Odotellaan

 Kiitos vielä kaikille kannustuksesta edelliseen postaukseen.

Vaan nyt on ollut vielä hankaluuksia tuon virtsatulehduksen kanssa. Reseptin piti tulla kanta.fi:n, kun joku päivystävä hoitaja sanoi laittavansa siitä pyynnön lääkärille, että ei tarvitse tulla päivystykseen. No, reseptiä ei kuitenkaan kuulunut Kantaan ja kun sitten vielä hermostuneena unohdin tunnusluvun, (eikä se ole vieläkään palutunut mieleeni) enkä päässyt sinne, niin se on vieläkin vaiheessa... onneksi olo on helpottanut, ei ole enää verta virtsassa eikä kirvelyä.

Ja nyt tuttu apteekkari/ystävä lupasi tarkistaa asian huomenna ja ilmoittaa mulle, sanoi kyllä, että jos se resepti ei ole tullut, niin kannattaa mennä lääkärille hakemaan se. Että se bakteeri voi muuten jäädä elimistöön muhimaan, niin asian ymmärsin.Huomennahan on meidän oma lääkärikin auki. Sieltä ei yleensä saa reseptiä ilman virtsanäytettä. 

Mutta onneksi on parempi olo ja pystyy rauhallisena sitä odottamaan. Kyllä sitä naisilla on kaikenlaista vaivaa ...

Isäntä lähti kahvilaan, minä olin jo juonut pari mukillista, niin en halunnut seuraksi. Korona uutisetkaan ei ole kovin mieltä ylentäviä...kun lisääntyy vaan. Onneksi on jo valostunut ja kevättä kohti kuitenkin mennään. Pysytään terveinä!

Tuleva eläkeläinen ja sinistä luontoa

 

Eilen sain päätöksen, että eläke alkaa maaliskuun alusta. Olishan se voinut vähän isompikin olla (en olisi pistänyt hanttiin), mutta hyvä näinkin. Pienellä sitä on aina oppinut elämään.

Sauvalenkillä kävin eilen ja tänään,ihan vetreyttääkseni tuota selkää, joka on vielä vähän kipeä toiselta sivulta. Nämä kuvat ovat eiliseltä lenkiltä.

Kun yksi vaiva vähän helpottaa, niin toinen jo odottaa...nyt on nimittäin ollut vähän vitsatulehduksen oireita, kirvelyä yms. Ei onneksi paljoa, yritän selvitä juomalla puolukka-karpalomehua sekä sokeritonta inkiväärijuomaa laimennettuna, sitä on kun keitin sitä miehelle yhtenä päivänä. Ihan kuin se auttaisi tähänkin vaivaan. Ettei tarvitsisi viikonloppuna lähteä lääkärille, joutuisi menemään kaupunkiin.

Meidän TK:ssa ei nykyisin saa oireiden perusteella apteekkiin suoraan lääkettä, kun nyt on mies lääkäri (ihan asiallinen ja pätevä lääkäri muuten), ennen sai kun oli naislääkäri. Nainen varmaan ymmärsi naista paremmin. Nyt pitää käydä virtsanäytteessä ensin. Ja tosiaan tuo on viikonlopun kiinni.

Työkkärin kirjoissa olen vielä kuukauden. Kuntouttavan tauko koronan vuoksi ilmeisesti jatkuu, kun sieltä ei ole mitään kuulunut. Toivottavasti jatkuukin, ei olisi  kovin terveellistä aloittaa. Mun kuntouttavan , työkkärin edustaja, ei myöskään tiennyt siitä, ei oltu sinnekään ilmoitettu mitään. Häneltä sain onnittelut eläkepäätöksestä.

Mukavaa viikonlopun alkua!

Eräänä päivänä...

 

...sain runon. Niin minä sen koin. Olin lukenut "päivän sana"- kirjaa, ja siinä oli sellainen teksti, että mieleeni tuli aiheeseen liittyen runon säkeitä. Äsken oli Metsäntytön blogissa ajatelma (joka minusta oli kuin runo), niin tuli mieleen laittaa myös oma runoni,Herralta saatu, tänne:)

" Olin väsynyt elämän taisteluissa,

kun lähteelle saavuin kerran.

