Kevään odotusta

 

Kyllä huomaa, että kevät alkaa tulla, kun rupeaa tekemään mieli jotain sisustusta ym muuttaa. Eilen sain vielä yhden pienen pöydän, joka oli roskiin menossa. "Roskisdyykkari" (minä siis) sen poimi mukaansa ystävän pihasta.

Myös dikiboksi saatiin eilen, mutta tarvitsisi jonkun välikappaleen, mutta onneksi isäntä sai tv:n toimimaan entisellä dikiboksilla viimein.

Kukat alkaa piristyä, mutta suurimman juoruni heitin pois, kun alkoi olla niin kärsineen näköinen. Vielä niitä juoruja pari jäi.

Minin kanssa kävin kävelyllä, mutta uuden lumen alla oli jäätä ja piti kulkea niin varovasti, etten pitkälle viitsinyt kävellä. Eilen oltiin siellä ruokaa jakamassa , ja saatiin myös itselle.

Jotain häikkää on nyt myös kännykässä, kun en saanut siirrettyä kuvia.

Nimittäin uusia kuvia. Tämä on vanha, mutta olkoon nyt. Kukkiva mänty :) keväiseltähän tuokin näyttää. Heippa!

Harmia..

 

...tuli nyt tv:n kanssa, kun ei tv:stä tullut mitään. Kaikenlaisia konsteja yritettiin, mutta kuvaa ei tullut. Onko vika tv:ssä, kaapelissa, antennissa...tiedä häntä. Eilen vielä toimi normaalisti, johdot ym on tarkistettu... tosin oli ollut kovin tuulisia päiviä, jos olisi tuuli kääntänyt antennia...

Tänään oltiin Evästä päivään-ruokailussa. Ja samalla sen jälkeen suunniteltiin pääsiäis-kertomusta näytelmänä, joka tulee heti pääsiäisen jälkeen. Eli se on sitten siellä ruokailussa. Käytiin myös kirppiksellä, josta isäntä osti farkut vitosella.

Huomenna sitten taas soppakirkolle ja ruuan jakoon.

Pari päivää olin omituisessa kunnossa, tosi väsynyt, paleli ja päätä särki ja maha oli sekaisin. Onneksi nyt on normaali olo.

Kävelyllä käytiin tänään isännän ja koiran kanssa, tavattiin eräs tuttava pihallaan ja juteltiin hänen kanssaan. Oli melko aurinkoinen sääkin. Eipä tässä muuta.

Hieman nostalgiaa

 Pitkästä aikaa kaivoin esille nuo vanhat  lehdet, jotenkin ne on niin ihania. Osa entisen mökin vintiltä ja osa joskus ostettu. 

Vain kuvia tällä kertaa.

Torstai on toivoa täynnä..

 

 ...sanottiin joskus. Ainakin meillä on taas kylätalo-tilaisuus tänä iltana. Onkin isännän ja minun vuoro olla vastuussa. Entinen naapuri lupasi tulla  "todistamaan" eli kertomaan uskostaan.

Eräs ystävä lupasi tuoda kahvileivän. Ehkä tuo kylätalo-tilaisuus tuo toivoa omalta pieneltä osaltaan niille jotka sinne tulevat.

Eilen oltiin soppakirkolla eli soppiksella, vapaa kirkon sellaisella. Sen jälkeen olimme mukana leivän jaossa, loput jääneet leivät toimme meidän pakastimeen.

Aurinkoinenkin vielä paistaa ja tuo iloa maailmaan.

Kuvissa saatuja kukkia joskus synttärinä. (Silloin kun täytin 60).

Toissapäivänä kävi kaivuri rikkomassa jäätä tuosta tieltä, joka oli kauheassa kunnossa. Nyt siitä pääsee vesi pellolta virtaamaan paremmin pois tien yli, ettei "kasaannu" tielle.

On melkein joka päivä ollut jotakin kaupungissa käyntiä. Nyt pistinkin pesukoneen päälle, odotan vain kevät kelejä, että saisi pyykit nopeammin kuivaksi, kun saisi pistää ulos kuivumaan. En ole vielä kokeillut kuivuisivatko ulkona, vaan kuivatan kellari  kerroksessa telineessä, ja vähän kerrallaan tuon sisälle loppukuivatukseen. Käy se niinkin :)

Toiveikasta torstaita kaikesta maailman tilanteesta huolimatta!

