanut lehteä työ näystään, sai vuonna -52 perustaa Suomen Invalidilasten Orpokoti Kivala ry:n. Ja niin pikkuhiljaa alkoi Kertun unelma vammaisten ja orpojen hoitokodista lähteä liikkeelle...

Uskollinen ystäväpiiri, jolla oli sama näky, alkoi kasvaa ja näky toteutua... Jos saatte kirjan käsiinne, kannattaa lukea...on tosissaan Jumalan ihmeellisestä huolenpidosta ja johdatuksesta kertova kirja.

Eilen aloitettua...

 

Tänään olimme kaupungissa, kävimme leipäkirkossa ja kirjastossa. Parin tunnin päästä lähdemme kylätalolle Ilosanoman iltaan, meillähän on siellä vastuuta. Isännällä musiikkia ja puhetta, minulla pääasiassa kahvitus. Toivottavasti olisi hyvä ilta, ja ilma! Jos oikein kovasti alkaa sataa, niin voi vaikuttaa ihmisten tulemiseen. Tosin aika vähän meitä on ollutkin määrällisesti nyt korona- aikoina. Eikä varsinaisesti ole satanut täällä tänään, vaikka sillä vähän uhkailtiinkin. Tuulee kyllä.

Tällä viikolla onkin loppuviikolle joka päivä jotain menoa. Tänään kun oltiin kaupungissa isäntä kysyi minulta olenko ollut pitkään aikaan "ihmisten ilmoilla" ? Hänen mielestä taitaa olla vaan kaupungissa "ihmisten ilmoilla", kun olenhan mä ollut hänen kanssaan Pusulassa, Saukkolassa, Lahnajärvellä... ihmisiä sitä on sielläkin :D

 

Tuohon asti kirjoitin eilen.

Nyt on uusi päivä ja uudet kujeet, niinkuin sanotaan. Kuusi henkilöä meitä oli eilen kylätalolla, ei sen enempää. Korona ja seurakunnan uuden rukoushuoneen remontti, ovat vähentäneet kävijöitä, ei ole koronan takia palautunut ennalleen. Vielä ... mutta uskollisuuttahan Herra haluaa, mehän sen Kylätalon hengelliset tilaisuudet aloitimme aikoinaan, ja myöhemmin srk tuli siihen mukaan. Joskus on ollut Kylätalo täynnäkin.

Uskollisuudesta olen lukenut myös, kun olen lukenut uudestaan Tapani Sopasen kirjoittaman kirjan "Mitkä ihmeen Kivalakodit?" Siitä laitan oman postauksen. Mukavaa perjantaita!

 

 

Pientä "askartelua"

 Joskus aikoinaan olin ottanut jostain huopatabletista tms. kukkia talteen. Ne olivat pienen ikuisuuden askartelupöytäni  yläpuolella roikkumassa naulakossa. Mitä niistä voisi saada aikaan... varsinkin kun niiden toisella puolella oli liima jälkiä. Hmm..

Pöydällä oli myös rulla pitsiä, niin kokeilin, että jos laittaisi kaksi kukkaa vastakkain ja pitsin palan ja ripustuslenkin niiden väliin, niin ne voisi vaikka ripustaa ikkunaan, niin että valo tulisi pitsi-aukon läpi.

Tämmöiset niistä tuli.

Ehkä ne joskus päätyvät ikkunaan.

Toinen "askartelu", oli pikemminkin ompelu. Isäntä oli helteellä leikannut yhdestä kauluspaidastaan hihat pois, ja minä ne tietenkin otin talteen. Olin ennenkin kokenut sen, että paidan manseteista/hihansuusta on helppo tehdä nukelle hame. Tällä kertaa se oli liivihame.

Niinpä vanha nukke sai uuden hameen :)

Koko kesän aikana en ole juurikaan mitään askarteluun viittaavaakaan saanut aikaan, niin nyt syksyn lähestyessä oli kiva pientä luovuutta herätellä. Ja ompelukonekin toimi, edellisellä kerralla kun sitä olin kokeillut, se oli katkaissut saman tien kaksi neulaa.. silloin oli siihen päättyneet ompeluhalut.

Tämmöistä tällä kertaa.

Jee!

 

Auto meni vielä katsastuksesta läpi, saa vielä vuoden ajella. Ei kyllä välttämättä enää ens syksynä  menis , joten nyt ruvetaan säästämään rahaa parempaa autoa varten... tosin sitä ennen pitää vielä ostaa vuoden lämmitysöljyt..huoh! 

Ei sitä pienistä tuloista kyllä kovasti säästä, mutta pikkuisen kerrallaan kun laittaa talteen.