Niin raikas, lempeä, rauhainen

oli lähde, sana Herran.

Sitä kun luin uudestaan

rukoukseen taipui mieli

ja kohta alkoikin laulamaan

kiitosta sydämen kieli.

Jospa voisin väsynyttä virvoittaa

kun itsekin väsynyt olen,

sanalla lempeällä lohduttaa,

jonka itsekin kohdannut olen."

Lempeätä päivää teille jokaiselle!

 

Rasmus ja muut perheen jäsenet

 

Kuvat vanhoja eläimistä.

 Istun tässä koneella, Rasmus makaa sylissäni ja kehrää :) Siitä on tullut taas ihan kotikissa,kun on talvi. Kesällä siten huitelee milloin missäkin huvittaa,monien päivien reissuilla. Sen puolesta pidän talvesta, että Rasmus vihtyy kotona...lähes ainoa syy. Katolta putoilee lunta rappusille ja pelkään, että putoaa eläinten niskaan, kun käyvät /ovat ulkona.

Elmokin tuossa alakuvassa näyttää paljon nuoremmalta kuin nyt.

Tietokoneella on taas tapahtunut kaikenlaisia muutoksia, en niin välittäisi, että kaikki aina muuttuu...olen varsin muutos vastainen. Kaipaan pysyvyyttä.

 

 

 Voikaa hyvin!

Lunta ja loskaa

 

Hiljaiseloa tässä on ollut muutama päivä,tietysti senkin takia kun tuo selkä vaivasi. Onneksi se on nyt parempana jo, ja nilkkakin parantunut. Sen arvasinkin,koska nilkan niksahdus ei koskaan kestä pitkään.  Ulkona satoi taas lunta viime yönä, asteet on plussan puolella.

Kaupalla käytiin tänään. Ostin pakastepitsat meille ja paistoin uunissa,oli tosi maukas,minulle gluteeniton ja miehelle chilimaustettu. Liekö herkkuateriasta johtunut, että alkoi väsyttää niin, että otin pienet nokoset. Hipsu nukkui vatsan päällä ja Rasmus jalkojen välissä, joten oli mukavaa lämmintä uniseuraa <3

Isäntä kävi kaverinsa kanssa kahvilassa sillä aikaa. Olen muuten tuntenut itseni vanhaksi ja raihnaiseksi, kun on vuoronperään ollut paikat kipeinä, mutta eiköhän se tästä ala helpottaa. Tosi ihanalta tuntuu kyllä, kun ei enää ole niin vaivainen.

Nyt sataa taas lunta, sitä tuntuu riittävän. Laskuja maksoin koneella. Tietokonekin oli muuttanut itsekseen vähän näkymiä, kun oli päivittänyt itseään. Saa nähdä mitä uutta ministeristö päättää koronan suhteen... Eipä tässä mitään erikoista siis kuulu, kunhan kirjoitin.

Ei mitään mainittavaa

Kolme pientä elefanttia marssii näin... tämän puisen elefantti-lauman saimme kerran tuttavalta. Se pitää majaa meidän olkkarin ja keittiön välisen oviaukon päällä.

Vesi valuu räystähistä ikkunan takana, +5 astetta näyttää mittari. Isännällä on tänään auttamis-hommaa eräässä luterilaisessa kirkossa, mistä nauhoitetaan kaksi Jumalanpalvelusta.Tulevat joskus myöhemmin TV:stä.

 

Mulla on edelleen selkä kipeänä,kun se "niksahti" uudelleen, alaselkä. Kerkes jo parempana olla välillä, mutta sitten lapioin vähän painavaa lunta ja piti autoa työntää... kahtenakin päivänä, kun oli niin paljon tullut lunta pihatielle. (Sen jälkeen isäntä onkin jättänyt auton lähelle tienhaaraa). Mutta kyllä se taas tästä. Voidetta ja selänlämmitin käytössä, tarvittaessa lisäksi särkylääkettä.

