Eipä tässä kummempaa...

Täällä käytiin tänään kahvilla.

Eli Kasvihuoneilmiössä. Katselin taas sitä hyllyä, missä on euron kirjoja, mutta en mitään ostanut. Aika paljon oli lasten/nuorten kirjoja, sellaisia vähän vanhemman ajan. Jos olisi ollut mun nuoruudesta, niin olisin ostanut.


Pientä tihkusadetta tulee ulkona. Mieskin on väsynyt näytelmien jälkeen ja meni päikkäreille jo ennen ruokaa. Tänään laitankin vaan ranskalaiset ja nakkeja uuniin.
Laskuja on laskettu yhteen ja mies antaa oman osansa mulle huomenna, ja kun mä saan rahaa, niin maksan sitten laskut. Minä olen meillä se laskujen maksuista huolehtija.


Huomenna alkaa kaupungissa Evästä päivään-ruokailut, se on sitten varmaan kaupunkipäivä. Vois taas kirjastossa käydä samalla. Nyt lähen ruuan laittoon, heippa!

Sadepäivänä

Tervehdys vaan täältä melko sateiselta Uudeltamaalta. Johtuneeko sadepäivästä mulla on tylsyys, ja kaikki luovuus on kadoksissa.


Jotain piti tehdä, niin otin käsittelyyn tämän "rimpulan" tulilatvan. Tässä näätte minkälaiseksi hujopiksi se oli ikkunalla kasvanut.

Se vielä vähän kukkikin,mutta muuten alkoi olla jo harva ja ylikasvanut.

Leikkasin pitkistä oksista vain latvat ja laitoin juurtumaan veteen.

Tuossa vieressä on aiemmin istuttamani tulilatva, se on hyvin lähtenyt kasvuun. Tuosta rimpulastakin jäi vielä ruukkuun kasvua, niin annan sen olla toistaiseksi.

Eilen oli parempi sää ja piti lähteä Elmon kanssa metsälenkille, annoin Elmon olla alkumatkasta irti, tässä sille vielä kelpaa mun seura...

...mutta kun käännyin pitemmälle metsälenkille päin, niin ei tullut vaikka sitä huutelin, niin käännyin itsekin takaisin, se siitä lenkistä. Omapäinen kaveri on aina ollut, vaikka vanhemmiten on kyllä monessa muussa asiassa oppinut tottelemaan, ehkä se ei vaan jaksa enää pitemmälle lenkille lähteä.

Kahdelta  miehellä alkaa viimeinen näytelmä tältä kesältä Vivamossa, toivottavasti sade lakkaa siihen mennessä. On siihen vielä reilu puolitoista tuntia aikaa. Eikähän siellä edes välttämättä sada, sen verran on kuitenkin välimatkaa.



"Mitähän tekis jotta mainittais" sanoi äiti joskus... ei vaan itselläkään ole mitään mainittavaa halua mihinkään, ei innostusta. Vois kai sitä kohta mennä ruokalevolle, kun kerkisin jo syödäkin. Haukotus-terveisin Sesse

Viikon loppua!

Kuva vanha



Hei vaan! Kahtena päivänä kun oli "vastuita", niin johan oli vatsa eilen jo huonossa kunnossa. Onneksi lääke auttoi sen verran (ja varmasti Herrakin :) , että eilis iltainen todistus-vuoro meni kuitenkin hyvin, kotoa lähtiessä vielä vatsa vaivasi, srk:ssa ei juurikaan koko aikana, mutta sitten kotona on taas vaivannut siitä lähtien. Harvinaisen paljon oli ihmisiä srk:ssa. Minun piti (pitäisi) siivota tänään, mutta ainakin nyt tuntuu, että olen ihan "rättiväsy".


Muutenkin olen vähän huonommin nukkunut, pari-kolme kertaa yössä herännyt ja sit kun herää yöllä, tuntuu että pitää käydä vessassa...no, isännällä on vähän sama vaiva...me tullaan vanhaksi ilmeisesti.
Isännällä vielä tämä viikonloppu näytelmät, ja sähly tietysti, onneksi hän ei juurikaan jännitä mitään.



