Väsynyt viikonloppu

Hyvää sunnuntai-iltaa! Kävin kävelylenkillä ja sillä aikaa mies lähti pelaamaan sählyä. Mulla on ollut niska jumissa, senkö vuoksi aivot on vielä tavallista hitaammalla toiminut... iltapäivällä oli ihan "tokkurainen" olo ja meninkin sitten lepäämään...en nukkunut, mutta lepäsin silmät kiinni...sekin piristi.




Sitten mukillinen kahvia ja vähän välipalaa ja ulos kävelemään. Ei olis oikeastaan varsinaisesti huvittanut lähteä lenkille, mutta ajattelin, että en ole vähään aikaan ollut... no lenkillä muistin (hyvä että vasta silloin :), että eilenhän käytiin miehen kanssa yhdessä kävelylenkillä. Mutta ulkoilu tekee aina hyväää, kun saa vaan aikaseksi lähteä.





Ruskaa





















Iltalukemisiksi olen nyt lukenut kahta Eira Pättikankaan kirjaa. Ensin luin Punainen silkkinauha, ja nyt on vuorossa Savilinnun sukua. Sitten taitaa ollakin suurin osa Pättikankaan kirjoista luettu. Ainakin vanhemmat.





Me olimme suunnitelleet mennä miehen kanssa kirpputorille käymään lauantaina, vähän kauemmaksi, mutta sitten minua pyydettiinkin hoitamaan sitä ystävien tyttöä, niin se jäi. No, ehkä toisen kerran. Harvemmin mies lähtee kirppikselle mukaan, paitsi jos on tosiaan kauempana. Ja tuolla kirppiksellä hän on itse ollut joskus töissä, että sekin tuo varmaan hälle lisä mielenkiintoa, kun on tuttu paikka.





Hyvää alkavaa viikoa ihan jokaiselle!

Hävikkiruokapuheita

Kuten viimeksi kerroin saimme taas Kylätalotilaisuuden jälkeen sinne ruuanjakelusta tuotuja hävikkiruokia. Viinirypäleitä, minitomaatteja, parsakaalia, kukkakaalia, jäävuorisalaattia, muroja, mysliä ja sellaista maustejuttua (vähän lihalientä vastaavaa), jolla voi maustaa keittoja ja kastikkeita. Pitihän ne kotona läpi käydä ja heittää viinirypäleistä huonot pois, etteivät levitä ruskettumista muihin.







Tänään sitten poistin kaaleista (kukka-, parsa-) huonot kohdat,huuhtelin ja laitoin lohkoina suolan kanssa kiehumaan. Olin pari päivää sitten ottanut pakasteesta sulamaan rasiallisen nakkikastiketta (seurakunnasta saatua lounasruokalan ylijäämäruokaa) ja se piti laittaa ruuaksi. Perunoita ei sattunut olemaan kotona, niin kaivoin kaapista makaroonipussin ja se kiehumaan. Vanhaksi meneviä kananmunia myös kiehumaan (aikaisemmin saatuja).
Sitä ennen olin jo tehnyt jäävuorisalaatista, minitomaateista, viinirypäleistä ja omenasta salaatin. Ihan ilman kastiketta nyt, ja olikin ihanan hyvää ja raikasta.













Ruokana siis keitettyjä makarooneja ja kukkakaali ja parsakaalilohkoja, keitettyä kananmunaa, nakkikastiketta ja tietysti salaattia :) Juomaksi maitoa. Tuosta ateriasta vain makarooni, suola ja maito kaupasta ostettua.












Jos jonkun mielestä on noloa, että kirjoittelen hävikkiruuasta, niin parempihan se on, että se kelpaa ihmisille, kuin että se heitettäisiin roskiin! Maailmassa menee ihan liiaksi muutenkin kaikkea roskiin. Ja kun ilmaiseksi saa, niin paljon se auttaa varsinkin näin pienituloisia :)



- - -


Tuon kirjoittelin eilen eli perjantaina. Samassa tahdissa on mennyt tämäkin päivä, ainakin ruuan suhteen. Lounasruokalan ylijäämästä sain eilen pussillisen keitettyjä, kuorittuja, perunoita. Niinpä tänään päätin tehdä jämistä sopan. Eli ensin kiehumaan pussillinen pakastevihanneksia pakastimesta, joukkoon paloittelemani keitetyt perunat, eiliseltä jääneet keitetyt parsa- ja kukkakaali lohkot, 1/4 osan pätkä lenkkimakkaraa, eilisen nakkikastikkeen loppu, kaksi lihaliemikuutiota ja kaksi pikkuista purkkia nestemäistä maustetta. Iso kattilallinen hyvää soppaa tuli!