Äsken katselin omassa seurakunnassa nauhoitettua hartautta. Ja sen jälkeen lämmitin itselleni porkkanalaatikkoa + tomaattia ja lisäksi gluteenitonta leipää kera juuston ja kinkun. Kone pesi pyykit. Kuten huomaatte ei ole mitään mainittavaa tapahtunut.

- -- -

Tässä välissä kerkisin jo juoda kahvitkin,kera banaanin ja keksin. Käytiin eilen jo saunassakin, kun isännällä saattaa mennä iltaan tänään. Jospa tässä vielä keksisi jotain järkevää tekemistäkin :) Leppoisaa lauantaita teille.

Surua ja iloa, sitä elämä on

 Tervehdys! Kaikenlaista tässä on taas ollut. Rakas ystävä ja lauluryhmän vetäjä pääsi kirkkauteen, taivaalliseen laulukuoroon. Liian aikaisin loppui hänen elämänsä, mutta hänen sairautensa uusi hoitojen jälkeen ...eikä hän päässyt seurakuntaankaan  enää aikoihin. Meille kaipaus jäi, mutta tiedämme , että hänellä on hyvä olla. Hän oli minua noin kaksi vuotta vanhempi.

Eilen oli vilkas päivä, ensin meillä kävi eräs miespuolinen ystävä, ja myöhemmin illalla meitä vielä pyydettiin kylään toiseen paikkaan. Olen yrittänyt välttää ihmisten tapaamisia/kyläilyjä, mutta oli hyvä että kuitenkin menimme, koska saimme antaa rukoustukea ystäville. Ja myös eräs ystävä, jonka kanssa kaupungissa asuessa tuli enemmän oltua tekemisissä,  soitti ja tiedetään muistaa toistemme rukous aiheita.

Srk:n vanhemmistoveljen ehdotuksesta avaamme myös Kylätalon oven pienimuotoiseen uskovien tapaamiseen ja rukoukseen ja ruuanjakeluun. Maskit ja turvavälit toivottavasti otetaan huomioon.

Minä virkkasin toiset tossut niistä paksummista jämälangoista. Ei niistäkään kovin hienot tulleet, mutta lämpimät, ja sain pois niitä paksuja lankoja, joista en keksinyt muuta tekemistä, kirppikseltä joskus ostetut.

 

 

 Meillä neulomis taidot siirtyneet äidiltäni enemmänkin vanhimmalle tyttärelleni. Hänen neulomistaitoja tässä alhaalla, minulle neulomani sukat/tossut.

 

 

Myös varhennetun kansaneläkkeen hakupaperit vein Kelaan, jätin asian Herran huomaan, miten käy. Toivotaan, että hyvin. Kun vatsahermot oli jo ihan sekaisin, kun päiväkausia olin asiaa pähkäillyt, että mitä teen sen asian kanssa.

Ulkona on sää lämmennyt ja ollaan parina päivänä jo käyneet lenkillä. Ja isäntä on tehnyt lisää lumitöitä, kun silloin lumisateen aikana ei kerinnyt tehdä kuin välttämättömät.Nyt isäntä on just lähdössä hölkkälenkille.

Mukavaa päivää teille!

Kaupungilla ja kotona

 Nyt on onneksi vähän hellittänyt pakkanen. Käytiin tänään kaupungissa asioilla ja kirjastossa, takaisin tullessa syömässä, ja kotona kävelyllä. Aamulla oli auto niin jäässä vielä, ettei etupenkki mennyt taaksepäin, vaan sain istua ihan etu-osassa, just jalat mahtui. Kun jonkun takia isäntä oli siirtänyt penkin eteen ja se oli kylmässä jämähtänyt siihen. No, takaisin tullessa se oli jo sulanut :)

Meillä oli toissapäivänä sulanut myös jääkaapin pakasteluukku. Niinpä eilen piti tehdä sulaneista vihannes/juures pussista ja puolikkaasta ranskalais-pussista ruoka.Paloittelin ranskalaiset lyhyiksi pätkiksi ja laitoin lihaliemeen kiehumaan vihannessekoituksen kanssa, ei tarvinnut kovin kauaa kiehua, kun olivat kypsät. Sitten vain nakin loput ja leikkelemakkaraa pilkottuina joukkoon, tuli ihan maukasta keittoa.

