Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

torstai 13. elokuuta 2020

Hermot menee vatsahermojen kanssa






Voi noita vatsahermoja!! Illalla menin nukkumaan ja otin melatoniinin, ajattelin, että saan äkkiä nukuttua enkä jännitä "työpäivää"... Nukuin muutaman tunnin ja heräsin, mahassa kiersi ja uni oli kaikonnut jonnekkin. Siinä sitten hermoilin ja olin yhdessä vaiheessa jo sitä mieltä, etten voi tällä vatsalla lähteä varmaan aamulla mihinkään. Rukoilin ja yritin saada unta, lopuksi nukahdin uudestaan ja sain nukuttua aamuun, kellon soittoon. Ja vatsakin oli suht kunnossa, otin kuitenkin lääkkeen.



Loppujen lopuksi työpäivä meni ihan hyvin ja joskus puoli kahden aikaan oltiin jo kotona, jolloin laitoin lihaa uuniin paistumaan ja menin sänkyyn korvaamaan yöllä valvomaani. Niin väsytti... olin puoli unessa, niin eikö ulos päästämäni Elmo-koira alkanut haukkua räksyttää, pahus...
Päästin sen sisälle ja eikös se rupesi haukkumaan sisälläkin, kun haistoi lihan tuoksun uunista... pistin äkkiä sen takaisin ulos ja yritin hautautua Hipsun kanssa viltin alle. Mutta nukkumisesta ei tullut mitään. Mies oli kyllä ottanut ylkerrassa nokoset ja keitti sitten kahvin, kahvin juotuani väsymys helpotti.



Meillä oli soppiksella ollut vain "leipäkirkko", eli ei ollut varsinaista ruokaa, muuta kuin voileipiä, mehua, kahvia ja kakkua. Minä en niitä voinut syödä, muuta kuin kahvin juoda ja muuten oli gluteenittomat omat eväät. Meillä työntekijöillä oli hengityssuojat ja kumihanskat, joten aika turvallista ihmisille varmaan oli, myös pöydät olivat enemmän erillään ja välit suurempia tuolien välillä. Ja tietysti käsidesit myös käytössä. Ja leivän jakelua myös lopussa.




Eilen kun tytöt ja tytöntyttö olivat meillä niin juotiin kahvit ulkona ja kävimme yhdessä poimimassa vadelmia. (Tytöt halusivat). Omat keräämäni laitoin pakkaseen ja tytöt otti omansa. Oli niin kiva tavata rakkaita!

4 kommenttia:

  1. On se mukavaa, että pystyit näkemään rakkaita! Ja työpäiväkin sujui. On ikävää, kun on juuri nukahtamassa ja sitten herää johonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ärsyttävää... no nyt viime yönä otin univelat takaisin :)

      Poista
  2. On tuttua tuo, jännittäjä olen ollut lapsesta asti. Nyt olen aina ajatellut, että päivä tai mikä tahansa menee hyvin kun on jännitys. Jos ei jännitä yhtään uutta asiaa, se onkin kinkkisempi juttu. Mulla pätee tämä vaikka hammaslääkärille mennessä.
    Kyllä keljuttaa univaikeudet. Puolikkaita öitä, aamuöitä oon nukkunut jo toista viikkoa. En tiedä mitä tekis, ei haluis unilääkkeitä aloittaa.
    Hyvä kun sitten seuraavana yönä sais nukkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi nuo sun univaikeudet, nukkuminen (hyvin tai huonosti) vaikuttaa koko elämän laatuun.. Toivon sulle parempia unia!

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)