Eilen kerkisin siivota osan alakerrasta, tänään sitten siirryin yläkertaan. Makuuhuone olikin jo siivouksen tarpeessa. Siis lakanat ja tyynyliinat ensin koneeseen.
Siinä huomasin, että yhden peiton reuna oli pahasti rispaantunut. Päätin samalla korjata sen, ettei hajoa enempää. Ompelin siihen tällaisen kaitaleen.
Vaikka siihen tulikin pussilakana päälle, niin parempi, ettei enää enempää rispaannu.
Suurikukkaiset pussilakanat ovat vanhat, miehen vanhempien kuolinpesästä joskus saatu.
Tyynyliinat minun ompelemat tytön entisestä rikkinäisestä Ikean pussilakanasta. "Kierrätys kunniaan" :) Nyt on kiva illalla mennä puhtaaseen sänkyyn saunan jälkeen.
Lattian imurointi ja vähän pölyjen pyyhintää, se sai riittää.
Isännällä olikin tänään taas menoa, auttamaan eräässä kuvauksessa tv:tä varten, tavaroiden kantamisessa auttaa. Ja huomenna menee järjestyksen valvojaksi erääseen tilaisuuteen, joten mulla on tässä "omaa aikaa". Sopivasti ystävä soitteli ja puhuttiin varmaan lähes tunti, niinkuin joskus yksinhuoltaja aikoina, nyt ollaan molemmat "miehellisiä".
Olin jo huokaissut helpotuksesta, kun olin saanut kaikki ylimääräiset omenat lahjoitettua eteenpäin Facebook-ryhmän kautta, niin eikös tänään naapuri laittoi meidän postilaatikkoon päivän lehden lisäksi pienemmän pussillisen omenoita! Satuin näkemään sen ikkunasta.
No, ehkä viipaloin niitä pakkaseen omenapiirakkaa varten, olivat vähän väkevämpiäkin kuin meidän omenat, niin voisivat jonkun makean kanssa sopia.
Kun kävin kasvihuoneella, niin metsän reunassa oli multakasa, niin äkkiä katsoen siinä näytti makaavan Elmo, tuli taas haikea olo. Aamulla oli vielä nähty Elmon koirakaveri, jonka omistaja sanoi, että heidän koira kaipaa Elmoa ja ihmettelee kun ei näy.
Laitetaan tähän loppuun piristykseksi meidän entisen kolmijalkaisen Bussen kuva, kun se tuli tuolla kuvissa eteen. Busse ja Sesse :)
Hei vaan!
Ihania nämä koirakaverit, Busse ja Elmo, ei heitä voi unohtaa ja uskon, että ikävä on aina.
VastaaPoistaVoi omenoita sentään! Toivottavasti saat tehtyä niistä jotakin hyvää talven mittaan.
Puhtaaseen sänkyyn puhtaana meneminen on yksi elämän isoista pienistä nautinnoista.
Kyllä eläimet jää vaan aina muistoon, kissat sekä koirat..
PoistaTuo peitonreunan paikkaus olikin hyvä idea, täytyy tehdä sama omalle peitolle. Itsekkin olen säästänyt vanhoja pussilakanoita, jotta voin talvella ommella niistä tyynyliinoja. Mukavaa syksyä!
VastaaPoistaKierrätys on hyvä asia ja samalla säästää :)Mukavaa syksyä sinnekin :)
PoistaSama täällä, olen tehnyt vanhoista pussilakanoista ja aluslakanoistakin tyynyliinoja. Niitä oli sitten jo vähän liikaakin, annoin pois niitä tarvitsevalle facebookin kautta. Ne kestää tyynyliinoina vielä monta pesukierrosta. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaMullakin on paljon tyynyliinoja, joskus kirppariltakin ostin kauniita tyynyliinoja, mutta ne olivatkin vähän liian kapeita, täytyisi keksiä jotain muuta niiden kauniista kankaasta. Mukavaa viikonloppua myös sinne :)
PoistaMulla taitaa olla tuollainen ruusu-pussilakana vielä. Oli lemppari lakana. Sitten hajosi, ja leikkasin hajonneen osan pois ja jätin loput kaappiin, jos siitä jotain keksisi.
VastaaPoistaVasta vaihdoin minäkin lakanat ja käänsin petarin. Hyvin nukutti ekan yön, mutta sitten piti kääntää petari takaisin, kun taas valvotti. Siinä on pehmeämpi ja kovempi puoli, niin ei se kovempi käy. Niska kipeni.
On se ikävä poismenneitä eläimiäkin.
Tyynyliinat on ainakin helppoja tehdä ja aina tarpeen. Eläimet on rakkaita, niin ikäväähän se on kun joutuu luopumaan.
Poista