Ilo elää
Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
sunnuntai 2. elokuuta 2020
Säilöminen alkoi
Tänään piti ottaa esiin tämä kapine.
Olin kerännyt rastaan kanssa kilpaa kypsiä punaherukoita, raaemmat on vielä pensaassa. Samalla kaivoin muutaman rasiallisen pakastettuja punaherukoita, viime vuotisia, ja laitoin nekin joukkoon.
Myös tätä tarvittiin:
Ja nämäkin on hyvä olla lähellä.
Vanha kotitalouskirja väittää näin:
Kyllähän se mehun valmistus menee, mutta jälkien siivoaminen (mehumaijan peseminen ja muu jälkien raivaus ei ole niin mukavaa). Marjan tähteet vein ulos autotallin taa perhosten iloksi.
Mutta 4 pulloa punaherukka-mehua sain tehtyä ja yhden pienen pullon jälkimehua, sen heti käytettäväksi.
Eilen aamulla tuli vanhempi poikani meille ja kerkesimme syödä, kunnes läksimme pihalle odottamaan ystävää ja hänen tyttöään. Olimme menossa Vivamoon. Vähän oli ongelmia, koska kuskin piti hakea se maahanmuuttaja-poika myös mukaan, mutta häneltä saadun osoitteen mukaan eivät löytäneet paikkaa, mutta asia selvisi kun soittivat minulle, niin olivat ihan väärällä puolella taloa. No, loppujen lopuksi saivat nuorukaisen myös mukaan ja tulivat hakemaan meidät.
Aika haipakkaa piti mennä ja juuri kerittiin näytelmän alkaessa. Liekö mies toppuutellut alkamista, kun tiesi että olemme tulossa :) Näytelmä oli siis Laupias samarialainen. Ainahan ne näytelmät ovat hyviä, minä olen vaan vuosien aikana nähnyt niitä niin monta, ettei enää samalta tunnu, kuin alussa.
Sää oli kyllä erinomainen myös.
Tultiin kotiin, mieskin tuli jonkun ajan päästä ja käytiin saunassa. Tänä aamuna lähti taas näytelmään ja poika lähti hänen kyydissä kaupunkiin veljensä luona käymään, ja sitten sieltä Turkuun, huomenna kun on hällä työpäivä.
Pitäisi varmaan syödä jotain, kello on kohta 13 ja nälkä alkaa vaivata... mitähän sitä kaapista kaivaisi.. Näihin tunnelmiin..Sesse vaikenee... :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
On varmasti työläs homma pestä isot mehukattilat. Mutta ihanaa sitä on juoda! Olet ollut reippaana.
VastaaPoistaTänään keräsin loppuja punaherukoita, saa nyt nähdä jaksanko keittää mehuksi vai pakastanko..
PoistaTuttua puuhaa, en ihan pitänyt hyvin hauskana sitä. Mutta niin hyvä on sitten talvella nauttia omasta mehusta, ilman lisäaineita.
VastaaPoistaNyt ei tulis tuosta hommasta mitään enää, eikä ole marjapensaitakaan. En kyllä ostakaan mehuja kaupasta, joskus harvoin. Vesi on parasta juoda silleen.
Vettä minäkin enimmäkseen juon, välillä ruuan kanssa voi olla mehua, tai saunan jälkeen.
PoistaEnnen tuli keiteltyä mehua useinkin, sitten kävi ilmi, että ei niitä oikein kukaan enää meillä juo, joten lopetin. Laitan marjat sellaisinaan pakkaseen ja syödään sitten niin.
VastaaPoistaTänä vuonna rastaat olivat yllättävän välinpitämättömiä meiän marjapuskiin ja sain ihan kivasti marjoja. Usein ovat vieneet jo koko pääliosaston.
Jälkipyykki on aina tylsää, kuten sienien keittelykin, jota eilen tein.
Niinhän se vähän on.
Poista