Kuva kuistilta.
Tässä odotellaan viime postauksessa mainittua ystävää, kun hän tulee pois päin Turusta, sukulaisvierailulta, niin poikkeaa vielä meillä vierailulla ohi mennessään. ("Puolimatkan majatalossa:)" Tein lihasopan valmiiksi ja syötiin jo itse, kun ei ollut tarkkaa tietoa, mihin aikaan tulee. Hän saa sitten heti syödä.
Siivottua sain, mutta muuten en mitenkään kovin pirteällä päällä ole. Kaikenlaisia harmituksen aiheitakin on ollut. Väsymyksen lisäksi. Olin siellä ferritiini näytteessä, se hoitaja halusi ottaa samalla verenkuvan ja suostuin siihen. Itselleni sattui moka siellä :( Kun piti maksaa maksupäätteeseen, niin laitoin ilmeisesti väärän tunnusluvun... se laite oli ollut vasta päivän siellä, ja hoitajakin luuli, että maksu meni perille...tutki kyllä niitä kuitteja pitkään, ja sanoi sitten, että jos se ei ole mennytkään, niin hän ilmoittaa mulle ja laittaa sitten paperilaskun. No, niinhän siinä kävi.
Eli paperilasku tulee joskus ensiviikolla, ja sen jälkeen kun se on maksettu, niin voi vasta katsoa netistä ne tulokset. No, eipä kai noilla niin kiire ole. Itseä vaan harmitti, tuo moka. Ja taas ajattelin, että voi tätä muistia... se on ikävää, kun pitää olla erilaisia tunnuslukuja eri tarkoitukseen, niin sitten voi sattua muistikatkos, että mikä oli oikea.
Mutta eteenpäin, sano mummo lumessa! Täällä ei kyllä lunta ole.
Tuttu tunne! Kaikkensa yrittää ja epäonnistuu sitten.
VastaaPoistaOn hyvin repivää syyttää itseänsä ja muistiansa, mutta sehän näissä on pääsyyllinen. Näin minä ajattelen ja kun ei koskaan ole väittänyt muistiansa hyväksi. On joutunut sillä selviämään miten se kulloinkin toimii
Sellaistahan se on :)
PoistaJoskus kyllä tulee sellainen black out-eli ei vaan muista jotain ihan tuttua numeroa, mullekin on kaupassa tullut ja puhelinnumerossakin. Ei siinä mitään kun peruuttaa vaan ja koettaa uudelleen. Jos on joku outo tilanne niin ei ihmekään.
VastaaPoistaToivottavasti ystävä tulee ja on kiva ilta.
Joo, ystävä kävi ja jatkoi sitten seuraavaan paikkaan,on oikein "kyläkiertue" hällä, me olimme illalla vielä seurakunnassa.
PoistaMinullekin on käynyt ihan samoin. Nykyään mikään ei riitä. Aina pitää pystyä enempään ja ne maksupäätteetkin ovat vähän erilaisia.
VastaaPoistaTiedätkö, tilasin ihan itselleni yksin luettavaksi kirjan Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.
♥♥
Kiitos tuosta kirja vinkistä! Laitoin tuon kirjan varaukseen kirjastosta :)
PoistaKyllä sattuu unohduksia.
VastaaPoistaMinulla kaikki pankin tunnusluvut ,puhelimessa...olen ujuttanut ne puhelinnumeroiksi,mutta puhelin ei aina matkasa..joskus sekin unohtu pois kyydistä:)
Pitääkö teidän terveyskeskuksessa?maksaa verikokeet?? ( terkkarissa?)
Paluumatkalaiselle lämmin keitto odottamassa;))
Hyvää pyhäinpäivää,Sinulle Sesse!
Ei tk:ssa tarvii, mutta tämä olikin ystävän mulle lahjoittama käynti yksityisessä labrassa, hän oli laittanut maksun mun tilille, joten mun piti se maksaa siellä labrassa.
PoistaToivottavasti ne ylittää odotukset, eli kaikki on hyvin, kun kerran joudut oottelemaan. Miten noi unohukset sattuukin aina sillä ei-toivotulla hetkellä.
VastaaPoistaNiin, silloihan ne sattuu, kun ei pitäis!
PoistaVoi harmistus, mutta ei ole kyllä aina helppoa muistaa kaikenmaailman salasanoja/numeroita, kun niitä on niin paljon. Tuntuu että nykyään töissäkin on miljoona eri juttua joihin jokaiseen tarvitsee salasanan..ja sitten kun osa niistä salasanoista pitää vielä parin kuukauden välein vaihtaa ettei vaan kukaan pääse hakkeroitumaan tietoihin.. Leppoisaa Pyhäinpäivä viikonloppua❤️
VastaaPoistaKiitos ja hyvää lepopäivää!
Poista