Huhhuijaa!

Kuva vanha





Varoitus! Tunteiden tuuletusta!



Voihan ihme miten hankalia voivat olla nämä tietokone- ja puhelin asiat. Aivot meinaa mennä ihan solmuun. Ja kun yhtä aikaa tuli uusi puhelin ja suomi24 aikoo lopettaa, niin meikäläisellä nousee höyry päästä... Sainpa nyt katsottua vanhat s-postit..miksi niitäkin on tullut useampi avattua joskus...no vastaus on tietysti se, että kun alkuperäinen s-posti (suomi24.fi) oli ihan omalla nimellä ja tarkoitettu tutuille ja virka-asioille, niin halusin blogille oman s-postin. Siinä sählätessä niitä tulikin pari tehtyä ja lisää asiaa sotki se kun miehelle ja mulle tuli (vahingossa)se yhteinen s-posti, kun en tajunnut sitä että kone yhdisti meidän s-postit.




No, nyt yksi s-posti oli jo loppunut kun sitä ei ollut käytetty, hyvä niin. Täällä blogissa mainittu s-posti on käytössä ja vielä samoin se suomi24, joka tammikuussa loppuu. Ja se miehen kanssa yhteinen...onhan sitä siinäkin , liikaa!
Varsinkin meikäläiselle jolla tunnussanojen muistaminen on paperilippujen varassa. Katsotaan jos lapset osaisivat neuvoa miten saisin sen loppuvan suomi24:n siirrettyä siihen uuteen järjestelmään, kun siinä on kaikki tärkein, viralliset asiat yms. Varmaan jouluna ainakin lasten kanssa nähdään. Itse kun en osaa paljoakaan englantia, niin se vielä lisää vaikeutta, kun monissa s-posteissa on englanninkieliset ohjeet, huh!





Mun hermot ei kestä nykyään enää noita teknillisiä juttuja kun pää on kun seula... ei siellä mikään pysy... vaikka periaatteessa siitä ei hoitajan mukaan vikaa löytynytkään... puolentoista viikon päästä mulla pitäisi vihdoin olla se geriatrin vastaanotto...tänään sitten selvisi vielä, että mulla ei ole kyytiä sinne, kun mies on näytelmissä. Pitää varmaan mennä naapurin miestä vaivaamaan, josko hän pystyisi mua käyttämään siellä lääkärissä silloin.
Alkavalla viikollakin on aikamoista höösäämistä taas, kylätalon ja seurakunnan joulujuhlien lisäksi silmälääkäri, soppiksen työpäivä ym. Kaikki melkein on loppuviikosta, jolloin mun kyytimies (ukkoseni) on näytelmissä. Siinä sitä taas miettimistä...




Mutta anteeksi tää vuodatus ja valitus, tunteiden tuuletus! Ennenhän ainakin oli sellainen blogiryhmäkin kuin Vuodatus...kävin joskus sitä lukemassa, kun itse en vielä blogia pitänyt. Ukkoseni on pelaamassa sählyä. Aamupäivällä käytiin entisessä seurakunnassa tilaisuudessa, mukava oli vanhoja tuttuja nähdä.
Kiitos kun kuuntelitte (luitte :)