Joskus ennen ajattelin, etten pystyisi laittamaan ruokaa, niin että laittaisin vain niistä aineksista mitä kotona sattuu olemaan, mutta itse asiassa olen nyt jopa tykästynyt siihen kun voi käyttää mielikuvitusta ruuanlaitossakin :)
Muuten tänään oli taas ystävien pikkutyttö hoidossa osan päivää, äitinsä haki hänet töistä päästyään, isä oli tuonut puolilta päivin. Nyt jo vähän alkaa olla väsynyt olo. Saunaan ollaan kohta menossa. Hyvää viikonlopun jatkoa!

Perjantaita!

Eilen oli kiireinen päivä. Paikasta toiseen "lentoa". Ensin aamulla kaupunkiin, siellä kirjastoon, tytön luona käymään ja sitten soppakirkkoon, josta jo kiirellä toiseen päähän kuntaa laboratorioon, hetkeksi kotiin ja sitten hakemaan Kylätalo-kyytiläisiä ja Kylätalolle. Olikin paljon (20 henkeä) porukkaa. Ja hyvä ilta. Sinne olivat myös taas toiset tuoneet ruuanjakelusta hedelmiä, vihanneksia ja kuivaruokaa, josta mekin saimme osamme. Leipomisesta tykkäävä ystävämme oli leiponut ihanat mokkapalat kahvitteluun. Kiitos hänelle <3








Tänään en aio siivotakkaan vaan ottaa vähän lunkimmin. Tuossa pari postausta sitten kerroin, että ostin kirppikseltä oranssin hameen. Ajattelin jo silloin, kun sen sovittamatta ostin, että onkohan iso, kun oli kokoa 44. Minun kokoni kun on yleensä 42.
No, isohan se olikin. Eli jouduin heti pienennys töihin. Siinä oli yläreunassa kapea "kuja" joka kummastakin päästä päättyi vetoketjun kohtaan. Ajattelin että jos pienellä hakaneulalla pujotan kuminauhan ja ompelen päät vetoketjun viereen...oli kyllä helpommin sanottu kuin tehty...kuja oli niin kapea, että pienempikin hakaneula juuttui sinne kiinni ja hajosi :(
No, kyllä se lopulta onnistui, kun tv:tä katsoessa sitä tarpeeksi kauan ähersin.








Tänä aamuna kokeilin sitä päälle noin asuna,tuon ihanan persikan värisen puuvillaneuleen toin vintistä ,talviteloilta,sen kaveriksi jo aiemmin. Sekin on joskus aikoinaan "kirpulta" ostettu. Valkoiset kengät on keväällä ystävältä saatu.























Aurinko paistaa ja asteita on 8 ulkona, sisällä sentään 18. Se riittää.

Koleutta ja siivousta

Tänään oli se päivä, kun mun piti vihdoin siivota makuuhuone. Sieltä vein jotain tavaroita raakasti vinttiin, kun joka paikka oli täynnä, kun sehän on yhdistettu makuu- ja ompeluhuone. Ei varmaan mikään hyvä yhdistelmä kun pölyä tulee niin kovasti.
Mutta nyt on lakanat vaihdettu, peitotkin vaihdettu lämpöisempiin talveksi, imuroitu ja pyyhitty pölyt.










Hortensia verhon vaihdoin siihen joskus lakana-pitseistä tekemääni kappaan, ja kun se näytti liian lyhyeltä, laitoin sivuille pienet siniruusuverhot samaan tankoon. Niitä kun ei tarvitse vetää eteen, kun kapan alla on pimennysverho-kaihdin, joka vedetään alas yöksi.











