Tietokone- ja kukkaongelmia

Eilen meinasi viimeinenkin hermo mennä. Mies kun sai järjestyksenvalvoja-kurssin käytyä,niin on pari päivää pyytänyt mua tilaamaan hälle järjestyksenvalvojan liivin. Sinne kun ei ollut mitään puhelinnumeroa, vaan netissä olisi pitänyt tilata. Olin jo yhtenä päivänä yrittänyt,mutta ei se onnistunut, ties mistä syystä... No, eilen uusi yritys. Ajateltiin, että jos se johtuu siitä,kun olin antanut sinne mun sähköpostin,(kun sitä tarvittiin) joka siis on ihan mun nimellä, että jos miehellä pitäisi olla oma sähköposti. No, yritettiin sitten luoda hälle oma s-posti, muttei sekään onnistunut...päin vastoin minunkin yksi sähköposti meni ihan sekaisin siinä, kun kone rupesi väittämään, että mies on nyt koneen haltija...ja nyt se sähköposti on meidän yhteinen...en ymmärrä.











En päässyt enää omaan blogiinkaan, ja se oli viimeinen pisara...purskahdin itkuun...kun blogi on mulle semmoinen henkireikä. Jollain ihmeen kummalla sain sitten kuitenkin taas koneen siihen malliin, että nyt pääsen taas tänne, Herralle kiitos siitä! Mutta kyllä meinas hermo mennä! Ottaa päästä, kun pitää toisen asioita hoitaa, ja itsekään ei ole mikään virtuaalinero. Mies kun ei tykkää tietokoneista, ja minä osaan niiden kanssa kuitenkin vähän paremmin pelata...





Siinä tunteiden tuuletusta!
Onneksi illalla pääsin lämpöiseen saunaan ja sen jälkeen syötiin jäätelöä ja katsottiin tv:tä.













Tänään oli/on pakkasta, taisi olla kahdeksan astetta aamulla. Onko kellään neuvoa, millä saisin komean keväällä saadun murattini elämään talven yli? Tähän asti se on ollut eteisessä, mutta kun tiesin, että on kylmä yö tulossa nostin sen keittiöön yöksi, ja hyvä niin, koska eteisessäkin oli jo pakkasasteita.
Kellarikerroksessa se voisi olla, mutta siellä ei ole juurikaan valoa, siellä muuten on talvellakin vähän lämmintä. Kai se kuitenkin valoakin tarvitsisi?














Tänään viikon ensimmäinen vapaapäivä, ettei ole minnekään menoa. Paitsi mies on leipäkeikalla, hakemassa soppikseen leipiä. Huomenna onkin sitten soppiksen työpäivä ja illalla Kylätalo-tilaisuus. Perjantaina hieronta ja illalla srk. Viikonloppuna yritetään päästä ystävän tupareihin. Ja tänään tulee meille taas pikkukoira hoitoon, sama joka on ollut ennenkin. On muutaman päivän,kun isäntäväkensä on lomalla. Saa Elmo kaverin,mutta kissat ei kyllä tykkää... Joutuvat taas yläkerrassa olemaan. Tämmöistä tällä kertaa.

Räntää,lunta ja vettä....

Täällä Etelä-Suomessa satoi räntää/lunta tänään. Olimme käymässä toisella paikkakunnalla, ja sieltä tullessa alkoi sataa räntää/lunta ja vähän sitä matkalla jäi esim. havupuihin kiinni. Kotiin tultua se kohta loppui ja muuttui vedeksi.





Käytiin varaamassa yksi yön seutu kylpylähotelliin, kun meillä on jäljellä vielä sitä loma-avustusta, jota järjestöltä keväällä saatiin, ei kaikki kulunut siihen Visbyn-reissuun. Ja vuoden loppuun ne on käytettävä, tai sitten loput palautettava. Joten on "pakko" lähteä johonkin :)




Käytiin samalla kyläilemässä siellä päin. "Kaksi kärpästä yhdellä iskulla". Sattumalta myös mies tapasi vanhan tuttunsa. Aiemmin sain myös ystävältä lahjakortin hierontaan, joten nyt on ylellisyyttä tulossa kaksin verroin :)













Syyskaktus on alkanut kukkia :)





Jos ei Rasmusta saanut kunnolla kuvattua, niin puhumattakaan Elmosta...se oli itse vetänyt peiton päälleen, niin että vain yksi tassu näkyi..."antakaa mun olla rauhassa, mää nukun nyt"...