 

 

Tänään sitten käytiin ihan syömässä "ulkona" vaihteeksi, ja suht edullisesti.

Kävelyllä kuvasin lumisia kuusia.

Että sellaista tänään. Mitähän huomenna...

Tekoturkis takki

 Kesällä, kaikkein kovimmalla helteellä, olimme kaupassa jonka piharakennuksessa oli kirpputori.

Sieltä tein silloin ihanan, pehmoisen löydön. Vaikka joku naureskeli, että helteillä ostaa turkin. Hintaa sillä oli kymppi. Nyt se on ollut tarpeen, ja minusta se on suloinen.

Turkki, sata prosenttista polyesteriä. Takissa on huppu, joten voi käyttää ilman huppua tai hupun kanssa.

Eilen olimme seurakunnan tilaisuudessa, niin sinne laitoin tuon takin, en sitä ihan pihalla tai lenkillä pidä.

Tänään olen siivoillut, imurointia ja sellaista. Pölyjä voisi vielä pyyhkäistä. Isäntä on auttamassa eräässä muutossa. Mittari näyttää nyt ulkona -18 astetta, joten on vähän lämmennyt. Ei ehkä ihan mun keli vielä kuitenkaan.

Mukavaa päivää kuitenkin toivottelen.

Kadoksissa

 

Hipsu tykkää aina olla mun tietokonepöydällä, katselee ulos tai makaa tulostimen päällä. Joskus vähän ärsyttävänäkin, kun pöytä on muutenkin pieni.

Tänään oli vaihteeksi mun kännykän laturi kadoksissa. Ei ollut kummassakaan tavallisessa laturin paikassa. Virtaa oli vielä jäljellä, mutta pitihän sitä varautua, ettei känny jää ilman virtaa.

Kävin jopa ulkona katsomassa, jos olisin vienyt sen autoon, mutta ei näkynyt missään. No, loppujen lopuksi tulin takaisin tietokone pöydän ääreen, ja vielä kerran siirtelin tavaroita ja katsoin pöydän alla olevaan paperikassiin, niin sieltähän se laturi löytyi. Se oli pudonnut sinne, kun eilen siirsin tietokone pöytää seinän viereen. No, onneksi löytyi, koska muut laturit eivät sovi mun kännykkään.

Tekemäni tossut sain tänään valmiiksi ja laitoin heti jalkaan, kun ovat paksusta langasta tehdyt, lämpimät. Muuten ne ovat oikein "tilkkutyöt" kun olen kokeillut niihin sekä oikeaa että nurjaa neulontaa ja lisäksi vielä virkkausta.Ei kyllä hääppöiset tulleet, mutta ihanan lämpimät.

Mitähän sitä seuraavaksi tekisi.. jotain lankoja vielä jäi. Huomenna onkin perjantai ja ilmeisesti pitää taas tarttua imuriin. Selkäkin on jo vähän parempi...

 Hei vaan!

Tunteiden tuuletusta

 

Kuva vanha jääputouksista.

Olen ottanut selvää noista eläke-asioista ja tuntuu aika toivottomalta. Tän hetkisten laskelmien valossa näyttää, että saisin suunnilleen saman, kuin nytkin, jos jäisin varhennetulle eläkkeelle. Ehkä jopa muutaman euron vähemmän. Toisaalta ei sitten tarvitsisi stressata töistä, tai työttömyydestä. Omat vatsahermoni tuntien. 

Toisaalta puolentoista vuoden päästä pääsisin jo normaali ikäisenä eläkkeelle, jos jaksaisi sinne asti sinnitellä. Saisi ehkä pikkuisen enemmän sitten. Siinäpä nyt on miettimistä. Täytyy isännänkin kanssa jutella asiasta. Mulla oli siitä Kelan asiointipalvelussa kysely, niin isäntä ei vielä tiedä vastausta, kun on kaupunki reissulla.

Täällä on tullut valtavasti lunta, mies kolasi pihan eilen monta kertaa, kun koko päivän pyrytti, ja tänä aamuna oli piha taas täynnä lunta ja autokin lumen sisällä.