Lammasta ja vähän muutakin

 

Kuva vanha

Toissa päivänä meillä kävi vieraita ja toivat pari pientä pakettia karitsan lihaa. Nyt oli yön sulamassa toinen pakkaus. Ikinä en ole karitsan/lampaan lihaa laittanut, tuskin syönytkään, mutta täytyy koittaa. Isäntä halusi välttämättä sitä tänään. Leikkasin sen ohuen palan halki, ikäänkuin pihveiksi ja meinaan sitten vaan paistaa sitä pannulla. Katsotaan mitä siitä tulee :) ja mitä laitan sen seuraksi.. elämä on täynnä yllätyksiä.

Rannekellostakin oli patteri loppunut, arvaatte varmaan että vaistomaisesti olen monta kertaa tyhjää rannetta katsonut... Kai siihen täytyy myöhemmin patteri taas laitattaa.

Eilen käytiin seurakunnassa ja sitä ennen ystävillä käymässä, puhuttiin siitä suunnitellusta ruuan jako jutusta, mihin olemme menossa mukaan.

- - -

Tuohon asti kirjoitin aamupäivällä. Kyllä se karitsan lihan paistaminen meni ihan hyvin, sen kanssa keitettyjä perunoita, pippurikastiketta purkista, kauramaidolla hieman laimensin vahvaa pippurista makua, lisäkkeenä tomaattia ja paprikaa.

Sen jälkeen käytiin ajelulla ja samalla nähtiin eräs ystävä, siellä hänen pihassa juteltiin ja nautittiin auringosta.

Aurinko on meitä tänään hemmotellut, mutta luntakin riittää. Meidän paikka on varmaan viimeisiä tällä tiellä, josta lumi lähtee.

Mukavaa kevät päivää!

Talven selkä taittuu hitaasti..

 Edelleen aurinkoista, mutta lunta riittää.

Hankikantoa on kuulemma ollut, mutta en ole itse käynyt kokeilemassa. Isäntä vaan sanoi, että naapurin rouvan oli kantanut, mutta hän itse oli liian painava.

Ei tässä mitään erikoisempaa ole ollut, kaupungissa on ollut menoa useampana päivänä..ja bensa on kallista...

Leena Lehtolaisen dekkaria olen lukenut, iso tekstisenä mukava lukea.

Joissakin kirjoissa on niin pieni teksti, etten sellaisia rupea lukemaan ollenkaan. Mainoksessakin sanotaan, että "siristely vanhentaa"... :)

Liekö tuo todettu alkava kaihi, joka vaikuttaa ja ikä muutenkin.

Eilen saatiin ruuan jakelusta kaikenlaista ja oltiin itsekin jakamassa eteen päin. Mahdollisesti ollaan taas menossa siihen hommaan mukaan. Huomenna siitä on keskustelua paremmin.

Huomenna onkin myös oman seurakunnan tilaisuus. Viimeksi sieltä sai ilmaisia kirjoja, käytettyjä sellaisia. Otettiin kumpikin pari kirjaa, kun oltiin jo lähdössä, niin ei enempää tullut hamstrattua. Mutta hyvä kun lukemista riittää :) Isännän farkut pitäisi korjata, mutta taitavat olla vielä kuivumassa.

Eipä tässä mitään sen kummempaa. Aurinkoista päivää!

On ihanaa,kun aurinkoinen paistaa..

..sanotaan laulussa. Kevät tulee.. 

 

Isäntä on Vivamossa pääsiäisnäytelmän harkoissa. Minä siivosin yläkertaa ja vaihdoin lakanat.Yht äkkiä Mini alkoi haukkumaan alakerrassa, ja menin katsomaan tuleeko joku.. tulihan sieltä, nimittäin kakka... liian myöhään ilmoitti. Onneksi peitolta oli helppo kerätä pökäleet, ja laittaa uusi peitto.Kävin kyllä varmuuden vuoksi sen kanssa ulkona, pissalla vaan kävi.

Oltiin jo tultu pihaan, ja harjasin sen turkkia, kun lähtee tavattomasti karvaa. Yht äkkiä meidän vieressä olevassa metsässä loikki kaksi pientä pupua, onneksi satuin pitämään kunnolla kiinni, niin vetäisi ja olisi lähtenyt pupujen perään. Näyttää sillä olevan metsästysviettiäkin. Ainakin takaa-ajo mielessä.

Kukistakin huomaa, että kevät tulee. Vanha tulilatvakin on tehnyt nuppuja, vai liekö innostunut ottamaan mallia uudesta kukasta.

Kaunista kevät päivää sinnekin!

Heippa!