Nyt vihdoin löysi paikkansa se murattikin, joka on ollut ensin sähköhellan päällä odottamassa, sitten polttopuuhyllyn päällä... Sain se tuonne puoliksi tyhjennetyn sinisen hyllyn päälle.













Suht siistiltä näyttää, mutta annas kun näkyy se ompelupuoli...niin täyttä!











Vaikka kyllä senkin siivosin ja jopa laitoin kaavat (itse piirtämiäni) muovitasku kansioon,kun muistin, että minullahan oli yksi kansio muovitaskuineen. Nyt on kaikki kaavat samassa, niin on jopa mahdollisuus löytää etsimänsä :)





Kovin on ollut kolean oloinen (tuulen ja vesisateen vuoksi) päivä, laitoinkin ensimmäistä kertaa talven jälkeen muutaman puun palamaan pönttikseen. Lämpöä teillekin!

Kaupungissa

Tänään meillä oli kaupunkipäivä ja tosi kauan siellä menikin, kun ohjelmassa oli niin paljon kaikkea. Alkaen kahvittelusta ja auttamisesta Toivon torilla ja päättyen Raamattu-tuntiin iltapäivällä. Siinä välillä olimme myös ruokailussa, kaupassa ja minä kirppiksellä. Kaupassa oli hyvä "tarjous" : kaksi rasiallista viinirypäleitä + 4 banaania, pussissa, kaikki yhteensä euron. Pitihän se ostaa :) Vähän ylikypsiä, mutta ihan syötäviä.





Kirppikseltä ostin ohuen samettihameen, syksyyn reipasta piristävää oranssia väriä. Hintaa sillä oli kolme euroa, sen juuri raaskin maksaa. En kunnon kuvaa siitä saanut, jotenkin värikin muuttui vähän erilaiseksi kuvassa.












Tässä kuvassa väri oikeampi, kun kuvasin kuistilla päivänvalossa. Hameessa on koristeena pitsejä ja kukkakuvioita.













"Himoitsin" myös yhtä oranssinruskeaa toppista jossa oli karvareunushuppu, tavallaan onneksi se oli hieman liian pientä kokoa, ettei "tarvinnut" sitä ostaa :) Tosin en kokeillut sitä, katsoin vain kokolappua ja että olisi maksanut 4 euroa.






Kirppiksen pihalla oli ihana syksyinen kukka-asetelma.















Iltapäivästä taas vatsakin vaivasi, mutta onneksi ei liian pahasti. Neljän jälkeen vasta oltiin kotona. Sitten pieni lepohetki, mies nukkui, minä loikoilin. Vähän syötävää ja uutiset. Ja taas ollaan illassa, klo on kuusi ja mies lähtee lenkille. Minä kävelin kaupungissa.





Huomenna on onneksi mulla kotipäivä. Suunnitelmissa yläkerran makkarin siivous ja lakanoiden vaihto. Mies lähtee silloin "leipäkeikalle" Vantaalle.




Mukavia syyspäiviä!

Nollassa!

Tänä aamuna katsoin mittaria ja se oli nollassa! Mulla sisäkukkia vielä ulkona! Vaan ei ole enää :) Nyt ovat kaikki turvallisesti sisällä.






Ulko-nurkkauksen kukat pääsivät pikkuhuoneen ikkunalle ja seinälle. Piti vaan vähän tiivistää.



















Mutta mihin ihmeeseen saan mahtumaan tämän muratin?















Kuistin pelargoniat pääsivät viileän makuuhuoneen ikkunalle.













Tänään kävimme myös Nummelassa ja kävimme entisellä naapurilla kylässä. Sekä Kodin tavaratalossa ostoksilla. Parikymppiä hurahti vaikka ostin vain tiskiainetabletteja, pyykinpesuainetta, kissanruokaa (ja koiralle "nameja"). Tosin isompia pakkauksia, kun nuo pesuaineet olivat ihan lopussa, nyt on taas vähäksi aikaa :)



Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kiihtelysvaaran kirkko

Tänään kuulin aamulla kahdeksan uutisisssa surullisia uutisia. Lapsuus-paikkakuntani Kiihtelysvaaran kirkko oli palanut. Asuin Kiihtelysvaarassa noin 2-5 vuotiaana ja myöhemmin vietin siellä kesälomia.




