Leppoisaa iltalukemista

Minulla on ollut lainassa kirja "Perhe on paras, Papurikon pakinoita", vuodelta 1979. En muista, että olisin sitä ennen lukenut...en voi olla kyllä varma, kun kirjakin on noin vanha, minusta puhumattakaan. Kaikkea ei voi muistaa, mutta ihan uudelta se tuntui :)











Lueskelin sitä monina iltoina sängyssä ja nauroin välillä itsekseni. Elina Karjalaisen kirjoitustyyli on hauskaa ja hersyvää.
Tässä pätkä eläintarinaa näytteeksi:



" Tänään kun kaikki muut olivat menneet paitsi kissa, koira ja kultakalat kuulin yläkertaan pihakoiran vihaisen haukun. Ymmärsin, että haukku oli tällä kertaa mielekästä ja tömistin portaat alas vimmattua vauhtia. Kissa oli kainaloita myöten akvaariossa. Sen tassut haroivat villisti levien keskellä, ja kultakalojen mykät kauhunhuudot sekoittuivat kammottavalla tavalla pihakoiran haukkuun. Koira piteli - noin kuvaannollisesti sanottuna - etukäpäliään silmillään, ja akvaarion lasin takana, missä äsken oli nähty Lyyli-kalan raukea katse, pyörivät nyt villisti kissan vaaleankeltaiset silmät..."





Jos haluatte tietää miten tässä kertomuksessa kävi, lainatkaa kirja :) En voi kuin ihailla Elina Karjalaisen hauskaa ja ilmeikästä kirjoitustyyliä. Kirjassa on paljon hauskoja sattumuksia humoristisesti kerrottuna. Mukavaa kevyttä iltalukemista.





Jos et ole sattunut lukemaan niin suosittelen!