Tosiaan, itse istun poikkeuksellisesti vielä yöpaita ja villatakki päällä ja villasukat  jalassa koneella, ja odotan, jos tässä piristyisi. Sisällä alkaa olla jo aika viileää yön jälkeen. Ulkona "taivas on sininen, huimaa sen kauneus", niinkuin eräs laulaja lauloi aikanaan. En nyt muista nimeä.



Eilen raijattiin  tiilikuorma kotiin, peräkärryllinen vanhoja tiiliä, 40-luvulta kuulemma, oli naapuri tiennyt kertoa. Jos nyt pukisi päälle ja ottaisi itseään niskasta kiinni, jos saisi jotain aikaankin. Hei vaan taas.

Hyvää perjantaita!

Eilinen meni hyvin, vaikka olikin kaksi menoa, kuntouttava ja Ilosanoman ilta kylätalolla. Suhteellisen väljästikin voitiin kylätalolla olla,koska ei muutamat eilen päässeetkään paikalle.
Eilisessä päivän lehdessä olikin, että Lohjalla ei ole ollut yhtään korona tartuntaa kahteen kuukauteen.
Ei tuollakaan kenelläkään ollut maskia, vaikka oli riskiryhmäläisiäkin. Käsidesi oli kyllä käytössä. Sen sijaan aamupäivällä leipäkirkossa oli suurimmalla osalla maskit, ja meillä työntekijöillä tietysti.



Tänään hengellinen ohjelma jatkuu, koska illalla srk:ssa on minulla(kin) todistus vuoro. Saa muistaa, että se menisi hyvin :)



Tämän päivän  otankin vähän "levon kannalta" eilisen jälkeen. Isäntä meni käymään kaupungissa, ja viikonloppuna hällä on viimeiset näytelmät tältä kesältä. Kotona hän on rahdannut maitokärrillä niitä tiilejä, ja peräkärryllä tuotiin yhdessä. Mulla otti selkään ja vähän käteen se tiilien lappaminen, niin en sitten samana päivänä halunnut enempää lastata, kun pelkäsin että selkä tulee kipeäksi. Onneksi ei sen enempää tullut.


Ei tänään tämän kummempaa.

Kirjoja sun muuta...

Juhannusruusu on alkanut taas kukkimaan. Kuva otettu viime viikonloppuna.

Ollaan nyt saatu raivattua se "rytökasa" naapurin tontilla ja palkinnoksi odottaa paljon tiilejä :)
Toissapäivänä kun käytiin viemässä romua jätepisteelle, niin roskalaatikon päälle oli jätetty laatikollinen kirjoja, mies otti sieltä kaikki sarjakuvakirjat ja Bonatza-kirjan, minä otin Jules Vernen kirjan .

Ajattelin, että jos se olisi yhtä hyvä kuin matka Maan keskipisteeseen.



Sitten eilen oltiin kaupungissa srk:n "lettukesteillä", jotka pidettiin ulkona isolla terassilla.(Oli herkut tarjolla, sekä suolaisella täytteellä olevia lättyjä, että hillon kanssa makeita, sekä mehua. Ja tietysti musiikkia ja Jumalan sanaa. Ja kaikki saivat loppuja lettuja kotiin vietäväksi. Tuo oli ihan luterilaisen srk:n järjestämä).
Samalla reissulla poikettiin kirjastossa, niin siellä olikin poistomyynti, josta kumpikin ostettiin eurolla yksi kirja. Minä ostin tämän Eira Pättikankaan kirjan: "Jäljet veräjällä". Olen sen lukenut joskus, mutta aina hyviä kirjoja voi myöhemmin lukea uudestaan.

Nyt olen kyllä lukenut kirjastosta aiemmin lainaamaani hengellistä kirjaa "Taivaan rajalla", joka kertoo kuolemanraja kokemuksista, kun ihminen on kuollut ja käynyt taivaassa,ja sitten kuitenkin palannut tänne ihmisten joukkoon (eli elvytetty tms.)
Sydämeni on iloinnut, kun olen lukenut sitä. Ihana taivas!



Kuten huomaatte olen melko "kaikkiruokainen" kirjojen suhteen, mutta joskus huomaan jo kirjan aloittaessani, että tuo ei ole minulle sopiva, niin en sitä sitten jatka.



