Ilo elää
Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
sunnuntai 17. marraskuuta 2019
Mielenkiintoinen kirja ja kuvanlataus-ongelmia, huokaus...
Kuinkahan moni teistä on lukenut kirjan Prinsessa, kirjoittajana Gunnar Mattson. Minä en ole lukenut, mutta haluaisin lukea. Sen sijaan luin kirjan "Jos vain saan olla onnellinen", jonka kirjoittaja on Ola Tungesvik. Näille molemmille kirjoille on yhteistä, että ne molemmat kertovat kaimastani Seijasta ("Prinsessasta"). Ja kummatkin on kirjoittanut hänen miehensä, "Prinsessan" hänen ensimmäinen mies , toisen hänen toinen miehensä.
En muista edes kuulleeni kirjasta "Prinsessa" koskaan, enkä myöskään tästä Seija Mattsonista. Johtuu varmaan siitä, että kirja on ilmestynyt vuonna 1965,jolloin minä olen ollut 8-vuotias. Tämän toisen kirjan löysin terveyskeskuksen eteisessä olevasta kirja/lehti laatikosta (eli "saa ottaa") laatikosta.
Mielenkiintoinen kirja, joka sytytti minussa halun lukea sen ensimmäisenkin kirjan. Joka oli kuulemma ollutkin kuuluisa, ja monet ihmiset tunsivat Seijan nimellä Prinsessa. Mutta nyt tähän "Jos vain saan olla onnellinen"-kirjaan.
Kirjan takana lukee näin:
"Prinsessan" viimeinen rakkaus.
Seija Mattsonista tuli kuuluisa vuonna 1965, kun hänen miehensä Gunnar Mattson julkaisi menestysromaaninsa Prinsessa, joka kertoo Seijan kamppailusta imusolmukesyöpää vastaan ja hänen ihmeellisestä paranemisestaan taudista.
Kirjan ilmestymisen aikoihin narvikilainen äidinkielen opettaja Ola Tungesvik näki televisiosta Seijan ja Gunnarin haastattelun. Kun Seijalta kysyttiin, pelkäsikö hän syövän puhkeavan uudelleen, hän vastasi . "Jos vain saan olla onnellinen, uskon että saan myös elää." Ujon Seijan ääni ja kauniit silmät koskettivat Ola Tungesvikia syvästi ja "Prinsessa" jäi unelmana hänen mieleensä.
Elokuussa 1991 Ola saapui Suomeen ja löysi Seijan Tilkasta, jossa tämä työskenteli sairaanhoitajana. Jo kaksi päivää myöhemmin Ola kirjoitti Seijalle romanttisen rakkauskirjeen. (Seija oli tässä vaiheessa jo jäänyt leskeksi. Oma huomautukseni.)
Siitä alkoi Olan ja Seijan haikean kaunis tarina, seitsemän onnen vuotta, jotka he ehtivät viettää yhdessä ennen Seijan äkillistä kuolemaa joulukuussa 1997."
Asiasta toiseen. Kun eilen yritin ladata kännykästä kuvia koneelle, joka ei sekään onnistunut, niin se kai jotenkin sotki koneen, niin etten nyt saanut enää digikamerastakaan uutta kuvaa siirrettyä...voi elämä! Missä viipyvät kaikki tietokonenerot mun elämästäni... Pitäis varmaan mennä käymään tytön luona, siellä olisi useampikin tietokone-nero... Mutta esittely-kirjastakaan en siis saanut kuvaa siirrettyä tänne.
Ps. nyt sain kirjan kuvan siirrettyä :) Päivän vaan myöhässä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ensin ajattelin, että kyseessä on sama Prinsessa, josta tehtiin elokuva, mutta olikin eri henkilö. En minäkään ole kuullut tästä Prinsessasta aiemmin. Kuulostaa kiinnostavalta, ja tosielämän elämäntarinoita on niin avartavaa lukea.
VastaaPoistaIhanaa muuten kuulla, että Rasmus tuli kotiin! Kauan jouduitkin sitä huolestuneena odottelemaan. Ehkä se ei ollut kaukanakaan, toivottavasti pysyttelee turvallisesti kotinurkilla.
Voi hiisi noita tietokoneongelmia! Varmasti harmittaa todella. Toivottavasti pian ratkeavat.
Luin kyllä netistä, että hänestä olisi tehty elokuvakin, jos oikein käsitin...Rasmus on ollut nyt niin hyväilynkipeä <3 Tietokoneongelmat on syvältä :(
PoistaMinäkin ajattelin ensimmäiseksi kuten Saila - ajattelin kirjan olevan sama kuin Prinsessa-elokuva (2010). Tämä kirja ei ole minulle ennestään tuttu ja oli kiva lukea siitä postauksesi. Tietokoneen kanssa saa välillä "painia"! Toivon, että tietsikkaongelmat ratkeavat pian!
VastaaPoistaNäin minäkin toivon,ottaa hermoon nämä koneiden temppuilut :(
PoistaSulla on kyllä ihan tuntemattomia kirjoja, mutta monta olen niistä lukenutkin, kun olen lukenut vinkin sulta. Aina niitä löytyy kirjastosta sitten.
VastaaPoistaKyllä tietsikassa voi olla joku esto päällä, ettei niin vain liitetä uutta laitetta koneelle. En minäkään kaikkea ymmärrä. Joku tietoniekka pitäs olla katsomassa.
toivottavasti löydät jokun neuvomaan.