Voitas kaikki ruveta talvilevolle ja herätä maaliskuussa... no onneksi välissä on joulu :) Minä ompelin saadusta piiiitkästä punakirjavasta kapasta kaksi lyhyempää kappaa, jotka aion laittaa kuistin ikkunaan keskitalveksi. Se alkuperäinen kappa oli tosiaan hirvittävän pitkä...siitä jäi vielä pitkä pätkä johonkin. En uskalla vielä kuistille laittaa, kun ne on varmaan miehen mielestä liian jouluisen näköiset, hän kun ei ole joulu-ihminen juuri ollenkaan. Joten toistaiseksi kuistilla on kesäkappa. Mutta marraskuussa ajattelin vaihtaa jossain välissä :)




No niin, nyt se vesi on muuttunut taas lumeksi...

Talvi-aikaa

Terveiset taas sumun keskeltä! Mies lähti käymään luteriaisessa lähikirkossa. Minä en innostunut mukaan. Vähän väsynyt olokin on kellojen siirtelyn lisätunnista huolimatta. Pyykkikoneen laitoin pyörimään ja puita uuniin. Kaivataan lämpöä.





Eilen yläkerrassa käydessäni ihailin Rasmusta, joka oli mennyt ylä-aulan sohvalle ison nallen "syliin" nukkumaan. Hain kameran ja ajattelin ottaa siitä kuvan, mutta Rasmus oli toista mieltä... rupesi vaihtamaan asentoa, nuolemaan peppuaan ym. :) Otin useamman kuvan, vain tämä oli edes jonkinlainen. Ei hän halunnut olla kuvattavana.












Eilen illalla katsottiin tv7:lta hengellinen elokuva ekaa kertaa, niitä ilmeisesti tulee joka lauantai. Oliko se nyt ilta 9:stä eteenpäin. Siinä kerrottiin pojasta/nuoresta miehestä jonka koulussa tapahtui kouluammuskelu ja hänen veljensä sai surmansa. Perhe muutti uuteen paikkaan, uuteen kouluun, jossa kaikki hengellinen oli kiellettyä, mutta loppu hyvin,kaikki hyvin.





Leppoisaa sunnuntaita ja talvi(normaali)aikaa teille!

Arki-kauneutta

Harmaata syyspäivää eilisen aurinkoisen jälkeen. Näyttää siltä, että siellä jotain tihkuu taivaalta, Elmokin halusi sisälle pihalta. Ja Rasmus, joka oli yön ulkona, tuli hellyyden kipeänä sisälle ja tarpeeksi hellyyttä saaneena meni yläkertaan nukkumaan <3 Äsken kun tyhjensin astianpesukonetta, ihastelin taas värikkäitä astioitani, ne on arki-kauneutta,joka lämmittää mun mieltäni. Suurin osa kirpparilta tai saatuja. Ihanaa, kun arjessa on värejä, ettei ole yhtä harmaata kuin ulkona.



















Toissapäivänä keitin melko ison annoksen raparperi-kiisseliä, ja jätin sen kylmään eteiseen jäähtymään. Eilen taas kun oli työpäivä ja vieraat, ei sitä kerennyt syödä, tänä aamuna sentään muistin laittaa sitä puuron kanssa lautaselle aamulla. No, toivotaan, että se viileässä säilyy hyvin, voi kermamaidon kanssa syödä, siksi kermamaidon, kun oltiin saatu purkillinen ruokakermaa, niin sitä voi laittaa maidon joukkoon :) Tänä aamunakin laitoin kauramaidon lopun joukkoon.




Taas ollaan loppukuun viimeisessä viikossa, niin iso pino laskuja odottaa rahaa ja maksajaa... ja me myös :) Onneksi on vielä elämiseen ja bensaan kuitenkin, ja onhan meillä rikas Isä :)

Tuli räiskyy nuotiossa...savu hiljaa leijailee...

Kuvituksena vanha kesäkuva nuotiolta...joskus..







Ensiksikin kiitos kaikille rohkaisevista kommenteista! Olette ihania!