Tänään käytiin lähikirjastossa, kun siellä oli vähävaraisille tarjolla maskeja, viisi kpl sai per henkilö. Huomenna sitten onkin "touhupäivä", kun ensin on kuntouttava ja sitten illalla Kylätalo-tilaisuus ekaa kertaa tänä syksynä.


Hyvää loppuviikkoa teillekin!

Hellan ääressä ja varjelusta

Tänään on ulkona viileämpi, niin puuhellan vieressä oli sen sijaan hyvinkin lämmin. Ja alussa savuisaa, kun hella ei meinannut ruveta vetämään, piti jo hetkeksi mennä ulos hengittämään...mutta "lähti kun lämpeni",  niinkuin isäntä välillä sanoo :)


Keitin siis miehelle inkiväärijuomaa ja itselle raparperijuomaa. Loput raparperit eivät enää olleet kovin hyvässä kunnossa ulkona, niin ehkä tää on tämän kesän viimeinen raparperi juoma.
Samalla keitin perunat ja lämmitin kastikkeen.



Ihmeellisen varjeluksenkin koin: Mulla oli vesipannu myös hellalla kiehumassa, koska siitä lisäsin vettä, kun inkiväärijuomasta haihtuu aina. Huomasin , että kiehuva vesi oli vähentynyt pannusta, ja ajattelin lisätä siihen vettä. Läksin viemään sitä tiskipöydän luo, niin jotenkin se putosi mun käsistä ja kuuma vesi kaatui lattialle mun varpaiden eteen. Onneksi varjelus oli siinä, että vesi meni niin, että vain sukka pikkuisen varpaasta kastui, eikä iholle tullut mitään. Siinä olisi voinut käydä huonostikin. Kiitos Varjelijalle!



Kylätalo tilaisuudet alkavat taas torstaina, samana päivänä on myös aamupäivällä soppis. Käytiin viemässä ilmoitukset Kylätalo-tilaisuudesta ilmoitustauluille.


Mukavaa viikon alkua jokaiselle!

 Ps. Tietääkö joku minkä nimisiä nuo yläkuvassa olevat marjat on,kuvasin ne kävelylenkillä erään talon lähellä, kun muistan, että lapsena niitä oli koulutien varrella ja kaverini sanoi niiden olevan Taikinanmarjoja. Onko niillä joku muu nimi. Me kaverin kanssa syötiinkin niitä ja niissä oli muistakseni siemeniä.

Palataanpa vielä vanhoihin aikoihin...

....postikorttien muodossa. Näitä on vaan niin kiva katsella ja lukea :)

Tämä kortti on lähetetty Somerolta 28.5.-41 Toivolle

Rakas serkkuni! Parhaat onnittelumme sinulle syntymä-ja nimipäiväsi johdosta ja Ella-tädille myös syntymäpäivän johdosta! Jokohan teillä päin on yhtä lämmin kesä kuin täällä meillä. Minäkin tulin jo toissapäivänä kesälomalle pitkän talven jälkeen. Tuntuu vallan ihanalta ollataas kotona. Lämpimät terveiset kaikille. Alma, Nestor ja Aune.




Seuraava kortti on lähetetty 19.4.-55 Lappeenrannasta  Veeralle

Monet kiitokset viimeisestä! Lähden aamulla 11,30 sairaalaan L:rantaan, yritän uuteen sairaalaan. Voikaa kaikki hyvin.Monin rakkain terveisin Irene




Seuraava kortti on lähetetty Ainolle Lahdesta 11.8.-53

Heipä vain täti! Terveisiä vain täältä Lahdesta sinne. Pistän tässä nyt kortin niinkuin oli puhe. Mennään sitten lauantaina Virolahdelle siinä kahden junassa. Tule jo perjantaina meille? Terveiset teille kaikille tv Aune (tai Anna tai Aina)




Seuraavasta ei saa selvää mistä on lähetetty, mutta aika on 19.10.-49 ja  saajana Sirkka.

