Tänä aamuna heräsin joskus kuuden jälkeen, jo ennen kellon soittoa. Kello oli soimassa, kun mulla oli naapurikylällä fysioterapia-aika 8,15. Lähdettiin kotoa puoli 8n jälkeen ajelemaan ja kirkolla mentiin odottelemaan fysioterapian oven taakse. Kun kello oli 8,15 tuli hoitaja sanomaan, että fyssari on sairaana, että oli yrittänyt saada mua aamulla kiinni. Kaivoin puhelimen kassista ja niinpä näkyikin olevan vastaamaton puhelu. Meillä oli autossa cd-levy soimassa ja kun kännykkä oli laukun sivutaskussa, niin yhtään ei oltu kuultu sen soivan. Hmp!
No mikäs siinä sitten, kuin lähdettiin kotiin päin ja käytiin kahvilassa kaakaolla. Meille on kummallekin tullut flunssan myötä sellainen "vaiva" ettei oikein kahvi maistu, mutta iso kupillinen kaakaota oli niin hyvää :) Olin myös napannut tk:n eteisestä "saa ottaa" lapun alta pari sisustuslehteä mukaan.
Kotona tosin huomasin, että olen ne joskus lukenutkin, kun olivat vanhoja. Käytiin myös tullessa jakamassa TV7-lehtiä pienelle alueelle.
Kotiin tultua mies raastoi inkivääriä ja toi kopallisen puita, sanoinkin että "Ai oletat, että minä rupean keittelemään sulle inkiväärijuomaa..." Mies totesi vaan: "Joo!" No oikein oletettu, eihän siinä muu auttanut kuin laittaa tuli puuhellaan ja kattila liedelle. Samalla lämmöllä lämmitin meille myös perunamuusia ja jauhelihakastiketta. Isäntä itse meni nokosille. Mä olen ollut masentunut tuon sairastamisen ja muiden huolien vuoksi, nyt se purkautui itkuun pitkästä aikaa .. nyyhkin siellä yksinäni... Ehkä oli kuitenkin hyvä, että purkautui.
Myöhemmin päivällä kävin vielä Elmon kanssa pienellä lenkillä, aurinko paistoi ja ilma oli lämmennyt aamun kymmenestä asteesta paljon. Tuuli oli tosin viileä.
Eilen olin pitkästä aikaa ystävän kyydillä seurakunnassa, onneksi yskä on vähän helpottanut ,ettei koko ajan yskittänyt. Suht hyvin meni tilaisuus. Ja oli jo tarpeen tuo seurakunnassa käynti, kun nyt on niin huonosti voinut mennä. Edelleen olen ollut väsynyt ja päätä särkenyt ja yskittänyt. Seurakunnassa kuulin, että toisillakin on kestänyt kolme-neljä viikkoa, ennen kuin on normaali olo...joten sitä odotellessa...
Voi harmi tuota peruuntumista, ja kun huono sattuma oli silloin matkassa niin et puhelua saanut. Toivottavasti sairastelut hellittäisivät.
VastaaPoistaItkusta on tehty tutkimuksiakin, että kyynelnesteessä on stressihormoneja (ja varmaan muitakin). Niinpä se on ihan fysikaalisesti hyvää tekevä asia purkaa ahdistusta itkemällä, vaikka aina niin on varmasti ennenkin ajateltu.
Valoa päiviisi ♥
Kiitos Saila, valoa tarvitaan <3
Poistahei! Toivon, että paranet pian <3 Helposti mieli menee matalaksi, kun sairastaa ja ei oikein jaksa mitään. Minulla on usein tammi-helmikuu muutenkin aikaa, että olen alavireinen. Maaliskuussa alkaa mieli yleensä kirkastua.Aurinkoa odotellaan :)
VastaaPoistaKiitos Mammeli <3 Kevät tekee yleensä ihmeitä mielialallekin.
PoistaToivotaan niin kovin että nuo sairastelut riittäisi ja saisitte olla terveinä♥ Kyllä se alakuloa äkkiä aiheuttaa! Voimia sinne! Joskus tekee oikein hyvää vähän kyynelehtiä, usein olo on jotenkin kevyempi sen jälkeen..Ystävien tapaaminen piristää varmasti♥ Rauhaisaa alkanutta viikkoa sinne!
VastaaPoistaKiitos Päde <3 Kyllä se itku joskus helpottaa ja avaa niitä möykkyjä sisimmässä...
PoistaSinua siunata tahdon...
VastaaPoistaKiitos Metsäntyttö <3 Samaa täältä sinne!
Poista