Uutta vuotta ja menneen muistelua

 

Vanhoja uuden vuoden kortteja.

Tämän alemman sain joskus 70-luvulla kirjeystältäni Cesilialta Unkarista.

Jos vuoden vaihteessa muistellaan tavallisesti mennyttä vuotta, niin minä olen viime ajat muistellut paljon kaukaisempia asioita. Liekö ikään liittyvää, että pitää vanhoja asioita muistella ja pistää ylös vihkoon. 

Niinpä muistelin jopa lapsuus ajan vaatteita taas kerran. Piirsin niistä vähäisellä taidollani kuvankin muistojeni mukaan.

Nuoruusaikojen muistoja olen verestänyt myös lukemalla päiväkirjaani 70-luvulta. Tuttuja asioitahan ne on , mutta kiva niitä on lukea uudestaan. Poika-ihastuksista ym:sta :)

Isäntäkin on kuunnellut tv:stä vanhoja lauluja. Kun niitä on tullut nyt aamuisin. Oliko se eilen kun viimeinen laulu oli siellä: ..."puu ja puistotie, kaiken muun vei aika ,luulen" Niin, luonto jää, kun muusta jää vain muistot.

Tänään siitä puhuin, niin isäntäkin sanoi, että hänkin tykkäsi siitä laulusta. 

Joululahjaksi sain mieheltä tämän kirjan, jonka sain jo luettua, ehkä teen siitä kirjapostauksen paremmalla ajalla.

Kirja kertoo  mm. unissasaarnaaja Helena Konttisesta.

Toivokaamme hyvää uutta vuotta kaikista huolista huolimatta. Siunausta ja valoa elämääsi!