Minä kaivoin yhtenä päivänä joskus kirppikseltä ostamani paksut villalangat esiin ja rupesin neulomaan niistä itselleni tossuja, kun ajattelin, että niistä voisi tulla lämpimät.Nyt on toinen tossu lähes valmis, joten voisi siirtyä toisen tekoon kohta. Meillä on nyt laitettu öljylämmityskin päälle, pienelle, niin ei ole niin viileää kuin aikaisemmin. 18 astetta on nyt olkkarissa, ja se tuntuu ihan lämpimältä, jo parin asteen nosto vaikutti hyvin. Ja pönttiksessä on ollut tuli aamulla. 

Vieläkin  pyryttää. Lisää lunta. Ehkä hukumme siihen.

Vaihtelevaa

 Eilen oltiin miehen ja koiran kanssa lenkillä. Pitkiin aikoihin ei ollut näkynyt aurinkoa, eikä lenkilläkään näkynyt, mutta takaisin tullessa "outo valoilmiö :)" näkyi puiden latvoissa.

Olisi sitä mielikseen vähän enemmänkin katsellut. Ihan kodin lähellä sitä näkyikin toisella puolen tietä. Me asutaan "kadun varjoisella puolella", niin meille ei paistanut.

Tänään onkin sitten palattu pilviseen ja saimme tuon valtavan lumipyryn. Koko päivän on satanut lunta.

Kuvassa ei pyry näy, mutta lunta on tullut, ja lisää tulee.

Kuvat näyttävät melkein mustavalkoisilta. Olkaahan Etelä-Suomalaiset varovaisia liikenteessä!

Lapsen iltarukous

 

Tässä pikku-Sesse pienenä tuttavien Popi-koiran kanssa.

 Onko teille lapsena opetettu iltarukous? Ja jos on,niin millainen? Olisi  kiva kuulla... Oma äidin opettama iltarukous taisi olla tämä:"Jeesus mua suojele, heikkoa, pientä lasta. Voimallasi varjele hukkaan joutumasta." Ainakin tämä on minulle eniten jäänyt mieleen.

Pitipä oikein katsoa Eloni alkutaival-kirjasta äidin muistiinpanoista mitä siellä asiasta sanottiin. Yllätys,yllätys...siellä olikin  sekä tämä "Levolle lasken Luojani , armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen korjaa sieluni", sekä  toinen , jonka paremmin muistan lapsuudestani: "Tule Jeesus lapses lapses luo, armos siunaukses suo. Tue pientä, horjuvaa, johda tietä oikeaa."

Iltarukous on lapselle tärkeä  ja turvallisuutta antava. Minä pelkäsin lapsena ja vielä nuorenakin pimeää, välillä menin kokonaan peiton alle piiloon tai ainakin pidin silmiä kiinni. Olin kuullut kummitusjuttuja, ne olivat saaneet sen aikaan. Oikeastaan pimeän pelkoni hellitti vasta kun muutin 19-vuotiaana pois kotoa, toiselle paikkakunnalle, jossa oli rivitalossa pihavalot ja katuvalot, joten ei ollut täysin pimeää yölläkään , niinkuin kotona maalla oli ollut. 

Tietokone ongelmia...

 

(Vaha kuva "isopyllyistä" :)

 .... niiden kanssa (siis tietokone ongelmien) meinasi mennä mun vähäisetkin hermoni.. puolitoista vuorokautta oli netti toimimatta koneessa. Käytiin liikkeessä sitä näyttämässä, ja siellä suositeltiin ostamaan uusi mokkula ja sellainen "puolilangaton" jossa on lyhyt johto ja jota voi käyttää kiinni tai irti koneesta. No, 80 euroa siitä piti pulittaa, ja kun se oli siellä liikkeessä toiminut hyvin, niin suurin odotuksin menin kotiin, vain huomatakseni, että ei  toimi. Missä vika? Menikö 80 e ihan hukkaan, mitä minun on koneelle tehtävä, toivottomuus iski, kun en muutenkaan oli mikään tietokone nero, vaikka meillä joudunkin aina olemaan tietokone vastaava.