Sirkka kulta! Kiitos kirjeestäsi. Se meni nyt aivan ristiin minun kirjeeni kanssa. Puhuit niistä kaloista. Laita vaan ne suolattomina. Osaahan mamma ne minulle suolata. En tällä kertaa nyt suurempia kirjoita, kun soittelin silloin. Jään vaan kovasti odottamaan Sinua. Laila
Ja kortin päälipuolella on vielä teksti "Sirkan ja Empun tulevaisuuden toivot".




Tämä kortti on lähetetty jostakin 20 pennin postimerkillä Ainille. Enempää ei saa selvää.

Aini hyvä! 1000 kiitosta viimeisestä ja yhtä monta anteeksi pyyntöä siksi, etten ole kirjoittanut, mutta kirje tulee kohta.  Äitini on vakavasti sairaana, lähden lauant. kotiin. Annan muutaman päivän lomaa. Terv, Ri




Viimeinen kortti on  lähetetty samalle Ainille Ruokolahdelle.

Hei! Sopisiko teille , että tulisin 2/5, siis lauantaina kylään. En ole ihan varma, mutta luultavasti tulen silloin sinnepäin = teille. Terv, Ri



Nuo vanhan kortitkin on niin kauniita, ilokseen niitä katselee. Toivottavasti olette samaa mieltä :)

Miksi kaikki aina muuttuu...

Muutos vastaisuus taas vaivaa. Face book oli kanssa uudistunut, pöh! Mieluummin olisin pitänyt entisen tutun :( Miks kaiken pitää aina muuttua... En ole uudistus mielinen.



Tuotakin olen miettinyt, että koska pitää ruveta seurakunnassakin (omassa siis) ruveta pitämään maskeja, kun ei siellä juuri kellään vielä ole. Soppiksellahan meillä oli maskit. Mulla on kaksi (käyttämätöntä) kertakäyttö maskia kyllä laukussa paperipussissa ollut jo jonkun aikaa, niin voi laittaa jos rupee muillakin olemaan. Ilmeisesti täällä päin ei ole kyllä yhtään koronaa vielä tällä erää. Mutta kerta se on ensimmäinenkin.



Tänään siis seurakuntaan ja huomenna mies menee näytelmään ja myöhemmin sählyyn, mun pitäs sillä aikaa lämmitellä savusaunaa, tai siis jatkaa sen lämmittämistä, kun mies on laittaa alkuun.
Sain tänään alakerran taas imuroitua, kattoo jos huomenna jatkais yläkerrasta. Pölyn tuloa ei voi estää. Huomenna olisi myös telttakokous naapuri-paikkakunnalla, mutta kun mies ei kerkeä, niin tuskinpa tulee kenenkään kyydissä mentyä ja kun miehelle tulee pelin jälkeen sauna vieraita.

Mä lupasin keittää saunakahvit, jos haluavat. Mies toi ruuanjakelusta pullaa.

                     

Tuon ylläolevan kirjoitin jo eilen.


Illalla oltiin sitten srk:ssa, ja nyt mies lähti juuri näytelmään. Sateista säätä on vaan luvattu, toivottavasti ei sada näytelmän aikana. Pilvistä on. Minä "vahdin" savusaunaa. Itse en kyllä sinne mene tänään. Miehet menevät sählyn jälkeen.


Mukavaa lauantaita!


Ps. Kuulemma sen vanhan face bookin sais vielä palautettua, mutta kun sen pitäisi muuttua kuulemma syyskuussa kuitenkin, niin samahan se on nyt harjoitella.

Kaikenlaista

 Tällaisen sarjakuvan leikkasin yhtenä päivänä ja laitoin jääkaapin oveen:

No niin, nyt on taas auto kunnossa ja katsastettu,korjaaja oli käyttänyt sen samantien katsastuksessa.
Tänään oltiinkin taas "soppiksella" eli mun "kuntouttavassa toiminnassa". Leipäkirkko kahveineen oli , varsinainen soppakirkko kun on tauolla.



Ihan hyvä hartaus oli myös, minäkin lausuin siellä runoni.

Tämän:


"Hiljaa vaivun eteen Herran
niinkuin ensimmäisen kerran.
Tässä olen Jumala,
 syntisenä heikkona.