Nämä kuvat Kiihtelysvaaran puukirkosta olen ottanut vuonna 1974 tai -75, kesälomalla, ollessani 17-vuotias.












Kirkon tapuli onnistuttiin kuulemma pelastamaan, se olikin muistaakseni kauempana kirkosta, tien vieressä.












Pitihän albumiin nyt laittaa, että kirkko on tänään palanut.











Äitini ja isäni ovat siellä vihityt. Nämä kuvat vanhempieni vihki-Raamatusta.











Raamatun etulehdelle äiti oli myös liimannut lehtikuvan Kiihtelysvaaran sankarihaudoista.











Kiihtelysvaaran kirkko oli rakennettu 1769-1770.

Pihalta, Hipsu esittelee

Otin pari päivää sitten kuvia pihalla, vielä on kesätavarat olleet pihalla, mutta kohtahan sitä pitää ainakin osa ottaa pois. Ja kun Hipsu kerran oli ulkona ja näköala paikalla, niin hän saa esitellä.













No niin, Hipsu jatkaa:




"Minulla on hyvä ja mieluinen näköala paikka täällä auton katolla, usein kiipeän tänne tähystelemään.








Tää on yks äidin lempinurkkaus, minäkin siellä välillä köllöttelin kesällä. Äiti on näköjään ottanut sieltä monta kuvaa.




























Tuo on hauska viulu, äiti on ostanut sen kierrätyskeskuksesta joskus.














Kohta äiti joutuu viemään kukat sisälle, mihinkähän se saa ne mahtumaan...













Tuon pikkuruusun äiti on saanut puolitoista vuotta sitten tytöltään äitienpäivänä, se vielä yrittää kukkia.














Muista ruusuista on tullut vaan tämmöisiä marjoja...syövätköhän linnut niitä, hmmm... minä tykkään vahtia lintuja.















Miksiköhän äidillä on tuossa rapun pielessä tuommoiset puiset kengät...en koskaan ole nähnyt sen niitä jalkaan pistävän. Heittäisi pois, jos ei kerran pidä. Sitä paitsi kengät on ihan turhat, ei minullakaan kenkiä ole ja hyvin tulen toimeen, sukatkin on aina puhtaat.













Sitten sillä on tuommoinen pöllö, ei se ole koskaan liikkunut, taitaa olla kuollut.












Kaikkea kummallista noilla ihmisillä on, mutta ei se mitään, äiti on kuitenkin paras. Vielä hetken tässä tähystän, ja sitten lähden kysymään äidiltä, olisiko sillä antaa mulle jotain ruokaa, nälkähän tässä höpöttäessä tulee, miau! Hei vaan!"

Leppoisaa iltalukemista

Minulla on ollut lainassa kirja "Perhe on paras, Papurikon pakinoita", vuodelta 1979. En muista, että olisin sitä ennen lukenut...en voi olla kyllä varma, kun kirjakin on noin vanha, minusta puhumattakaan. Kaikkea ei voi muistaa, mutta ihan uudelta se tuntui :)











Lueskelin sitä monina iltoina sängyssä ja nauroin välillä itsekseni. Elina Karjalaisen kirjoitustyyli on hauskaa ja hersyvää.
Tässä pätkä eläintarinaa näytteeksi:



" Tänään kun kaikki muut olivat menneet paitsi kissa, koira ja kultakalat kuulin yläkertaan pihakoiran vihaisen haukun. Ymmärsin, että haukku oli tällä kertaa mielekästä ja tömistin portaat alas vimmattua vauhtia. Kissa oli kainaloita myöten akvaariossa. Sen tassut haroivat villisti levien keskellä, ja kultakalojen mykät kauhunhuudot sekoittuivat kammottavalla tavalla pihakoiran haukkuun. Koira piteli - noin kuvaannollisesti sanottuna - etukäpäliään silmillään, ja akvaarion lasin takana, missä äsken oli nähty Lyyli-kalan raukea katse, pyörivät nyt villisti kissan vaaleankeltaiset silmät..."





