Päivistä sekaisin...

(Tämä alku on kirjoitettu eilen maanantaina.)


Nyt kun olen ollut niin paljon kotona ja mies vaihtelevasti näytelmissä, niin on tosi vaikea heti muistaa, mikä viikonpäivä on. Esim. tällä viikolla kun miehellä alkoi sunnuntaina näytelmät, niin minusta se tietenkin tuntui maanantailta ja tämä maanantai tiistailta jne.





Onneksi tuosta tulee kiva muisto seurusteluajoilta mieleen. Mies oli silloin työkokeilussa tai jossain sen tyyppisessä pätkätyössä, olisko ollut puoli vuotta, vanhustentalolla. Kerran hältä tuli mulle viesti: "Yks mummo sanoi, että hän on p(P)äivistä sekaisin. Mä ajattelin että mä olen Seijasta." :)




No niin , jatkan tänään tiistaina:





Ja onneksi en ole ainoa, jolla on vaikeuksia muistaa mikä päivä on , mies menee itsekin niistä sekaisin. Eilen illalla just kysyi sängyssä, että mikä päivä huomenna on ja sitten sitä yhdessä pohdittiin, molemmat vielä aivotkin väsyneinä, mutta kyllähän se selvisi, että tiistaihan se tänään on. Vielä sekoitti sekin, että kävimme eilen illalla saunassa, eli maanantaina, kun yleensä käydään tiistaina tai keskiviikkona (viikolla). Voi mahoton, kun me ollaan tapoihimme piinnytty! Jos joku asia muuttuu, niin aivotkin menee sekaisin :) Ja tuosta nukkumisesta vielä... tuli eilen juotua liikaa kahvia, kun mies keitti vielä iltakahvin saunan jälkeen, jotenkin kävin ylikierroksilla, vaikka väsytti, en saanut nukutuksi kuin joskus yhden jälkeen. Aamulla heräsin joskus 7 - puol 8 välillä.





No mutta, tänään on päivä uus ja saatiin sadetta ainakin jonkun aikaa reippaasti. Ennen sadetta kerkisin käydä aamusta metsässä, piti lähteä ensin kävelylle ihan tietä pitkin, vaan eikös kohta kuulunut takaa : "Miiauuu...miiauuuu...älä äiti jätä, miiauuu" kovaan ääneen... Hipsuhan se oli lähtenyt perään, ja kun tiesin, että sitä pitää odottaa, ajattelin ettei lenkistä tule mitään. Käännyin metsään ja Hipsu perässä. Löysinkin sieltä kypsiä mansikoita! Tämän kourallisen söin samantien.













Kotona ajattelin sitten kuitenkin lähteä kipon kanssa uudelleen metsään (hakkuuaukealle) katsomaan jos sieltä löytyisi lisää mansikoita. Jätin Hipsun ja Elmon kotiin, Rasmus, "mies joka kulkee omia polkujaan" olikin jo jossain, oli kyllä aamulla käynyt sisällä syömässä.






Ja löytyihän sieltä vielä vähäsen, kipon pohjallinen.














Nyt kun on ollut kuivaa ja kuumaa, osa mansikoista oli rinteessä jo "entisiä", ihan pikkuisia kuivuneita. Ne jotka olivat heinäisimmillä paikoilla olivat parempia, ja osa oli vasta raakoja tai kukassa.






Makoisaa päivää teillekin :)




ps. Sade alkoi tauon jälkeen uudestaan. Toivottavasti Vivamossa ei iltapäivällä sada, kun siellä on vaellusnäytelmä. Ei ole niin kivaa näyttelijöille eikä katsojille...