Oma voima vähäinen
uupui saatossa päivien,
vaikka kuinka yritän,
saan aikaan aina vähemmän.

En jaksa muita rakastaa,
en nimeäsi julistaa,
vaikka tiedän tahtosi
niin heikko on mun luontoni.

Sinä voi mut puhdistaa,
mielenikin uudistaa.
Antaa ilon sekä rakkauden,
että muita palvelen.

Rukoukseen painan pääni,
jostain kuuluu Herran ääni:
Nosta katsees lapseni
minä olen voimasi.


Jo vuosia sitten kirjoitettu.


 Tullessa käytiin asioilla ja jätskillä.  Eräs tuttu tyttö heitettiin kotiinsa, kun oli koulumatkalla.



Rasmus päivälevolla:

Otetaan yhtä rennosti kuin Rasmus, eikös :)

Vanhoja postikortteja

Aiemmin keräsin paljonkin postikortteja, nyt se on melkein jäänyt, mutta aina silloin tällöin voi joku kortti tulla kokoelmiin.


Tässä kuitenkin entisiä kortteja, vanhan ajan kuvia naisista.

Tämä kortti on lähetetty 19.11. Vuodesta en saanut selvää.
Takana lukee: Onnellisia terveisiä. Ruusun oksan antaisin vaan mistä minä sen nyt saisin kun lumi on peittänyt  kukkaset. Onnea ja hauskaa nimipäivää!

Näistä korteista ensimmäisessä lukee "Hauskaa loppiaista toivoo toverisi". Kirjeen on saanut Neiti Opettajatar Alma Karlson.

Toinen kortti on lähetetty Tampereelta 13.3. -22
Sydämelliset onnittelumme14.3.-30 johdosta, lähettäjänä  Erkkilän emäntä, Lyyli ja Alli

Tämän ensimmäisen kortin on saanut Karjakko Elma Koivunen. Siinä ei ole tervehdyksiä muuta kuin itse kortissa hauskan joulun toivotus. Postileimastakaan ei saa selvää.



Toinen kortti on lähetetty ilmeisesti Hämeenlinnasta, mutta päivyksestä ei saa selvää. Takana lukee: "Sydämelliset terveiset! Kyllä se matka sentään onnistui. Mirja oli asemalla vastassa.Torin syrjästä pääsimme hevosella. Hyvästi vain. Tervehtien Helvi.

Tässä ensimmäisessä kortissa on Onnea nimipäivällenne. Ei ole mitään jälkeä postimerkistä, niin on ehkä mennyt kirjekuoressa tai nyrkkipostina. Kortin on lähettänyt Esteri.

Toisessa kortissa onkin ruotsinkieliset terveiset.

Tässä kortissa on 20 pennin postimerkki. Tekstinä: "Pentiltä terveisiä. Olimme tuolla harjulla kiertelemässä. Anja kävi tornin juurella, mutta ei tornissa. Hyvin voidaan."
Etupuolella vielä lisäys: "Väinö, sinua Anja odottaa."



                                        -      -      -     -



Minusta on kiva lukea  vanhoista korteista tekstejä, ihmiset on olleet samanlaisia, vaikka maailma on ollut toisenlainen.

Perhostelua

Isäntä lähti viemään autoa korjaamolle. Toivottavasti tulisi pian kuntoon. Ainakin sellaiseen kuntoon, että sillä saisi ajaa. Torstaina olisi taas työpäiväkin.



Yöllä on ollut melko viileää, vain muutamia asteita oli aamulla. Nyt taivas on aivan sininen ja aurinko paistaa, lämpö alkaa pian nousta, ja on jo noussutkin tosi nopeasti... nyt on jo kymmenisen astetta.


Olen laittanut aiemmin mun perhoskortit ilmoitustaululleni, saavat siinä hetken aikaa ilahduttaa syksyä. Suurimmassa osassa on nimilaput, mutta teksti ei näy valokuvissa. Ei ne nimet jää kyllä mun mieleen,pitäisi oikein opiskella niitä, jos meinaisi että muistaisi.