Tänään oli tämän viikon työpäivä. Ihan mukavasti meni päivä, paitsi että kotiin tullessa olin väsynyt ja päätä särki. Meninkin kotona hetkeksi lepäämään, kun olin ottanut särkylääkkeen. Tiesin, että meille oli tulossa vieraita, ja toivoin että piristyisin. Niin kävikin,vaikka en nukkunutkaan.




Ystävät tulivat meille "nuotio-iltaan". Paistettiin makkaraa jokirannassa nuotiolla, juomana kuumaa mehua termoksessa ja limua. Elmo-koirulikin sai oman makkaran. Olimme saaneet myös ihanan gluteenittoman persikkapiirakan tuliaisiksi ystäviltä. Menimme sitä syömään sisälle jälkiruuaksi.
Olikin jo pimeää kun vieraat läksivät.




Eipä tässä oikeastaan muuta tällä kertaa, kaikkea hyvää teille <3 "Nähdään" taas!

Muisti mietittävänä

Eilen olin siellä muistilääkärin vastaanotolla, ja hän laittoi minulle kuitenkin lähetteen siihen laajempaan muistitestiin, koska molemmat minun unohtamat asiat siinä pienessä muistitestissä olivat lähimuistin alueella. Hän myös sanoi, että se lyhyt muistitesti onkin oikeastaan vanhemille ihmisille. Hyvähän se on , että tutkitaan, mutta hieman alkoi taas pelottaa... Kun olen itsekin huomannut, että se lähimuisti on huono.




No, tänä aamuna sitten varasin ajan siihen laajempaan muistitestiin, sain sen marraskuulle. Ja sen jälkeen sitten aika taas sille muistilääkärille eli geriatrille. Ystävälle laitoin myös viestiä, hän ymmärtää pelkoni,kun itsellään on ollut myös muisti-ongelmia ja jonkun verran alentunut muisti. Mutta Jumalan kämmenellähän tässä ollaan, joten ei kannata liikaa huolehtia. Minä vaan olen niin hyvä juuri asioiden murehtimisessa ja huolehtimisessa...





Onneksi illalla on taas Laulusiskojen tapaaminen/harkat. Saa muuta ajateltavaa :) Tänään voisi mennä taas ulkoilemaankin,kun kerrankin paistaa aurinko iloisesti :)

Tois puol jokkee

Tänään alkuillasta kiertelin syksyisessä metsässä, polulla ja pikkutiellä. Sieltä kuvattua. Meidän jokemme toiselta puolelta.












Lehtikuusia tuossa metsässä en ole koskaan oikein huomioinutkaan, mutta nyt metsässä oli ollut jonkunlainen harvennushakkuu ja nuo keltaiset lehtikuuset oikein pistivät silmään sieltä koivunrunkojen keskeltä...














Tuolla vesi iloisesti kuohui siltarummun alla.















Ruohoinen, lehtien peittämä pikkutiekin oli mukavan kirjava.













Tuosta olisi päässyt maantielle, mutta minä käännyin takaisin.















Takaisin tullessa kiipesin kaikkien kaadettujen puunrunkojen yli ihmettelemään ylhäällä kalliossa näkyvää aukkoa, jota en tiheämmän metsän aikana ollut huomannut...onko se kenties luola...





















...vähän tuli mieleen, jos siellä on vaikka ilves päivälevolla...







Sadekatoskin oli paikalla.















Takaisin tullessa huomasin, että nyt runkojen takaa näkyi meidän talokin ...sinne siis suunnistetaan, enää ei kuitenkaan pääse suoraan joen yli, niinkuin entisen sillan aikaan,vaan pitää kiertää uuden sillan kautta.












Joen vartta kulkiessani, joku sanoi "moi" juuri kun taiteilin pahimman kapean ja liukkaan paikan yli... kauemman naapurin rouvahan se sieltä tuli koiran kanssa, tiesinkin, että hänkin kulkee näitä samoja polkuja. Yleensä ei kyllä satuta samaan aikaan. Minulla ei ollut Elmoa mukana, koska Elmo oli tehnyt stopin ja kääntynyt alkumatkasta jo takaisin kotipihalle. Koira-kaveri emäntineen tuli kuitenkin meidän tienhaaraan (jossa Elmo istui odottamassa emäntäänsä), että koirat saivat moikata ja leikkiä vähän aikaa.




Semmoinen metsä-seikkailu.