Auton katsastus tuloksen kunniaksi kävimme Lahnajärvellä kahvilla ja jätskillä :) Ja sitten kaupassa.

Aamupäivällä olin miettinyt mitä keksisi ruuaksi kinkkumurusista, siis se oli ihan sellainen pakkaus. Pakasteessa oli 4 tortilla-pohjaa, niin tein niistä kinkkumurusten ja juustonloppujen + mausteiden kanssa pienet pitsat. Isännälle kolme ja itselleni yhden, en enempää uskaltanut syödä kun oli vehnää niissä..hyvää oli kyllä, eikä pahemmin ainakaan vielä ole vatsa kouristellut.

Eilen käytiin lenkillä isännän kanssa ja samalla vietiin Elmon koirakaverille Elmon entinen melko täysi kuivaruoka pussi . Takaisin tullessa olikin pihassamme odottamassa eräs tuttava, joka oli tuonut meille pienemmän peräkärryn, kun aikaisemmin vei isomman pois. Meidän pitäisi viedä metalliromut metallin keräykseen kohta, siihen sitä tarvitaan.

Aina sitä kaikenlaista touhua on. Mukavaa päivää teille!

Päivä alkoi...

 

 ....kovalla rankkasateella ja ukkosella. Onneksi sitä ei kestänyt kovin kauaa, kun vanhin poikani oli tulossa meille Turusta. Isäntäkin oli Vivamossa, joten ei autokyytiäkään olisi ollut. Poika kuitenkin pääsi meille kuivin jaloin, kun sateet oli siihen mennessä menneet menojaan. Neljän kilometrin matkan sai kävellä pysäkiltä, mutta se ei ole hälle mitään uutta, kun on elämässään paljon kävellyt, kun ei ole hällä autoa eikä korttiakaan.

Minä laitoin valmiiksi ruuan, pojalle makaroonilaatikkoa ja itselleni perunalaatikkoa, kun en voi pastaa syödä. (Vatsan takia). Tein myös "hölskytys kurkkuja" , kun naapuri eilen toi pussillisen kurkkuja, minä puolestani annoin hälle pussillisen leipää, kun isäntä oli tuonut ruuan jakelusta sitä niin paljon.

Eipä aamuisen sateen jälkeen ole satanutkaan, kävin sauvakävelylläkin, sillä aikaa kun poika otti nokoset. Sen verran ajoissa oli lähtenyt aamulla.

Isäntä on yönkin nyt Vivamossa, huomenna on viimeinen näytelmä tältä kesältä.

Eilen illalla oltiin isännän kanssa seurakunnassa, siellä oli vieraita Espanjasta, ja tuttujakin.

Näihin kuulumisiin!

Vieras puutarhassa

 Tänä aamuna kun katsoin ulos keittiön ikkunasta, hämmästyin, ja kutsuin äkkiä miehenkin katsomaan: puutarhassa oli peura/kauris syömässä pudonneita omenoita.

Heti kun ei ollut koiraa talossa, niin muutkin eläimet uskaltavat tulla pihaan.

Tänään meillä oli kaupunki-päivä, ja illalla on vielä menoa. Kaupungissa kävin ihan "ex tempore" parturissa lyhentämässä hiukset, kun oli mainos että ilman ajanvarausta. Ihan kiva, että on vähän lyhyemmät hiukset ja kevyempi pää :) Kuitenkin pystyy vielä pitämään hyvinkin ponnarilla. 35 e sai siitä maksaa. Hyvin leikkasi tukan nuori nainen. Olin jo pitempään parturiin menoa suunnitellut, nyt se kävi kätevästi.

Pikkuisen satoi kaupungista tullessa, mutta nyt taas paistaa aurinko.

Tärkeät ( eläimet ja auto)

 Nyt ollaan elokuussa, joten syksyä kohti mennään. Olen poiminut mustaherukoita ja syönyt niitä kaurapuuron päällä  kera kauramaidon.( Ja pakkaseen laitoin monta rasiallista). Nyt kun on vatsavaivojen takia käyttänyt tuota kauramaitoa, niin sanompa vaan, että on paljon parempaa kuin tavallinen maito. Laktoositon maitokin tuntuu ihan "liurulta" sen jälkeen.

 Kuva vanha Rasmuksesta, tältä kesältä kuitenkin.

Meillä Rasmus oli reissun päällä taas jonkun aikaa, tänään, mikä ilo, tuli kotiin <3 Söi kovasti ja nyt nukkuu tässä mun tietokonepöydällä ja kehrää. Mamilla olikin jo ikävä, kun ei ollut kotona kuin vain Hipsu, ja sekin enimmäkseen pihalla.