Jos haluatte tietää miten tässä kertomuksessa kävi, lainatkaa kirja :) En voi kuin ihailla Elina Karjalaisen hauskaa ja ilmeikästä kirjoitustyyliä. Kirjassa on paljon hauskoja sattumuksia humoristisesti kerrottuna. Mukavaa kevyttä iltalukemista.





Jos et ole sattunut lukemaan niin suosittelen!

Hyvin meni

Niin se meni hyvin lääkärireissu tänään. Sain lähetteen vatsan ultraääneen ja labra kokeisiin/näytteisiin. Myös tuli kuukausi sairaslomaa, että saa vähän huokasta tuon työkkärinkin kanssa. Josta olen iloinen :) Oli asiallinen nuori naislääkäri.




Rasmus on huolta vailla, kuva eiliseltä.














Lääkärin jälkeen olimme kaupungissa asioilla ja viimeksi soppakirkossa. Mun läppärissä ei ole moneen päivään toiminut nettipankki, kukaties mistä syystä?? Olen ymmälläni, olin jo ajatellut, että olenko laittanut väärän tunnusluvun, että se on lukkiutunut...mutta tänään kävin pankissa ja siellä koneella toimi ihan normaalisti kun sain itse kokeilla. Että ei ole ainakaan lukkiutunut. Hyvin kummallista!
Kelassa kävin tekemässä sairaspäiväraha hakemuksen.
Myös digikamera on oikutellut, sillä ei voi ottaa kuvia, kun se väittää että muistikortti on lukittu.





Laitoin tytölle tekstiviestiä niistä ja kirjoitin loppuun, että tulen hulluksi! Niin hän vastasi että : "Teknologia aiheuttaa akuuttia hulluutta :)" Näin on!





Mutta ei kai tälle digiajan-hullutukselle enää mitään voi, muuta kuin yrittää pysyä kelkassa, tai ainakin roikkua kannoilla :)

Kankaita ja kukkia

Sain eräänä päivänä ystävältä kankaita, joita hän oli joskus "hamstrannut", vaikka sanojensa mukaan ei ompele :) Kysyi ottaisinko/haluaisinko niitä. Ainahan se on kiva saada erilaisia kankaita, vaikka muuten niitä on omastakin takaa.













Häneltä sain myös sänkypeiton, joka oli mennyt pilalle pesussa, mutta toinen puoli siitä on hyvää kangasta, niin siitähän voi tehdä vaikka pienemmän peiton johonkin, tai tyynyjä ulkotuoleihin, vaikka väri ei olekaan lempivärejäni.













Hän sanoikin, että kiva kun ei tartte heittää roskiin. Kaikki jo varmaan tietääkin, että olen kierrätys-ihminen :)






En ollut sen tarkemmin katsonut noita kankaita silloin kun hän antoi sen laatikon, mutta antaessaan hän sanoi, että siitä sänkypeitostahan voi tehdä vaikka pehmoleluja...
Minun mieleeni jäi se ajatus, ei ehkä tuosta peitosta, mutta jostain muusta kankaasta voisin taas tehdä.. "kohtahan" ne on taas srk:n joulumyyjäisetkin. Niinpä kaupunkireissulla lainasin nämä kaksi kirjaa. Toinen ei ole suomenkielinen, mutta siinä on hyviä kaavoja, joita jotain jo piirsinkin.



















Muuten peruin juuri tämän iltaisen lauluharkkoihin menon ja tilasin itselleni huomiseksi lääkärin, viime yö meni taas vatsavaivojen kanssa :( Ja edellisen kerran sunnuntaina kun olimme srk:n tilaisuudessa vatsa oli niin kipeä ja ilman kiertoa mahassa, että piti mennä tilaisuuden aikana vähäksi aikaa ulos kävelemään, kun ei pystynyt istumaan paikallaan. Joten koitan nyt päästä tarkempiin tutkimuksiin sen kanssa. Toivottavasti olisi viisas ja hyvä lääkäri ja antaisi lähetteen tutkimuksiin, eikä viittaisi vain kintaalla...






Ensi viikolla soittavat taas työkkäristäkin, siitäkin hirveä stressi, kun en tämän mahan kanssa edes pystyisi olemaan töissä, kun ei koskaan tiedä milloin se taas tulee kipeäksi...voi mennä vain pari päivää, toisinaan taas viikko.