Olin miehellekin sanonut, että en koske tietokoneeseen koko viikonloppuna, kun hermot oli jo niin kireällä ja masensi. Ja tuntui että masentuu vaan sitä enemmän, mitä enemmän yrittäää. Kuitenkin sitten ystävä laittoi viestiä ja soittikin. Juteltiin ja rukoiltiin eri asioiden puolesta, myös tuon tietokone asian ja mun sekaisen pään vuoksi. Mulla kun on semmoinen pää, että jos hermostun jostain asiasta kovasti, niin pää ei meinaa toimia ollenkaan.

Ystävä oli suositellut, että soittaisin tekniseen tukeen, en olisi halunnut sinnekään soittaa tällä päällä, kun ajattelin etten ymmärrä mitä siellä selitetään.  Mutta pakkohan se oli jotain tehdä, joten rukoilin ja mieleeni tuli lause "Kaikki minä voin hänessä joka minua vahvistaa". Onneksi siellä teknisessä tuessa oli ystävällinen nainen joka hermostumatta osasi neuvoa minua. Kuitenkaan netti ei lähtenyt käyntiin, vaikka kaikki oli tehty.

Hän sanoi, että laittaisin mokkulan tunniksi latautumaan, jos ei siinä olekaan tarpeeksi virtaa käynnistämään nettiä. Ja jos ei se auta, niin soittaisin uudestaan. No, niin tein ja mikä helpotus kun sillä neuvolla netti alkoi toimia! Kun tietokone on kuitenkin välttämätön esim. pankkiasioiden hoidossa. 

No, niin tässä taas tunteiden tuuletusta. Ja vanha sananlasku sanoo, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis...

Kesäkuvia

 Ulkona on harmaa taivas ja lunta sataa hiljalleen. Mutta minä olen jo monena päivänä ajatellut, että piristykseksi voisi laittaa kesäisiä kuvia vuosien varrelta. 

                                              

                                                

                                                   Mä en ole mikään haka noiden kuvien laittamisessa siinä mielessä, että kun niitä on eri vuosina otettu  eri kameroilla,niin ovat eri kokoisia. Ja kun yritin niitä muuttaa meinasi mennä sekaisin koko juttu. Niin poistin sitten osan. Saa kelvata.
                                                 
Mutta tässä nyt vähän kesätunnelmaa. Nyt lähden kahvin keittoon :)
                                                                 

                                                                   

Maalla ja kaupungissa

 

 Eilen illalla käytiin kaupungissa, ja tuli monta asiaa hoidettua samalla reissulla. Olimme tähdänneet siihen, että kerkisin hakea varaamani kirjan kirjastosta, ennen kuin se meni kiinni (aikaisemmin loppiais aaton takia). Seuraavaksi piti suunnistaa silmälasiliikkeeseen, ennen kuin se meni kiinni. Mulla on ollut molemmat korvantaustat kipeänä, kun lasien sangat on olleet niin "kireällä", nyt helpotti.

Seuraavaksi naapurisrk:sta piti hakea jaettavaksi ruokaa. Vielä oli noin tunti oman srk:n rukouskokoukseen joka on ainoana meidän srk:n tilaisuutena toiminnassa, (isossa tilassa,maskit päässä), niinpä soitettiin ystävä perheelle, ja poikettiin siellä viemässä ruokaa ja päästiin kahville samalla. Minä olen tosi paljon vältellyt vierailuja ja en ole kotiinkaan mielellään ottanut vieraita, mutta nyt uskalsin mennä kylään ja olla siellä ilman maskia.

Kun Jumalan kädessähän tässä kuitenkin viime kädessä ollaan. Ystäväni oli jo useamman kerran pyytänyt minua kylään, ja nyt vihdoin tuli sekin tehtyä. Ja samalla nähtiin heidän nykyinen rivitalo asunto. Aika pieni, mutta kiva asunto. Jopa isäntä tykkäsi siitä, vaikka onkin "entinen kaupunkilaispoika"  tykästynyt tähän maalla asumiseen. 

