Olipa kerran Pekka-pupu. Hän oli kiinnostunut kasveista ja usein poikkesi Kasvitieteelliseen puutarhaan. Kuljeskeli siellä yksinään ja ajatteli: "Olisipa minullakin kaveri, jonka kanssa saisin täällä kuljeskella ja jutella kasveista".
Kuinka ollakkaan pari päivää myöhemmin Pekka-pupu tapasikin suurikorvaisen pupu-neidon nimeltä Pirre. "Voi miten nätti mekko hänellä on ja miten suuret korvat" ihasteli Pekka, "hän varmaan kuuntelisi mielellään mitä minä tiedän kasveista".
Tuumasta toimeen. Pekka pyysi pupu-neitoa kanssaan katsomaan kasveja. Pirre suostui mielellään, sillä hän oli hieman hävennyt suuria korviaan ja ajatellut, että mahtaisiko kukaan poika-pupu olla hänestä kiinnostunut koskaan.
Niinpä pupu-toverukset lähtivät yhdessä katselemaan kasveja ja Pekka kertoi kaiken mitä tiesi niistä...ja ehkä siitä syntyi myöhemmin enemmänkin... Sen pituinen se.
(J.k. Tuo tarina piti kehittää, kun vahingossa täytin tyttöpupun korvat pumpulilla, vaikka ne olisi pitänyt jättää täyttämättä :( Nyt "hän" joutuu kärsimään liian suurista korvistaan...)
Hyvin sopivat yhteen, isot korvat= kuulee hyvin :)
VastaaPoistaNiinpä :)
PoistaHauskat puput ja ihania huonekasveja! Aurinkoista viikon jatkoa!
VastaaPoistaKiitos samoin :)
Poista:) Veikeät puput! Hauska tarina.;)
VastaaPoistaToivottavasti heillä synkkaa :)
PoistaVoi Sesse, tuohan on aivan ihana satu! Oli siis vain hyvä, että tekemäsi pupuneiti sai sellaiset korvat, kuin sillä nyt on:)
VastaaPoistaOlisi ne korvat voineet vähän nätimmät olla :)
Poista