Aiemmin kirppis-kojusta ostamani pilkulliset kupit menivät mukavasti astiakaappiin roikkumaan, muutakin punaista sieltä löytyy.
Joskus aikoinaan saadut ja ostetut retro-mukit riippuvat keittiön seinällä koristeena.
Tänään soitti eräs yllätysvieras ja tuli käymään, eilenkin oli vieraita.
Minä rupesin eilen illalla käymään läpi kortteja, joita on saatu, niitä on tullut säilytettyä vuosikausia, iso laatikollinen nyt . Siellä on myös vanhoja kirjekavereiden , (joita en edes henkilökohtaisesti ole tuntenut) lähettämiä kortteja. Kaikki ihan vanhat (lapsuus ja nuoruusajoilta) kortit kyllä säästän ihan nostalgian ja muistojen vuoksi. Jos on hyviä muistoja. Huonot muistot joutaakin romukoppaan.
Tuon valtavan korttilaatikon jälkeen olisi vielä joskus käytävä läpi melkein yhtä suuri kirjelaatikko. Vanhin poikani harrastaa filateliaa, hänelle otan merkit talteen.
Tänään mennään viemään metalliromua keräykseen, kun keräysauto tulee. Ei ihan kulmille, mutta siedettävän etäisyyden päähän.
Siivouspuuskat kannattaa käyttää hyödyksi :)
On siistit hyllyt :)
VastaaPoistaKyllä sitä kerääntyy paljon kaikenlaista.
Nuoruuden aikaisia kirjeitä, onhan niitä hyvä säilyttääkin, mutta lukemisen jälkeen kuitenkin muovikassillisen poltin niitä, siellä entisessä kodissa. Eipä tullut mieleen kuvata tai muuten ditaaliseen muotoon tallentaa.
Minulla on ollut paljon kirjeenvaihto kavereita, nyt olen niitä kirjeitä hävittänyt, sukulaisten kirjeet säästän.
PoistaKyllä on aika hyvä päästä laatikollisista eroon, joita ei edes ikinä tarvitse. Ihan lapsuusmuistot on toki tärkeitä. En ole koskaan säilyttänyt kirjeitä enkä yleensä korttejakaan, tavallaan onneksi, niin ei ole tuota dilemmaa. Yksi ystäväni on, mitä ihmettelin joskus kovasti - miksi säilyttää laatikollisia kirjeitä, ei niitä varmaan tule luettua uudestaan, tai ei niissä ole mitään tärkeää. Mutta ymmärrän senkin, että niillä on tunnearvoa. Ja sen, että heti ei voi heittää pois, se tuntuu vähän röyhkeältä, ja sitten jonkin ajan päästä ei ainakaan, jos ovat laatikossa jemmassa.
VastaaPoistaNyt olen urakalla heittänyt pois kirjeitä ja osan korteistakin, vielä niitä molempia jääkin muistoksi..esim. sukulaisten kirjeet säästän, entisten kirjekavereiden kirjeet joutuu roskiin.
PoistaIhania astioita! Nuo pilkkumukit on sitten kauniit. Tuollaiset vähän samannäköiset mukit oli mummolassa ja leppäkerttumukeiksi niitä kutsuttiin:) On kyllä kiva kun on tuollaisia kortti/kirje aarteita vielä tallessa, ei niitä tosiaan roskiin raaski heittää! Mukavaa alkanutta viikkoa♥
VastaaPoistaOsa menee roskiin,mutta vielä jääkin esim. sukulaisten kirjeitä.
Poista