Maanantain pohdintoja

Heissan! Tänään sain ommeltua tytön huppariin vetoketjun. Hän joskus aikaisemmin jo sitä kysyi, mutta silloin en jaksanut siihen paneutua... mutta nyt kun se oli minulla pyykissä, niin päätin yllättää hänet. Eipä ilman ongelmia mennyt tuokaa vetoketjun ompelu,kun olin ommellut molemmat vetoketjun puoliskot, niin huomasin, kääk!, että toinen vetoketju oli eri tasossa kuin toinen :( Eihän siinä auttanut muu kuin purkaa toinen puoli ja nyt MUISTAA KATSOA, että vetoketjun päät olivat samassa kohdin. No mutta, nyt se on tehty. Ei siitä täydellinen tullut, mutta kelpaa. Parempi kuitenkin,kuin entinen,joka oli rikki.





Menin tämän jälkeen alas suunnittelemaan , mitä tänään syötäisiin... sitä mitä kaapeista löytyy... ja siitähän syntyi gluteenittomista jauhoista tehty pitsa.Jämä aineista.
Pohjaan laitoin ruoka-öljyn tilalle fetajuusto-purkin öljyä, se antaa ihan hyvän maun.
Pohjan päälle ketsuppia, kahta erilaista lenkkimakkaraa pieninä paloina, vähän pekonia, kanttarellejä, minitomaatti paloja, pitsamaustetta ja Emmental-juustoraastetta. Ja hyvää oli.












Mies tuli juuri ruuanjakelu-keikalta ja toi samalla meillekin jotain ruuan lisää. Osa oli vielä jäässä, niin sai laittaa suoraan pakstimeen "pahan päivän varalle". Tänään hänellä on vielä iltamenoakin.



Itsellä on vasta huomenna menoa. Nyt lähden kurkistamaan postilaatikkoon.

Sadetta saa taas puut ja maa...

Tänään oltiin srk:ssa ja meillä "Laulusiskoilla" oli pari laulua laulettavana, ja muutama meidän ryhmästä oli myös esilaulajina. Oltiin yhden ystävän kyydillä ja meidän auto odotteli lähempänä kotia. Ei jääty kahvillekkaan tilaisuuden jälkeen, koska kuskille oli tulossa vieraita.




Kotona sitten ruuan ja kahvin jälkeen aloin tutkia sitä eilistä kiveä, joka oli maalattu vain valkoiseksi. Rupesin sitä maalaamaan eräs kissa-pankki esikuvana, ja tämmöinen siitä tuli...













En tosiaankaan ole mikään maalari, mutta saa kelvata :)












Kaikenlaisia höpsötyksiä sitä pitää kokeilla...





Täällä taas sataa, joten ei mitään uutta "länsirintamalta".

Kiven pyörittäjä...

Eilen käytiin miehen kanssa kävelyllä. Näin maassa melkein pyöreän ison kiven. Se oli kurainen ja savinen, mutta onneksi muistin, että mulla oli muovipussi taskussa, niin sain sen mukaan :) Se oli vaan niin hieno, että tykästyin siihen ja ajattelin, että siitä voi vaikka jotain tehdä.










Sen koko on joku kuulan kokoinen, en kyllä aio kuulan työntöä sen kanssa harrastaa :) Siitä sain koulussa tarpeeksi, kun en ollut siinä hyvä.





Valkoisen askartelumaalin lopulla sudin sen vaaleaksi ja nyt se on kuivumassa. Idea on mitä siitä tekisin, mahtaako vaan onnistua...





Pienistä kivistä olen joskus tehnyt kaikenlaisia otuksia ym.











Katsotaan mitä tuosta isosta syntyy.

Sumun keskellä

Sumuinen perjantai aamu. Eilinen kiireinen päivä (soppakirkon työpäivä ja illan Kylätalo-tilaisuus) ohi ja kaikki meni hyvin. Siitä huolimatta, että mulla on ollut parina päivänä kummallista huimausta, varsinkin jos kumartuu alaspäin, niin pitää ottaa jostain kiinni, kun tuntuu että kaatuu. Ja välillä huimaa ylös katsoessakin. Ei päivää, ettei jotain vaivaa ...hmm.. Hieno siunaus oli kyllä, että esim. kylätalolla pystyin poimimaan lattialta kuihtuneita lehtiä, joita oli tullut kenkien mukana sisälle,ilman että rupesi huimaamaan.











