Ensimmäistä kertaa olin Minin kanssa kunnon metsälenkillä, kun lumet olivat saaneen kyytiä. (Tosin ollaan lähimetsässä pikkuisen käyty..siellä oli vielä osin lumista, mutta tämän päiväinen lenkki suuntautui toiseen metsään, joka oli ylävämmällä maalla ja käytännöllisesti katsoen sulaa).
.jpg)
Miniltä on paljon (tosi paljon) lähtenyt paksua talvikarvaa, ja on joka päivä harjattu vähintään kerran, välillä useamminkin. Siitä on tullut suorastaan hoikka tyttö.
Mini on kova syömään, ja pitää muistaa laittaa ruuat piiloon, koska se muuten syö kaikki, jos ollaan hetki poissa... viimeksi kun mentiin saunaan, niin pitkästä aikaa olin ostanut pussin hunaja pähkinöitä, olin pari pähkinää siitä syönyt ja epähuomiossa se pussi unohtui pöydälle, arvaa vaan oliko sitä enää, kun tulin saunasta :( Vain revityn pussin kappaleet lattialla.
Onneksi rahallinen tappio ei ollut suuri, kun se oli ollut puoleen hintaan lopettavassa kaupassa :)
Autotallista pelastin kaksi perhosta, tässä toinen niistä.
.jpg)
Eipä tässä tämän kummempaa.
Kun mekin nyt on taas talven jälkeen päästy kallioilla käymään, on tullut mieleen, että näkisipä ne sinunkin kalliot, ja sinä nämä meidän:)
VastaaPoistaNiinpä! Kalliolla, kukkulalla on mukava käydä, katsella maailmaa vähän korkeammalta.
PoistaAlkaa Mini kotiutua :) Hui kun syö sitten kaiken mitä löytää, toivottavasti ei saa mahanpuruja.
VastaaPoistaMetsäretket on kyllä mukavia.
Metsässä, ja yleensäkin luonnossa on kiva kävellä.
Poista