Viime yönä nukuin huonosti taas vatsan takia, ja sen vuoksi on koko päivä ollut jotenkin tukkoinen...väsyttänyt, mahassa kiertänyt ja päätä särkenyt.
Äsken (klo 16) join ensimmäisen kerran kahvia, joka vähän piristi. Ja otin toisen särkytabletin. Sitä ennen olin nukkunut päikkärit. En siis tänäänkään kerinnyt (lue: jaksanut) lenkille. Pakkasta on ulkona 8 astetta.
Mies kävi soppakirkossa, minä en halunnut/jaksanut tuon vatsan ja väsymyksen takia. Itse järjestelin vaan vähän tavaroita ja pyyhin pölyjä, joka nyt oli tietysti turha työ, kun huomenna pitäisi imuroida. Sitten saa pyyhkiä uudestaan, kun pöly laskeutuu.
Jotenkin on tuon vatsavaivan takia mennyt elämästä maku, kun tuntuu ettei mitään voisi syödä, kun aina vaan vatsa rupeaa vaivaamaan :( Ja niin usein on huono olo. Tosin nyt tein tyhjästä vihkosta Ruokapäiväkirjan, johon kirjoitan kaikki mitä syön ja lääkkeet jotka otan, ja kirjaan myös vaivat ylös. Jos siitä jotain selviäisi...kun jälkeenpäin katsoo. Ja jos joutuu menemään uudestaan lääkäriin tai jollekin ravitsemus-terapeutille, niin on sitten mustaa valkoisella.
Mitäs muuta? No, ei juuri mitään. Laila Hirvisaaren Imatra-sarjassa olen edennyt viimeiseen osaan: "Pihkovan kellot". Sitä luin tuolla koira-talolla ja nyt kotona. Siellä luin myös Annamari Marttisen kirjan "Törmäys". Joka meinasi viedä minulta yöunet yhtenä iltana, kun se oli niin "hurjaa" luettavaa. Siinä mielessä, kun siinä eräs nainen ajoi autolla vahingossa (kännykkää räplätessään) kahden nuoren päälle, joista toinen kuoli ja toinen halvaantui. Kirjassa kerrottiin vuoron perään tämän naisen, kuolleen tytön äidin ja halvaantuneen pojan ajatuksia. Kuinka kaikilla elämä pyshtyi... Oli se aika rankkaa luettavaa, ainakin minulle.
Eipä tässä muuta, kohta tulee tv-uutiset. Heippa! (Kuvituksena ihania kesäkuvia Karkkilan Myllypuistosta :)
Hyvä idea kirjoittaa tuota päiväkirjaa mitä syöt jne! Olet jo varmasti suunnitellut sitä, mutta kuitenkin sanon (en neuvomismielessä tyrkytä), että itse voisin miettiä jälkeenpäin omaa mielialaani syödessäni silloin. Olisiko sen merkinnästä mitään hyötyä..
VastaaPoistaEn muista nähneeni noita kuvia aiemmin. Hieno paikka!
Tänään tuli aamulla tuo mieliala-juttu mieleen, kun olin hermostunut aamulla, kun kissa oli ripuloinut lattialle,päätä särki taas herätessä ja mies oli syönyt MUN tonnikalan, vaikka itsellään oli chili-tonnikalaa jota mä en uskalla syödä! Joudutaan osaks eri ruuat ostamaan, kun tuo vatsa ei siedä kaikkea.Kaikenlaista! Tuo Myllypuisto on tosiaan kaunis, vähän "viidakkomainen" paikka :)
PoistaHienoja kuviahan sulla on ja olet saanut laitettua tänne.Eikö lääkäritlöydä sulle parannuskeinoa vatsaasi, isälläni aikoinaan oli jatkuva vatsavaiva, niin hän joi VALMARIINIA piimään sekoitettuna, sitä saa vieläkin apteekista ja kait luontaistuote kaupasta.
VastaaPoistaNämä kuvat on blogin-arkistosta, sieltä saa siirrettyä vanhoja kuvia, mutta uusia kameralta tai kännykältä ei saa. Muistan, että joskus vuosia sitten ostin tuota Valmariinia johonkin vaivaan.
PoistaHyvä asia kun keksit merkata ylös syömiset. Jos joku ruoka lisää vaivaa, niin muistaa mitä söi. Ite en muista ainakaan. Kai ne sairaalassa sinut tutki. Kait voit jostain kysyä, jos ei ala helpottaa, että mitä tehdä? Varsinkin jos ei saa nukkua kipujen takia.
VastaaPoistaNiinpä, tuossa voi tosiaan huomata mikä/tai mitkä ruuat aiheuttaa vaivaa. Sairaalassa otettiin vaan vatsan tietokone-tomokrafia, missä näkyy vaan elimet, ei suolisto. Kyllähän se on pakko lopulta pyytää pääsyä tähystykseen, jos vaivat vaan pahenee, vaikka se ei olisikaan mieleen :( Mutta nyt on tärkeämpi tuo pään mangneetti-kuvaus, joka on vihdoin ensi viikolla.
PoistaOn kyllä tosi rankka vaiva tuo, eikä ihme jos alkaa tuntua, että on mennyt elämästä maku. Ei varmaan osaa paljon iloita mistään. Jaksamusta sulle tuohon. Toivottavasti apu saapuisi pian!
VastaaPoistaTuo on niin totta, että elämästä on mennyt ilo... ensin nuo vaivat harva se päivä/yö, ja sitten miettii miten pystyy töihin, kun kuukauden päästä on se neuvottelu työkkäri-virkailijoiden kanssa.
PoistaNuo neuvottelut kyllä painaa myös, huolestuttaa ja osaltaan lisää vaivoja. Mutta kuule, ne työkkärivirkailijat on ihmisiä. Kyllä heidän on ymmärrettävä meidän ikä ja se että ei enää ole terve joka kohdasta. Ei olla enää nuoria ja joustavia joka paikkaan taipumaan. Mutta pitää vaan koettaa heidän määräyksiä toteuttaa :(
PoistaNäinhän se on ....
Poista