Ehkä sitten on toivoa, että kun ikää tulee lisää ja voimat alkaa hiipua, voidaan itsekin muuttaa johonkin rivariin esimerkiksi. Itselle kävisi kerrostalokin sitten, mutta isäntä haluaa rivariin, sitten tulevaisuudessa. Jos Jumala suo ja elämme, niinkuin sanotaan. Ystävä oli myös srk:ssa. Seurakunnan tilaisuuden jälkeen oli pitkästä aikaa ihan iloinen mieli. Muuten mieleni on nykyisin ollut varsin tasapaksu, ei iloinen, ei surullinen, vain "vaalean harmaa", mitään sanomaton.Ollaan varmaan monet huomanneet sen, että tämä aika vaikuttaa mielialaan.

Olen kyllä täällä maalla ja varsinkin tänä korona aikana erakoitunut, joten oli kiva jossain käydä, muuallakin kuin jossain kahvilassa. Mutta nyt palataan taas ruotuun. Eikä ruveta hurjastelemaan.

Hyvää loppiaista!

Tuliko talvi tännekin?

 

(Ei mitään kuvaa tullut ulkoa, niin laitetaan  nuo joulupallot, tykkään noista violeteista palloista).

 Talven tulolta vähän näyttää. Isäntäkin sai jo kolata pihatien, ja koko ajan tulee vähän lunta. Sänkipelto tien toisella puolella on vielä ruskeankirjava kyllä.

Kun isäntä oli päivä nokosilla, niin sillä aikaa katselin erästä laatikkoani, tai sen laatikon sisällystä... kaikkea vanhaa, joista tulee muistoja mieleen. Lasten piirustuksia, vanhempieni kirjeitä toisilleen , lasten syntymätodistuksia, ja jopa runot, jotka oltiin nykyisen mieheni kanssa kirjoitettu toisillemme siinä alku huumassa :) Siitäkin on jo parikymmentä vuotta.

Kävimme lumisella kävelyllä, tässä illan hämärtyessä. Pikkuisen piiputti tuo toinen polvi, ei kuitenkaan onneksi pahemmin kipeytynyt. Osa lenkistä oli tietä, jossa ei talvi kunnossapitoa, mutta oli siinä kävellyt muita ennen meitä, eikä liian paljoa ollut lunta. Erään naapurin pihassa on paljon jouluvaloja puissa ja pensaissa, olivat niin kauniita kun valot tuikkivat lumen välissä. Meidän jouluvalot ovat talon seinustalla vaan.

Nyt tuntuu, että pitää mennä ottamaan vähän "haukkapalaa", ulkoillessa tulee nälkä.

Tammikuu

 Heissan! Otin eilen kuvan, piti laittaa tähän näytiksi minkä verran lunta oli lenkillä..

Harmaa päivä tänäänkin. Harmaan päivän piristykseksi mentiin syömään Lahnajärvelle ravintolaan. Oli hyvää ruokaa, tosi maustettua, siihen kuului tietysti myös salaatit ja kahvi. Kymmenen euroa yhdeltä seisova pöytä. Ei minusta paha hinta, kun harvemmin "ulkona" käydään syömässä. Onhan se vaihteluakin. 

 

 

Tytöltä sain aiemmin joululahja rahaa, niin sillä ostin nyt aluksi uuden Talo ja Koti -lehden, joka sattui olemaan alennuksessakin 3,90. 

Toiselta tytöltähän sain ennen joulua kassillisen hänen entisiä Kotivinkki-lehtiä, hän tykkää niistä enemmän, mutta minä tykkään taas katsella sisustuksia, (ja värikkäitä sellaisia) joita on enemmän tuossa Talo-ja Kotilehdessä.

Häneltä sain myös kaksi laukkua, ruskean nahkaisen (vai keinonahkaako lie) sekä vihreän kirjavan, kankaisen.

Meillä tää kierrätys pelaa :) Joululahjaksi sain hältä söpön kissakuvioisen pussukan,joka oli ostettu jostain fabriikista. Siihen laitoin lääkkeitä ja muuta pientä tärkeää laukkuuni. Siitä ei ole nyt kuvaa.

Tämmöistä höpötystä tänään.