Kukkakuvissa kuistin kukkivia kukkia...ja Elmo :D Mukavaa päivää teille, täällä paistaa aurinko.

Äidin pikku apulaiset...

...vai ovatko? Ainakin tilaa vievät.




Tästä aiheesta keskustelimme, kun tulimme ystävän kyydissä seurakunnasta. (Mies takapenkillä ei osallistunut keskusteluun :) Miten kaikenlaista sähköhärveliä helposti kertyy keittiön kaappeihin yms. Tilaa viemään. Niinpä päätin tutkia mitä kaikkea minulla on keittiön komerossa.





Ainoa uutena ostettu on tuo Brownin sauvasekoitin ja siihen kuuluva raastin osa. Sekin joskus 90-luvulla. Sen huomaakin kellastuneesta muodosta.




Voileipägrilli on ostettu periaatteessa uutena myös, mutta eräältä tuttavalta. Muut ovat saatuja.











Myös tämä mehulinko...












... ja leipäkone.










Normi kahvinkeitin, vedenkeitin ja leivänpaahdin on. Uutena ostettuja.




Vohvelirauta hajosi jo aiemmin. Samoin on hajonnut rikkaimuri. Samoin hajosi tuhkaimuri...mutta nyt mennään jo isännän konepuolelle. Uusia ei ole hankittu, ja hyvin on pärjätty ilmankin.



- - -




Tänä aamuna oli asteita ulkona vain 10, ja tuntui viileältä. Villasukkia olen jo pitänyt parina päivänä sisällä.










Nuo sukatkin on vanhat kierrätys-löydöt. Nehän ne onkin hyvät apulaiset kun pitävät jalat lämpiminä :)

Hävikkiruokaa ja -kukkia

Kuten kerroin saatiin kahdesta paikasta peräkkäin kaupan hävikkiruokia, paljon hedelmiä ja vihanneksia sekä jonkunverran muutakin.
Kun torstaina ne saatiin , niin vasta eilen kerkisin "jatkojalostaa" niitä. Hedelmiä tietysti oltiin jo syöty. Ruuaksi paistoin saadun lihanpalan uunissa ja tein lohkoperunoita ihan kaupan perunoista. Kahvin seuraksi tein hedelmäsalaatin ja sulatin pakasteesta jäätelönlopun sille kastikkeeksi.Salaatissa oli persikkaa, mandariinia, omenaa, banaania ja olikohan viinirypäleitä. Hyvää oli. Loput syötiin illalla srk:n tilaisuuden jälkeen.










Tänään syötiin sitten muutenkin entisiä ruuanloppuja, niiden seuraksi tein salaatin. Salaatissa oli melkein "kaikkea mahdollista".
Saatuja: salaattia, paprikaa, kesäkurpitsaa, tomaattia, cantalope-meloonia, mozzarella-juustoa sekä omasta varastosta feta-juustonloput ja sen mausteöljyä sekä omasta maasta kolme pientä avomaankurkkua. Hyvää oli, nam!











Ruuan teinkin tänään puuhellalla ensimmäistä kertaa kesän jälkeen, johtuen siitä, että isäntä oli ruvennut tekemään heti aamusta itselleen inkiväärijuomaa puuhellalla, kun sitä pitää pitkään keittää.





Ruuanjälkeen menimme käymään kylillä, että ehditään ennenkuin hoitotyttö tulee. Pelastin erään kaupan pihasta "saa ottaa"-laatikosta kaksi hieman kärsinyttä kukkaa.










Arvasin kyllä, että niistä tulee ihan hyvät kun ottaa ruskistuneet ja kuihtuneet kukat pois :)Laitoin ne valkoisiin ruukkuihin kukkien värin mukaan.











En ole vielä kerinnyt katsoa kukkakirjasta, mikä kukka tämä on. Jos tiedätte kertokaa! Kukat on samanlaiset kuin oli äidin annansilmässä aikoinaan, (jos nyt oikein muistan,) mutta ne olivat vaaleanpunaiset, nämä valkoiset.














Pitää varmaan lähteä katsomaan vintistä leluja, kun se pikkuneiti jossain välissä tulee hoitoon. Heippa!