Olen miettinyt onko tuo niskajumista johtuvaa vai asentohuimausta. Niska on ollut kyllä kipeä. Laitoinkin viestiä tutulle hierojalle,olisin päässytkin maanantaina tai tiistaina, mutta kumpikaan aika ei sopinut mulle/isännälle. Katsotaan, näen hänet kyllä viimeistään sunnuntaina, niin voidaan katsoa aikaa. Katsoin netistä tuosta asentohuimauksesta, niin siihen ei taida hieronta auttaa, mutta niskajumiin se auttaisi.












Tänä aamuna on kyllä väsyttänyt, vaikka suht "ihmisten aikaan" heräsinkin, eli puoli kahdeksalta. Varmaan eilinen "touhupäivä" vaatii veronsa. Illalla toivottavasti pääsee seurakuntaan piristymään :) Hyvää alkavaa viikonloppua ystävät!

Hyvin harmaa päivä...

...on tänään ollut. Tosi syksyinen.





Sain tänään siivottua, mistä pitää olla iloinen :) Ei tosiaan aina huvita ruveta siivoamaan, mutta hyvä mieli kuitenkin tulee, kun sen saa tehtyä.
Huomenna onkin sitten taas työpäivä ja illalla Kylätalo-tilaisuus.





Huvikseni kokeilin ilta hämärässä miltä kuisti näyttää niiden tunnelma valojen kanssa, jotka olen sinne laittanut :)











Tuo seinällä oleva valo on paristovalo, joka aikoinaan oli silloisen mökin huussissa. Näin sen kerran vintissä ja ajattelin kokeilla sitä kuistille. Purkissa on led-valot ja lyhdyssä paristovalo myös.





Pikkuhuoneessa on myös erikoinen valo viritys, eli rikkimenneen kellon ympärykseen kiedottu valosarja (tämä on ihan sähköllä toimiva).












Valoa ja iloa jokaisen sydämeen! Toivottelee Sesse

Kaikenlaista

Yksi ruusu enää kukoistaa.












Tänään oli kaupunkipäivä. Oli kylmä yö ollut ja aamulla jäässä auton ikkunat, ja kaupungissa osin oli jalkakäytävät aamulla liukkaat, kun oli tavalliset kengät eikä talvikenkiä vielä.



Kävin pojalle viemässä ruokakassin, sitten kaupan kautta kirjastoon. Siellä oli hiljaista vielä aamulla, yläkerrassa ei juurikaan asiakkaita, mikä olikin hyvä kun ystävä soitti ja puhuttiin pitkään puhelimessa ja rukoiltiin lopussa. Myös lainasin muutaman kirjan taas. Evästä päivään-ruokailussa käytiin, oli keitettyjä perunoita, karjalanpaistia ja salaattia ja vihanneksia. Lopuksi kahvit kera piparien.
Kotiin tultua miehelle tuli kaveri auttamaan yhden auton osan vaihdossa ja vaihtoivat samalla talvirenkaat alle. Juotiin kahvit ja myöhemmin käytiin vielä viemässä Kylätalo-kutsut ilmoitustauluille.




Eilen sain valmiiksi sen punaisen maton...nyt vaan se vanha näyttää surkealta kun uusi pöyhkeilee vieressä...



















...mutta kiva kun sain sen vihdoin valmiiksi, kiitos tytön tuoman punaisen, rikkinäisen trikoolakanan :) Siitä sai tosi hyvää materiaalia ja vielä jäikin.

Muistia ja lyhtyä

Tänään mies käytti mua tk:ssa ennen ruuajakelussa auttamistaan. Mullahan oli siellä labra ja muistitesti. Muistitestistä oli ihan hyvä tulos, kiitos Herralle. Hoitaja sanoi samalla tavalla kuin mun tyttärenikin (joka on myös sairaanhoitaja), että mulla on vaan pään kovalevy liian täynnä, kun on stressiä ollut ja muistaminen sekä omista, että lisäksi miehen asioista (kun hänellä on vielä huonompi muisti, tunnusti sen nyt itsekin). Että ei muuten minulla mikään viittaa muistisairauteen. Vajaan viikon päästähän mulla on vielä se muistilääkäri ja labra tulokset, mutta nyt jo huokaisin helpotuksesta :)




Käytiin takaisin tullessa kahvilassa, kun minäkin olin ollut labran takia syömättä. Otinkin itselleni gluteenittoman pullan ja kahviakin, vaikka nyt olen yrittänyt enemmän teetä juoda. Kotiin päästyäni söin normaali aamupuuroni vaikka puuro aika olikin mennyt ohi.





