On useamman päivän ollut liikkeellä jonkinlaista alakuloisuutta, johtuneeko alkavasta syksystä... ja tietysti monesta muustakin tilanteesta. Toisaalta usein ennenkin syksyllä on tullut alakuloa.
Itseäni piristämässä kävin metsäkävelyllä. Sieltä joitakin kuvia.
Kävelin siellä ikivanhalla Helsinki-Turku tiellä, vaikkei siltä näytä :)
Kovin on heinittynyt, mutta kyllä siinä vielä tien muoto näkyy.
Kaupungissa käytiin aamupäivällä, ruokailussa, ja minä kävin kirjastossa. Ruokailussa oli lihakeittoa ja minä lankesin ottamaan myös maksamakkara-kurkku voileivän, (kun oli niin nälkä), vaikka leipä oli ilmeisesti tavallista hiivaleipää. Ei kyllä vielä ole ruvennut vatsassa kiertämään.
Tänään mennään vielä saunaan ja huomenna onkin vapaa päivä eli koti-päivä ilmeisesti.
Vielä on pari kukkaa juhannusruusussa :) Muuten ei paljon kukkia näy,muuta kuin jotain luonnon kukkia.
Mulla on pari käsityötä työn alla (tilkkutyötä), kun sais vaan aikaiseksi tehdä... "Nähdään!"
Me ajetaan aina Hesaan vanhaa tietä, kun uudella moottoritiellä on ainakin 5 tunnelia, ja kova vauhti.Mutta tuosta vanhasta tiestä en ole ollut tietoinen.
VastaaPoistaJuhannusruusu vielä kukkii.
Tuo ikivanha Turku-Helsinki tie on joskus, hyvin, hyvin kauan sitten mennyt meidän pihan läpi ja jatkuu joen toisella puolella. Silloin kun ostimme tämän talon, niin siinä tämän paikan kartassakin oli maininta siitä :)
PoistaKyllä se syksy sitä alakuloa teettää, mullakin. Eikä tämä korona-aika ainakaan sitä asiaa helpota. Mutta tuosta tiestä; on jännä ajatus, että teillä on siinä niin historiallinen tie! Hyvää keskiviikkoa Sesse!
VastaaPoistaKiitos Metsäntyttö! Ajattelinkin kirjoittaa tuosta tiestä vähän tarkemmankin selonteon, kun vihdoin löysin siitä lisätietoa :)
VastaaPoista