Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Lastenhoitoa ja voi kirjaparat!



Tuossa eilen huokaisin, että jos voisin jäädä kotiin, enkä mennä sinne hartaushetkeen, kun oli niin kuuma. Ei se lekotteluksi kuitenkaan mennyt se ilta, kun sen kaverin, jonka kanssa miehen piti mennä sinne, vaimokin halusi mennä mukaan ja heidän kolme lasta tulivat mulle hoitoon. He eivät olleet kerinneet vielä syödä, niin äitinsä toi mukanaan pakasteruuan, jonka lämmitin heille, ja jälkkärit oli äiti ostanut myös. Sen jälkeen menimmekin ulos, jossa olimme suurimman osan ajasta. Työnsin heitä maitokärryissä, josta he innostuivat työntämään toisiaankin ja leikkimään hevoskärryjä. Myöhemmin hevosina olivat lattiaharjat :)
Punaherukat maistuivat heille myös hyvin pensaasta, ihmettelin sitä, kun minusta punaherukat on niin kirpeitä, ettei tee niitä pelkästän syödä mieli. Ehkä mun vatsa ei vaan tykkää happamesta.







- - -








Tänä aamuna katsoin mun kirjaparkoja, Raamattu ja päivän sanana toimiva Ensio Lehtosen kirja olivat molemmat ihan surkeassa kunnossa. Niin "loppuun luettuja" molemmat, kannet irtoilee ja ennestänkin teipattuja... Itse asiassa molemmat miehen entisiä, Raamatun mies oli antanut äidilleen (silloin vielä hyvässä kunnossa), sen jälkeen äitinsä kuoltua se tuli meille takaisin ja jossain välissä mies antoi sen mulle.


















Onhan mulla tämä viisi vuotta sitten (onko siitäkin jo niin kauan!) ostettu Raamattu kansalle käännös...
















... ihan hyvä sekin, ja mun lempiväriäkin , mutta kun on tottunut tuohon -38 käännökseen, niin mieluumin kuitenkin sitä käyttää, ja juuri kun löytää helpommin tärkeät paikat vanhasta tutusta .

Tuossa vanhassa Raamatussa on kuitenkin melkein kaikki mun alleviivaukset, omia huomioita, muistiin kirjoitettuja asioita yms.






Pakkohan se niitä vanhoja kirjoja oli yrittää fiksata, vaikkei siitä paljon apua ollutkaan, mutta pysyväthän nyt paremmin kasassa :) Kuumaliimaa ja kirjanpäällysmuovia apuna käytin. Pysyvät taas vähän aikaa kuosissa. En halua kuitenkaan tuosta Raamatusta luopua :) Ja Ensio Lehtosta luen päivän sanana vuoden loppuun ja sitten se menee takaisin miehelle. (Ja se muuten oli jo valmiiksi rikki).














Illalla taas seurakuntaan, ja takaisin tullessa poimitaan poika kyytiin bussipysäkiltä. Huomenna tulee lisää omia lapsia vierailulle :)










6 kommenttia:

  1. Siellä on eloa riittänyt:) Taitaa kaikki marjat lapsille maistua, nuo kirpakatkin. On sellaisia aarteita nuo sinun kirjat♥ Teille tuleekin mukava viikonloppu! Aurinkoista alkavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
  2. Mukavia vieraita ollut sinulla! Minä olen oman raamattuni kannet askarrellut ihan uusiksi, kun oli jonkun rippikoulu raamattu. :)

    VastaaPoista
  3. Mukavia vieraita ollut sinulla! Minä olen oman raamattuni kannet askarrellut ihan uusiksi, kun oli jonkun rippikoulu raamattu. :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä kun saít kirjoista vielä koossapysyviä. Minäkin eniten tykkään sitä 30-luvun versiota käyttää, vaikka välillä on kiva muistakin katsoa, kuinka asiat on sanottu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä..se mihin on tottunut on paras, mutta muistakin on tosiaan kiva katsoa miten niissä on :)

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)