Muistattehan tämän kärsineen lyhdyn...












Nyt se on tuunattu. Olipa homma, monena päivänä vähän. Ensikki harjasin puhtaaksi ulkoa,ja samalla poistin repaleisen verkon yläreunasta, yritin sisältäkin putsata vaikka sinne tuikkutelineen reiästä ei mahtunut kuin yksi tai kaksi sormea kerrallaan. Sitten ulkomaalus ja kuivatus. Sitten sisämaalaus lattiaan, sekin kahdessa osassa väli-kuivatuksineen,kun ei meinannut keksiä miten sen lattian saisi kokonaan maalattua. Lopun sain maalattua niin, että kertakäyttöhanskat kädessä kastoin sormen askartelumaaliin ja maalasin sillä. Tänään vielä kynsilakka tupoilla poistin ikkunoiden alareunaan menneet maalin sotkut.




Nyt se näyttää tältä :)









Nyt saakin ansaitun vanhuuden leponsa viettää sisätiloissa.






Tilkkumattoakin olen tehnyt, niin ettei enää paljoa puutu, kun tytöltä sain sitä punaista materiaalia, joten kohta nähdään punaista :) Mukavaa päivää teille!



Ps. Täällä sataa taas koko ajan...

Tervehdys!

Alkuun tällaiset mukavat tyypit <3 Oltiin tuossa Elmon kanssa kävelylenkillä, reippaalla sellaisella,kun Elmolla oli näköjään kiire ja veti remmissä reipasta vauhtia. Olin hiestä märkä kun tultiin takaisin. Metsän kautta mentiin, ensimmäistä kertaa kesän jälkeen. Kun kesällä siinä edessä on hevoslaidun, niin silloin ei siitä pääse. Elmo oli innoissaan ja odotti näkevänsä koirakaverinsa, siellä missä tullaan metsästä maantielle, mutta ei näkynyt nyt kaveria ulkona. Takaisin tultiin tien kautta, joka oli yhdestä kohtaa luvattoman huonossa kunnossa, ihan märkä ja mutainen, piti pientareita pitkin kävellä. Siihen oli aikaisemmin juuttunut joku auto ja hinausauto oli kiskonut sen pois, niin nyt oli ihan myllätty. Nyt siellä olikin este, ettei kannata autolla siitä mennä. Ei kyllä olis kannattanut kävelläkkään. Eilen kun lapset kävivät sain tytöltä lisää punaista tilkkumattoon, kun entiset materiaalit olivat niin vähissä. Sain myös talipalloja linnuille. Eilen illalla teinkin sitä mattoa jonkun aikaa ja talipalloja ripustin tänään telineeseensä ulos.





Sitä kärsinyttä lyhtyä olen myös tuunannut ja nyt se on maalattu ja kuivumassa.




Ps. En ymmärrä miksi nuo tekstit menivät nyt suppuun, vaikka ytitin jättää välejä...

Emo ja lapsukaiset :)

Tänään saan odottaa "lapsukaisiani" kylään. Lapsiahan he ovat aina, vaikka vanhin on jo 42 ja nuorin 23 :) Ja siinä välillä kolme muuta. Olen rikas!



Aamulla satoi kovasti vettä, nyt kun ollaan aamupäivässä sade on loppunut ja ilma kirkastuu. Se on hyvä, kun vanhin poikakin kävelee bussipysäkiltä tänne.
Miehellä on vielä tämä viikonloppu kurssipäiviä. Eilen illalla oltiin seurakunnassa ja oli hyvä ilta.




Tästä hedelmävadista tuli mieleen, että tässä on kuin äiti ja lapset :D Lajit ei tosin ole sama, mutta tuo omena on suojelevasti keräännyt pikkupäärynät "helmoihinsa" :D











Kun pihalta keräsin aiemmin niitä kesätavaroita, niin toin sisälle myös tämän lyhty-parkani, joka oli ihan surkeassa kunnossa taas kesän ja syyssateiden jälkeen. Otin sen käsittelyyn ja sain jo vähän puhdistettua sitä, mutta seuraava homma olisi liimata ja vaikka maalata sitä...katsotaan nyt tuleeko sitä kalua... Vaikka muitakin lyhtyjä olisi, en haluaisi tätäkään roskiin pistää, jos vain saisin sen kunnostettua. Katsotaan...











