Minä olen jo ollut vaivojeni takia alakuloon vaipumassa, mutta onneksi tänään on vatsa ollut parempana vaihteeksi, niin on jaksanut jotain tehdäkin, kuten imuroida ja käydä Elmon kanssa lenkillä. Tänään on vielä myös seurakunnan tilaisuus. Päätä vaan on taas särkenyt joka päivä, on se onni, että se mangneettikuvaus on ensi viikolla.
Jos joku on jo kauan, kauan lukenut mun höpötyksiä, niin muistaa että alussa asuttiin kerrostalossa ja meillä oli vain kesämökki. Se oli ihan mukava punainen tupa. Vähän kuvia sieltä ulkoa... kun blogin arkistostahan niitä löytyy.
Sauna rakennus kaivoineen.
Kiva paikka tuokin oli, mutta mökin ja kodin välillä reissaaminen oli jollain lailla raskasta. Osa lapsista oli teini-ikäisiä ja halusivat jäädä usein kotiin, nuorin vielä tuli useimmin mukaan. Ja talvella kun joskus oltiin, niin tupa oli jääkylmä ja sitten kun viikonlopun aikana sai sen lämpimäksi ja viihtyisäksi, niin että olisi tehnyt mieli jäädä sinne, niin sitten pitikin lähteä kotiin. Ja matkaa taisi olla joku 80 km, jos en väärin muista. Silloin meillä oli vielä alussa Diana-koira...ja myöhemmin Busse-koira. Tuossa mökin keittiön hetekalla.
Kissoja oli silloin Otto...
...ja Lilli
Tämmöisiä muisteluita tänään. Mukavaa viikonlopun alkua!
kunpa omistaisikin punaisen tuvan ja perunamaan, mikästuolla olisi asuessa.
VastaaPoistaMekin hetken mietittiin, voisiko siellä asua, tai voisiko sen muuttaa vakinaiseen asumiseen tarkoitetuksi... Yksi ongelma siellä oli vesi, kaivon vesi ei ollut juotavaa, vaan vesi piti tuoda kanisterissa.Ulkohuussi siellä tietysti oli, ei mitään mukavuuksia, keittiö ja kamari...ja tietysti kun kolme lapsista oli vielä kotona..
PoistaMinustakin tuo mökki pihapiireinen näyttää olleen tosi kaunis paikka! Mutta sellainen edestakainen kulkeminen, kun on vielä koulun aikatauluja ollut noudatettava, on kyllä rasittavaa. Toistahan se sitten, jos voisi ihan oman makunsa mukaan mennä ja tulla.
VastaaPoistaOnneksi se sun kuvaus on suht'pian, jos saisit sitten jotain apua vaivoihisi myöskin.
Kaunis ja mukava paikka tuo olikin :)Kyllä se tuntui silloin alussa ihmeelliseltä, että tuo mökki oltiin saatu, kiitos äidin perinnön. Vaikka tietysti mieluummin olisin pitänyt äidin kauemmin, hän oli vain 74-vuotias kuollessaan, kun osa hänen sisaruksistaan eli noin 90:ksi.
PoistaMeillä oli kanssa ennen pitkään mökki, johon täytyi päästä viikonloppuisin ja lomilla. Talviaikaankin oltiin paljon, vaikka mökki ei ollutkaan talviasuttava. Sillon asuttiin vielä kaupungissa. Muutettiin maalle ja mökki jäi siinä vaiheessa. Tässä on nyt asunto ja mökki samassa :) Ja tykätään ja koskaan ei voi sanoa, että ei ole mitään tekemistä :) Tekemistä täällä riittää niin paljon, kun vaan jaksaa tehdä.
VastaaPoistaMeillä kävi samalla lailla, että asuttiin kaupungissa kerrostalossa ja mökillä käytiin, ja myöhemmin myytiin mökki ja ostettiin tämä pikkutalo maalta :) Kyllä tekemistä riittäisi varsinkin kesäaikaan!
PoistaOikein kivan näköinen mökki! Söpöt kissat ja koira. Kyllähänse on varmaan hankalaa reissata aina mökille ja takaisin. Mulla ei ole sellaista kokemusta, kun ei ole ollut mökkiä. Ja kun viikonloput oli töitä, niin eipä sinne ois päässyt silloin kun mies olisi ollut vapaalla. Mutta kerrostalossa asuessa varmaan olis kiva joku maapaikka.
VastaaPoistaKyllä oli kiva päästä välillä pois kerrostalosta ja kaupungin hulinasta! Siellä syntyi haave omakotitalossa asumisesta vakituisesti ja se haave täyttyi myöhemmin :) Vaikka omat huolensa sitä on tässäkin...
PoistaVielä tulin kertomaan tosikertomuksen vedestä ja kaivosta, kun mainitsit että vesi piti tuoda.
VastaaPoistaMuutimme kerran ratavahdinmökkiin n.40v. sitten,siellä ei vesi tullut sisälle, mutta pihassa oli kaivo,jota ei oltu käytetty, koska se oli ihan tyhjä, Jumala näki tietysti että tarvitsemme myös vettä, niin hän alkoi täyttämään kaivoa vedellä, ensin siinä oli pieni vesi länttipohjalla, ja päivä päivältä vesi nousi, niin että sitä tuli piri pintaan asti.Talossa ei oltu asuttu ihan vähään aikaan, ja joku sanoikin meille että ei siinäole ollut vettä, koska talo oli kalliolle rakennettu.Minä olen ajatellut tuota raamatun kohtaa "Eivät he janoa kärsineet, kun hän heitä kuljetti erämaitten halki, hän vuodatti heille vettä kalliosta,hän halkaisi kallion,ja vettä virtasi" Jes.48:21 Tuon asunnon saaminenkin oli johdatus, mökki oli punainen ja jos olet nähnyt ratavahdin mökkejä asemien läheisyydessä, niin ne on kauniit. Mökki purettiin myöhemmin, ja kun kuvasin sen kohdän jossa mökki oli, näin kuvassa mökin ääriviivat, mua harmittaa kun kuva on hävinnyt koneelta, myöhemminkin olen kuvannut samaa kohtaa, niin siinä ei näy mitään ääriviivoja.
Sekin on varmaan ollut ihana mökki, olen joskus ratavahdin mökkejä nähnyt :) Ihana kertomus Jumalan voimasta <3
PoistaKun muutimme mökistä pois, kaivokin ehtyi, ei pisaran pisaraa vettä.
VastaaPoistaOlipa Pike ihmeellinen asia tuo vesiasia! Kiva kun kerroit sen. Siinä näkee, että Jumala voi tuommoisiinkin asioihin puuttua ja järjestää niitä kuinka hyväksi näkee.
Poista