Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Edelleen muistoissa mennään...












Viime yönä mietin kouluaikoja. Miten hyvin muistatte esimerkiksi opettajien nimet ja mitä aineita he opettivat? Kansakoulussahan siihen aikaan yksi opettaja opetti aina kahta luokkaa. Esimerkiksi minulla Lea Arento opetti ekaa ja tokaa luokkaa j.n.e.
Kun tuli kansalaiskoulun (nyk.yläaste) aika, niin sitten opettajia olikin jo useampia eri aineissa. Piti ihan ruveta ajattelemaan ketä kaikkia opettajia siellä olikaan, ja mitä kukin opetti, kyllä ne kaikki aika hyvin vielä palautui mieleen, onneksi :) Paitsi ihan kaikkia aineita ei ehkä osannut oikealle opettajalle sovittaa.











Tuo kouluaikojen muisteleminen tuli siitä, kun olen lukenut vanhasta Viipurista kertovaa kirjaa, jonka mies oli ostanut itselleen kirppikseltä. Siinä kertoja muistelee mm. koulumuistojaan. Hyvin hän muisti opettajien lempinimetkin. Meillä ei tainnut kaikilla opettajilla edes olla lempinimiä. Mutta olihan meilläkin ainakin Nirppa, Urkki ja Kuikkalainen, jos oikein muistan.




Kaivoin esiin laatikon, jossa oli osa päiväkirjoistani, mutta yläkoulun aikainen oli niin "irtolehtipainos", etten jaksanut sitä tutkia. Sen sijaan juutuin lukemaan aikuisajan päiväkirjaani, jostain ehkä viidentoista vuoden takaa. Tai jotain sinne päin... kerrostalossa asumis ajalta. Pitäisi lukea kaikki päiväkirjat uudestaan, niin tulisi paljon muistoja mieleen...




Aikaisemmin jo kirjoittelin elämän tarinaani, lyhyempää versiota, ja tulostin sen itselleni, ajattelin antaa sen yhdelle tytölleni luettavaksi, mutta unohdin. No, ehkä myöhemmin :)










16 kommenttia:

  1. Ihanat nuo vanhat kirjojen kannet! Muisteluitasi on aina kiva lukea, en ole vielä ehtinytkään lukea edellisiä postauksia, joten siirryn nyt niiden pariin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo taitavatkin olla ainoat koulukirjat mitkä minulla on tallella, johtuen kummassakin olevista ohjeista eri asioihin :)

      Poista
  2. ihanat vanhat kirjat:)
    tyttöjen käsityö opas myös minulla.
    ..minä olen peruskoulun käyny,meillä erilainen kotitalouskirja:)
    enmpi työkirja,
    ..kaksi päivää vanhaa vuotta....;)

    VastaaPoista
  3. Mun kotsankirjani on samanniminen, mutta erilaiset kannet. Kansi on vihreä ja ihan ohuet kannet. Ensin ajattelin, että tekijätkin on eri, mutta ovatkin ihan samat, kun risaa kantta tarkemmin katselin, niin olihan siinäkin tuo Lummaa nimi myös.
    Minä en muista, että meillä olisi ollut kässänkirjaa lainkaan, mutta voihan olla että olen unohtanut vain. Mutta tuo sun kirjasi on silti tutun näköinen, olen vissiin kirpparilta joskus sellaisen ostanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on nuo kaksi kirjaa tallella, muita ei taida koulukirjoista ollakkaan.

      Poista
  4. Vanha Viipuri -kirja on varmaan mielenkiintoinen.
    Minulle nimien yms. lueteltujen asioiden muistelu iltaisin on tapa nukahtaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mielenkiintoinen luettava on tuo Viipuri-kirja. Ehkä teen siitä kirja-esittelyn sitten kun olen lukenut sen loppuun.

      Poista
  5. Ompa tuttu kirjan kansi ja tutut maikkojen lempinimet.!��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun pääsit taas kommentoimaan Minttuliini :)

      Poista
  6. Muistan muutaman kansalaiskoulun open nimen, en käynyt kuin 2 vuotta kansalaiskoulua, kotitalous ja kässän tunnit oli mulle ihan pelottavia, joskus pyörryin,ja joskus joku läimäytti selkään nyrkillä,niin että taju meni,ynm.tapahtui, oli pakko lopettaa koulun käynti,kun koulu kiusaaminen jatkui kansakoulusta lähtien, silloin kun opettajat ei puuttuneet kiusaamiseen yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun sulla on ollut ikäviä kokemuksia... meillä pojat joskus kiusasivat ja varsinkin sukunimestäni (Savinainen), siitä tuli vaikka mitä väännöksiä, kuranainen, savitappi, sahvinahju ym. Silloin olisin ollut iloinen jos olisi ollut joku kuuluisa samanniminen, niinkuin nyt on se jääkiekkoilija Savinainen.Kun tuolla se sukunimi oli niin erikoinen, ettei sellaista oltu kuultukaan.

      Poista
  7. sama juttu myös sukunimestäni haukuttiin, eli tyttönimi on Ryynänen, no mitä siitä muuta voi keksiä kuin ryynimakkara,ryynis jne...mutta oisivatpa silloin tienneet ketä kuuluisuuksia nyt edes menneitä isäni suvussa on ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... ja lapsesta/nuoresta se on aina ikävää (ja noloa) tuollainen nimittely.

      Poista
  8. Sesse, oli kiva lukea muisteloitasi! Minulta jäi kokkaustunnit saamatta, koska niitä oli vasta viidennellä luokall kansakoulussa. Menin oppikouluun neljänneltä luokalta eikä siellä opetettu keittotaitoja. Harmi!

    Enää noin 7 tuntia tätä vanhaa vuotta!
    Saapa nähdä jaksanko seurata tv-ohjelmia vuodenvaihtumiseen asti. Tarkoitus on katsella kyllä.

    Mukavaa Uutta Vuotta 2020!

    VastaaPoista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)