Nyt lähden lämmittämään ruokaa itselleni ja ehkä valmistelen jotain iltapäiväksi, kun lapset tulevat :)

Ruusuja

Ulkona paistaa aurinko, ja töistä sain ruusuja (ei onneksi risuja :)




Sinne tuotiin jokunen ruusukimppu (kaupasta poistettuja, jotka alkaa mennä vanhaksi), ne olivat hartauden ja ruokailun ajan pöydillä maljakossa, mutta sitten siivousten jälkeen kun oltiin kotiin lähdössä minä sain yhden kimpun :) Kauniita ovat.











Ja onneksi vatsakin oli aika hyvässä kunnossa ja päivä meni mukavasti. Kotiin tultua mentiin miehen kanssa päikkäreille, mies yläkertaan ja minä alakertaan.













Aika viileä oli sisällä, kun tultiin kotiin, niin laitoin kakluuniin tulen, se mukavasti tuossa rätisee ja tuo lämpöä.







Ikäviä uutisia ja rukouspyyntöjä on tullut useampia lähiaikoina,tänään viimeksi. Maailma on paha, mutta Herra on hyvä ja voimallinen auttamaan ja lohduttamaan ja vahvistamaan niitä joilla on vaikeaa. Minä iloitsen noista ruusuista ja siitä, että näen varmaan viikonloppuna "murusiani" :)










Kaikkea hyvää teille, lukijoille!

Pientä elämää

Punaiset lehdet...laulettiin vanhassa laulussa...vaahterasta maahan leijaa, kesä on mennyt, syksy jo soittelee... Muistatteko?



Nuo ei kyllä ole vaahteran lehtiä. Pihatien varresta nappasin kuvan. Olisiko nämä :)












Tänään olisi illalla Laulusiskojen tapaaminen. Sinne siis, toivoen ettei maha kovasti kupli. Uskotaan, että se hyvin menee. Lääkettä varmuudeksi,vaikka ei sekään aina auta. Huomenna sitten taas työpäiväkin. Äsken laitoin ruokaa,riisiä ja gluteenitonta broileri-kastiketta. Lautaselle lisäksi vihanneshöystöä ja raejuustoa. Hyvää oli. Pyykit pitää mennä ottamaan koneesta ja ripustaa kellari-käytävään kuivumaan. Enää ei viitsi viedä ulos,kun säät on mitä on.





Vanha rähjääntyneen näköinen kaktus innostuu taas kukkimaan kesän jälkeen,kun oli ulkona kesän. Toivottavasti jaksaa aukaista kukkansa.










Ja tämä orkidea kukkii edelleen, nyt askartelukaapin päällä korkeuksissa.

Harmaata ...

Kuva vanha





Tänään taas vatsa huonossa kunnossa aamulla, piti lähteä miehen kanssa kaupunkiin, vaan annoin suosiolla periksi kun vatsassa möyrysi. On ikävää kun joutuu olemaan vatsan orja :(
Tuon vatsan kanssa pitää varmaan ruveta pitämään vielä tiukempaa ruokavaliota :(





Mutta yksi iloinenkin asia! Sain vihdoinkin aikaiseksi sen, että tilasin ajan sairaanhoitajalle (muistitestistä) ja muistilääkärille, sekä labrat kuuluu siihen myös vielä. Olen tyytyväinen tuosta. Ja se oli kiva myös, että eräs ystävä soitti ja puhuttiin pitkään puhelimessa. Muutenhan tässä onkin ollut kaikenlaisia huolia ja rukousaiheita, kiitos Herralle, Hän vastaa aikanaan.





Ulkona sumuinen päivä, linnut nauttivat lintulaudan antimista. Itse söin aamun toisen kaurapuuron, ja "vihanneshöystöä",(en kuitenkaan yhdessä:),kun en uskaltanut oikein muuta syödä, ja toisaalta ei olla käyty vielä kaupassa. Mennään myöhemmin kun mies tulee kotiin.