Tuli mieleen, kun isäntä sanoi yhtenä päivänä, että tää on kyllä ihan sun paikka, kun saat aina pelastaa eläimiä. Minä kun perhosia ja kaikenlaisia muita pikkueläimiä pelastelen varovasti autotallista ja muualta, jonne ovat vahingossa vangiksi jääneet. :)



Mukavaa tiistaita teille, eläinten kanssa tai ilman.

Harmituksia

Tänään oltiin kaupungissa. Taas on ongelmia auton kanssa... kiukuttelin siitä vähän Herralle, mutta kyllä Hän sen kestää. Huomenna täytyy viedä korjaukseen, kun korjaamo oli tänään kiinni. Saa nähdä kauanko on sitten korjattavana, menee elämä taas vähän hankalammaksi.



Kirjastosta hain varaamani kirjan "Taivaan rajalla". Jossa on ihmisten kokemia kuoleman raja-kokemuksia. Ja kaupassa ja apteekissa käytiin.

Tänään on ollutkin vähän viileämpää, mutta taisi luvata taas lämpenevää. Aurinko kyllä paistaa, mutta tuuli on viileämpi. Kävin kyllä aurinkoisessa nurkassani ulkona juomassa kahvin. Se oli tarpeen, kun hetkeksi olin torkahtanut lukemisen jälkeen. (Tosin uneen olin kuullut oman kuorsaukseni välillä , voihan rähmä)...



Toivotaan autolle jatkopäiviä tai meille parempaa autoa! Aina saa niitten kanssa tapella! Mutta näillä mennään, tää on vaan maallista.

Kuvituksena kukkia ja kasvihuonetta

Eilen oli niin ihana ilta seurakunnassa, aivan kuin virvoittavaa vettä. Lisää tällaista :)
Meillä oli taas kaksi kyytiläistä, tältä kylältä,mukana.



Tänään alkaa miehellä sählyt. Saa nähdä miten sinne tulee porukkaa, kun kuulemma monta ei tänään pääse. Kaupassa käytiin ja sitä ennen mies halusi kahvilaan, minä otin vain suklaan. Oli hyvää pitkästä aikaa. Sen verran iso mukillinen oli tullut juotua aamulla kahvia, ettei sitä tehnyt mieli.

Aamun pilvet on väistyneet ja aurinko paistaa. Helteistä kai ne on luvanneetkin. Saa nähdä. Tänään ei tarvii laittaa ruokaakaan , kun saatiin seurakunnasta jauhelihakeittoa, lounasruokalasta yli jäänyttä.




Tuohon asti kirjoitin aamulla. Mutta nyt kuvia kasvihuoneelta, niitä  joku kyselikin aiemmin.
Se on siis tehty autotallin kylkeen. Autotallin toisella puolella on puuliiteri/varasto.

Kaikenlaista kärriä näkyy olevan pihalla...


Ulkopuolelta kuvattuna:

Meidän ainokainen kurkku kasvaa joka päivä vähäsen :)

Kuvassa näyttää isolta, oikeasti paljon pienempi :)




Sisäpuolelta:

Lattialla kasvaa vähän heinää, vaikka sinne on muovit laitettu.




Siinä se, on se ihan kiva :) Ensi vuonna ehkä kerkiää enemmän kasvatusta kokeilla, kun nyt tuli niin myöhään valmiiksi. Jos Luoja suo ja elämme.

Hermot menee vatsahermojen kanssa

Voi noita vatsahermoja!! Illalla menin nukkumaan ja otin melatoniinin, ajattelin, että saan äkkiä nukuttua enkä jännitä "työpäivää"... Nukuin muutaman tunnin ja heräsin, mahassa kiersi ja uni oli kaikonnut jonnekkin. Siinä sitten hermoilin ja olin yhdessä vaiheessa jo sitä mieltä, etten voi tällä vatsalla lähteä varmaan aamulla mihinkään. Rukoilin ja yritin saada unta, lopuksi nukahdin uudestaan ja sain nukuttua aamuun, kellon soittoon. Ja vatsakin oli suht kunnossa, otin kuitenkin lääkkeen.