Eilen saatiin auto taas korjatuksi katsastusta varten, auton korjaus maksoi saman verran kuin Elmon eutanasia, eli rahan menoa riittää. Mutta kyllä se varsinkin isäntää helpottaa, kun saa auton katsastettua. Saa taas vuoden ajella. Ja onhan se tosi tärkeä täällä maalla.

Vielä on vähän mustaherukkaa kerättävänä, pitäisiköhän mennä katsomaan joko ne pienemmät marjatkin olisi kasvaneet, kun on nyt aurinkoinen päiväkin :) Kasvihuoneessa on vain minitomaatteja kypsynyt, muut ovat vielä raakoja enimmäkseen. Toivottavasti kerkiisivät kypsyä. Punaherukkaakin on vielä vähän pensaassa kerättävänä. Ja kohta kai se alkaa omena souvikin...

Mukavaa päivää teille!

Hyvästit

 

Tänään jätimme hyvästit Elmolle. Vanhalla pojalla oli jo niin paljon vaivoja, ja ikääkin.

Elmo oli tosi itsepäinen, mutta muuten kiltti koira, ei koskaan näyttänyt hampaitaan tms. sellaista. Tuli meille noin 4-vuotiaana , nyt oli 13-14 vuotta, ihan tarkkaa ikää ei tiedetty, oli ainakin parissa paikassa ollut ennen meitä.

 

 

Hyvästi Elmo <3

 

 

Sataa ropisee..

 ... ja päivä on hämärä.

Laitoin tuonne vaateblogiin kuvan siitä ihanasta turkoosista pitsijakusta. Kuva vaan tuli vähän hämärä, kun en arvannut laittaa valoja...huomasin sen vasta myöhemmin, enkä jaksanut enää uudestaan vaihtaa vaatteita. Hinta oli neljä euroa. Tässä tämä tännekin:

Turkoosi on vaan niin ihana kesäväri. Vaikka syksyhän tässä taitaa kohta tulla... muutenkin on mieli vähän apea...kerron siitä myöhemmin.

Eilinen kaupunki-reissu

 Eilen tosiaan olin melkein koko päivän kaupungissa. Mentiin jo aamusta, ja hengailtiin kaupungilla isännän kanssa...jäin kirjastoon, kun isäntä lähti kotiin ja lähdin kirppikselle, ja toisellekin..

Ostin ihanan turkoosin neulepitsi jakun. Tapasin myös yhden tutun pitkästä aikaa, ja eräs ystävä soitti.

Kirppisten jälkeen  läksin tyttärelle,joka oli vielä töissä, mutta lapsenlapsista oli kaksi kotona. vanhin tyttärenpoika ja pikkusisko. Keskimmäinen oli isänsä kanssa töissä. Parin tunnin päästä tuli tytärkin, ja vähän myöhemmin toinen tyttöni sinne kyläilemään.

Vanhin tyttö antoi minulle "vuosikirjan" syntymävuodeltani...

...sekä pari sisustuslehteä :)

Myöhemmin vanhin tyttöni ja tyttären mies "heittivät" minut autolla kotiin ja kaupassakin käytiin matkalla. Olihan se vähän erilainen päivä :)

Tänään jäin sitten suosiolla kotiin, kun isäntä lähti "leipäkirkkoon", ja keräsin toista annosta punaherukoita isosta pensaasta. Vieläkin vähän jäi... Jos huomenna keittäisi taas mehua.

Mustaherukat ja karviaiset ovat vielä keräämättä, mutta niitä onkin vähemmän. Tänä iltana on taas Kylätalo-tilaisuus eli Ilosanoman ilta. Toivomme sille siunausta!

Eläimellistä menoa maalla

 

Tämä näkymä on silmieni edessä tietokoneella istuessani. Tosin luonnossa värit ovat syvemmät kuin tuossa kuvassa.

Tänään olen iloinnut eläimistä. Elmon kanssa käytiin lyhyellä kävelyllä, siellä nähtiin kaksi peuraa..äiti ja lapsi. Toisella kerrallakin olivat samassa paikassa. Juttelin niille hiljaa, niin eivät lähteneet pakoon...tosin en ihan lähelle yrittänytkään.

Nähtiin myös jänis. Ja tietysti omat eläimet. 

Muuten meni aikaa autokorjaamolla, jonne satuin menemään mukaan...ei ehkä olisi kannattanut, kun siellä meni useampi tunti. Mutta sen jälkeen käytiin kahvilassa syömässä, ihanaa ruokaa, nam. Varsinkin kun oli nälkä.

Huomenna kaupunkiin ja näen samalla lapsiani ja lastenlapsiakin. <3 Kirppikselläkin voisi käydä...