Yöllä tuli mieleen sängyssä vanhoja runoja,joita kirjoittelin nuorena vihkooni kirjoista ja lehdistä, muistin yöllä jotain ulkoakin...nyt en muista niin katson vihkosta:
En tiedä kuka on runon kirjoittaja, mutta sopii hyvin tähän harmaan sumuiseen päivään:



" Päivä on taas laskenut merien taa
niin harmaana ja itkeneenä.
Monien päivien hidas virta
on ollut pitkä tuokio
alkua ja loppua vailla.

Sydämeni on surullisena
kääntynyt pois
ja valmistunut odottamaan hetkeä,
jolloin aurinko jälleen palaa,
jolloin sen puna virtaa
kevätmullan ylle.
Olen valmis odottamaan
hetkeä, joka on tuleva,
jolloin kaikki tuulet puhaltavat villisti."




Mutta tämä alempi on Risto Rasalta:



"Katson ikkunasta
kun varpusen poika kylpee.
En ajattele ikäviä,
älä sinäkään."




Ei ajatella ikäviä, tunteet on tunteita, mutta huomenna voi olla hyvä päivä :)

Ompelua

Mitäs teille kuuluu näin viikon alussa? Itse kaivoin talvitakit ja kengät esiin vintistä. Yhden talvitakin (pitkän ohuen toppiksen) olen jo ottanut aikaisemmin ja sitä muutaman kerran käyttänytkin. Kuten on tullut todettua, niin ei välikausi-takkeja juurikaan enää tarvita, kun syksyllä siirrytään melkein heti talveen ja keväällä kesään.




Miehen takissa oli vetoketju rikki ja hän esitti vienon toivomuksen, että jos voisin ommella siihen uuden vetoketjun... Onneksi minulla oli pari pitkää mustaa vetoketjua kotona, niin ei kun tuumasta toimeen. Vetoketjujen ompelu ei koskaan ole ollut mun suosikki puuhia,mutta kyllä siitä taas selvittiin. Kyllähän sitä tuli harjoiteltua silloin,kun olin korjausompelimossa töissä. Mutta ei tosiaankaan mitään lempi puuhaa. Aikaakin meni vaikka kuinka,kun ensin piti purkaa entistä ja sitten sovitella uutta ja kun siinä oli vielä useampi kappale takin reunassa. Mutta ihan tyytyväinen olin lopputulokseen. Toivottavasti mieskin on tyytyväinen :)





Eilen tuli ommeltua taas tällaista "höpö-ompelua", kun innostuin kokeilemaan tehdä pieniä taloja tilkuista, ja johonkinhan ne piti sitten ommella.











Eilen aamulla huomasin talitintin kurkkivan lintulaudalla, ja päätin aloittaa jo talviruokinnan. Onneksi mulla oli iso ämpärillinen siemeniä viime keväältä. Tänään siellä oli jo vilkasta hyörinää :)




Nyt täytyy ruveta maksamaan laskuja koneella, joten hei vaan ja mukavaa viikon alkua!

Kesän loppu

Nyt on kesä pantu pakettiin.



Eilen tyhjensin vihdoin pihasta istuinpaikat,(etupihan muovipöytää ja tuoleja lukuunottamatta), sekä kesätavarat ja vein osan ulkovarastoon ja osan sisälle, mistä menevät vinttiin tai eteiskomeroon.





Viileä sää oli, mutta hiki tuli niitä "raijatessa", sain valmiiksi sopivasti juuri ennen kuin mies tuli kotiin. Nämä puutarhan "sankarit" pääsivät ensin pesulle, ennekuin menevät talviteloilleen. Pesin sisällä, kun ulkona vesi oli niin kylmää.Pääsevät viettämään ansaittua talvilomaa.




Puutarhatonttu Onni ja ujo lintu











Sammakko-ruukku












sekä kilpikonna ja etana











Puutarhatonttu on saatu, muut on kaikki kirppikseltä/kierrätyksestä. Iso siili on muuten vielä ulkona, se täytyy muistaa ottaa myös sisään.





Loppuun Risto Rasan "lohdutusruno":




Älä sure


Lehdet putoilevat ja
lumi yhtä aikaa.
Älä sure mennyttä kesää
se on edessäpäin.



Täällä ei vielä lunta ole satanut, mutta jossain välissä se aina tulee,niin on hyvä, että piha on raivattu. Lempeätä sunnuntaita!