Loppujen lopuksi työpäivä meni ihan hyvin ja joskus puoli kahden aikaan oltiin jo kotona, jolloin laitoin lihaa uuniin paistumaan ja menin sänkyyn korvaamaan yöllä valvomaani. Niin väsytti... olin puoli unessa, niin eikö ulos päästämäni Elmo-koira alkanut haukkua räksyttää, pahus...
Päästin sen sisälle ja eikös se rupesi haukkumaan sisälläkin, kun haistoi lihan tuoksun uunista... pistin äkkiä sen takaisin ulos ja yritin hautautua Hipsun kanssa viltin alle. Mutta nukkumisesta ei tullut mitään. Mies oli kyllä ottanut ylkerrassa nokoset ja keitti sitten kahvin, kahvin juotuani väsymys helpotti.



Meillä oli soppiksella ollut vain "leipäkirkko", eli ei ollut varsinaista ruokaa, muuta kuin voileipiä, mehua, kahvia ja kakkua. Minä en niitä voinut syödä, muuta kuin kahvin juoda ja muuten oli gluteenittomat omat eväät. Meillä työntekijöillä oli hengityssuojat ja kumihanskat, joten aika turvallista ihmisille varmaan oli, myös pöydät olivat enemmän erillään ja välit suurempia tuolien välillä. Ja tietysti käsidesit myös käytössä. Ja leivän jakelua myös lopussa.




Eilen kun tytöt ja tytöntyttö olivat meillä niin juotiin kahvit ulkona ja kävimme yhdessä poimimassa vadelmia. (Tytöt halusivat). Omat keräämäni laitoin pakkaseen ja tytöt otti omansa. Oli niin kiva tavata rakkaita!

Mietintää

Tänään tulevat tyttäret käymään (kivaa) ja huomenna onkin sitten "työpäivä", vapaaehtoistyön nimikkeellä kyllä. Tänään sain myös postissa antikvariaatista tilaamani kirjan. Tuli ihan omaan postilaatikkoon, mikä oli kiva. Isännällä oli menoa kaupunkiin. Ihan mukava, ettei mun tarvinnut lähteä.



Katsottiin hetki tv:stä ilmasta kuvattua Helsinkiä, kun oli ilta-asussaan kaupunki, niin ajattelin että jos asuisi tuollaisessa isossa kaupungissa yksin kerrostalossa ja katselisi kaupunkia ikkunasta, tuntisi itsensä varmaan tosi yksinäiseksi. Maalla ei samalla tavalla tunne.



Muutenkin entinen kotikaupunki pienuudessaan on ihan sopiva, jos kaupungissa asuu, ei yhtään isompi tarvitsisi mulle ainakaan olla. Kyllä sielläkin joskus tunsi  (yksinhuoltajana ollessaan) olon yksinäiseksi, vaikka lapset olivatkin seurana, ja vaikka ystävien kanssa usein tavattiin. Nyt musta on tullut melkein erakko :) No, ei vaiskaan, mutta vähän sinne päin... tuota "ei vaiskaan" sanontaa käytettiin muuten nuorena...ei ole tullut aikoihin käytettyä, tarkoittaa siis jotain, että "ei kuitenkaan"...tai vastaavaa.



Taivaalle kerääntyy pilviä... toivottavasti ei ala sataa.

Kukkia ja saalistusta

Ainokainen pelargoniani on alkanut kukkia. Muuten se on aika "rimpula".  Myös pienempi tulilatva on alkanut kukkia uudestaan.

Ja varsinainen "rimpula" hujopiksi kasvanut tulilatva kukkii aina vaan.

Leikkaan sen pienemmäksi sitten kun se lopettaa kukkimisen...ehkä se pelkää leikkausta, eikä siksi uskalla lopettaa kukkimista :D



Kasvihuoneessa  on paprikat nyt tällaisia, eivät kyllä ehdi punastua, jos ei niitä siirrä jossain vaiheessa sisälle.

En muuten pistänytkään hajotukseen sitä hyllyä, josta oli eilen puhe, vaan vein sen kasvihuoneeseen.



Rasmus oli illalla pyydystänyt rotan, huh, se oli iso. Toi sen mulle näytiksi rappusille ihan ulko-oven taakse. Itse halusi tulla sisälle syömään, söi etu ruuaksi kissan muroja ja halusi takaisin ulos. Otin talouspaperilla rottaa hännästä ja heitin sen pihalle, siellä kissat katselivat sitä kaikessa sovussa :) Minä menin nukkumaan. Oli se aamuun mennessä syöty. Vain sisälmykset jäljellä.
On se kiva kun kissat huolehtii työnsä :)

Huonekalut kulkevat mikä minnekin...

Se miksi  "selasin"  niitä valokuva-kehyksiä , oli juuri tuo, että katsoin löytyisikö kehystä tuolle ihanalle kissa kuvalle...ja nyt kuva onkin jo makkarin seinällä vuoteeni vieressä :)

Tänään on sitten touhuttu kaikenlaista, kun mieskin on kotona. Hän kävi taas tyhjentämässä sitä "rytökasaa" ja minäkin olin purkamassa kärryä ja lajittelemassa jätteitä. Vietiin niitä myös jätepisteelle. Jätepisteellä oli laatikon sivuun nostettu  yhdistetty kenkäteline/penkki, poimittiin se autoon :) Ja siitä muodostui sitten järjestelyä eteisessä, kuistilla ja eteiskomerossa.



Eteisestä piti siirtää vanha lipasto kuistille, ja siellä oleva hylly meni purettavaksi. Pikku jakkarakin meni kuistille. (Ei sentään omin jaloin :).

"Uutta" kenkätelinettä/istuinpenkkiä ei voitu laittaa naulakon alle, vaan se tarvistsi tilavamman paikan, jonka se sai lipaston paikalta. Tässä on hyvä istuakin kenkiä pukiessa jos tarvitsee. Mies mielellään laittaa istuen kengät jalkaan.

Entinenkin jäi paikkaansa naulakon alle, koska niitä kenkiä reissaa pitkin eteisen lattiaa, nyt olis mahdollista, että ne olisivat telineissä. Saappaat on kyllä kuistilla. Muovinkeräys- ja toinen kierrätys-kori joutuivat nyt eteiskomeroon, sitäkin piti vähän järjestellä, että ne sinne mahtuivat.



Pyykitkin iloisesti hulmuilee narulla. Rakastan kuivattaa pyykkejä ulkona tuulessa. Kun syksy/talvi tulee joutuu taas alkukuivattaa pyykit kellarikäytävässä ja loppukuivattaa pikkuhuoneen seinätelineessä. Kesällä niihin tulee kesäisen raikas tuoksukin.

Kuvan nappasin olkkarin ikkunasta.


Kaupassa ja kahvilassakin kerittiin käydä kaiken muun välissä. Ihan lähikahvilassa tällä kertaa, kauppareissulla. Semmoinen päivä tähän mennessä.

Laatikon uumenista

Tänään kaivoin pikkuhuoneen sängylle laatikon, jossa on kaikenlaista valokuvaa, taulua, kehyksiä,taululasia yms. Kerron myöhemmin miksi kaivoin sen "läpikäytäväksi", mutta kuvasin samalla näitä, jotka on olleet joskus seinillä. Olen joskus ostellut kirppareilta taulun kehyksiä ja tehnyt itse tauluja postikorteista, lehtikuvista ym.

Tuossakin on pari taulua postikorteista, vanha heinäpelto-maisema on äidin entisen vanhan kirjelehtiön kansi, yksi on ihan lehtikuvasta, jossa oli kaunit värit.

Tässä miehen isovanhempien kuva, jonka lasi on vähän lohjennut,pari muuta taulua ja taidejäljennös. Otin lattialla nuo kuvat, niin ovat vähän haaleita valitettavasti.

Nämä kaikki on olleet aiemmin wc:n koristuksena.

Laatikossa on myös kaksi vanhaa "kultakehystä", joihin ei ole laseja.

Tähän toiseen kehykseen voisi tehdä oikein hyvän mielen taulun, kuva Vintage-lehden takakannesta . Tässä on kaikkea mistä tykkään, värejä, vanhoja retro-peittoja ja tietysti kissa.
Sen voisi laittaa makkariin, missä mullakin on keltainen retro-täkki ja kissa usein sen päällä :D




Tällaista tänään, kivaa päivää teille!