 

Kuva vanha

Tästä tietokoneen takaisesta ikkunasta tuijottelen pakkas aamuun. Noin 13 astetta vielä pakkasta. Sisälläkin aika viileää, vaikka isäntä oli aamulla laittanut tulen sekä puuhellaan että kakluuniin. Hänellä on vaan tapana sen verran vähän pitää tulta, ettei  niin paljoa lämmitä. 

Enpä nyt viitsinyt laittaa lisää tulta, kun varmaan aurinko lämmittää paistaessaan päivän mittaan. Ja villatakit on keksitty, nytkin on fleese ja paksu villatakki. Ja voisin tietysti laittaa puuhellalla ruuan.

Täällä vielä kinoksia riittää ihan omiksi tarpeiksi ja ylikin. Tuosta tuli mieleen, että jokohan olisi hankikanto, ei vielä ole tänä talvena kokeiltu.

Tänään on kylätalo-ilta. Sanaa, musiikkia, rukousta, myös Ukrainan puolesta ja tietysti Suomellekin varjelusta. Eilen käytiin viemässä toiselle kylätalolle vähän vintistä tavaraa..eli makuupusseja ja makuu alustoja, kun niistä oli keräys. Meille kun niitä oli kertynyt useampia.

Isäntä jätti yhden itselleen ja minä äidin entisen vetoketjullisen peiton (jonka siis saa vähän kuin makuupussiksi, sillä on minulle muisto arvoa..). 

Mitäs teille kuuluu? Onneksi mennään kevättä kohti, se vähän piristää.

Koiran kanssa kahvilla

 

 Kuva vanha.

Tänään mentiin käymään Kasvihuoneilmiössä, isäntä ehdotti sitä. Ajattelin, että otan vain pelkän kahvin. Vaan kuinka ollakkaan siellä oli töissä eräs naapuri, ja sanoi tarjoavansa meille munkkikahvit. No, minä sain gluteenittoman leivoksen ja isäntä valtavan munkkirinkelin, josta loppu riitti vielä kotiinkin hänelle päiväkahville.

Myös Mini sai olla kahvilassa mukana, kun tuokin on sellainen  kahvila, johon koiratkin voivat tulla. Se tekeekin Minille hyvää, kun se on muuten aika arka. On kyllä reipastunut jo jonkun verran.

Siellä oli myös naapurin talvilomalais-poika ja sopivat isännän kanssa, että menevät ulkoiluttamaan koiria keskiviikkona, samalla lenkille. Katson nyt menenkö itse vai en.

Huomenna onkin taas Evästä Päivään-ruokailu ja keskiviikkona alkaa pitkästä aikaa soppakirkko.Sinnekin meitä pyydettiin. Katsotaan miten aika ja varallisuus sallii...niinkuin sanotaan..

Ystäväkin oli perustanut sellaisen tukiryhmän, josta voidaan saada toisilta tukea vaikeuksisssa ja ahdistuksissa. Niitähän riittää.

Olkaa siunattuja blogiystävät <3

Kylmä aamu, mutta ihana aurinko

 Ajeltiin tänään naapuri-kylälle, kahville ja kirppikselle, kun olin jo aiemmin huomannut, että siellä oli taas kirppis auennut. 

Kiva jossain käydä, kun muuten on maailman tilanne niin masentavaa ajateltavaa. Saa ajatukset johonkin muuhun välillä. Isäntä osti kaksi kirjaa ja vielä samaan "pakettiin" minä sain puseron.Taisivat maksaa yhteensä euron. Olin nimittäin katsovani, että kirjat olivat kolme kpl euron, ja isännän kahden kirjan lisäksi sain puseron samaan.

Tuo pusero oli vaan niin söpö ja kauniin värinen. Tuokin sellainen mitä voi pitää esim. topin kanssa. En tosin ole sitä vielä kokeillut.

Muutama päivä sitten ostin halpakaupasta nätin vaaleanpunaisen tulilatvan eurolla. Kotoa löysin siihen sopivan ruukun.

 

 

Iloa pienellä hinnalla :)

"Maan alla", kirjapostaus

 

Ensimmäistä kertaa lainasin kirjastosta Ruth Galloway- mysteerin. Nimeltään Maan alla.

Niitä on enemmänkin.., kirjan etuliepeessä lukee, että niitä on kaksitoista kirjaa. Kirjoittaja on Elly Griffiths. 

Kirjan takasivun esittelystä:

"Argeologi Ruth Galloway löytää maanalaisesta tunnelista luita, jotka on vastikään haudattu - ja sitä ennen keitetty. Onko kyseessä kannibalismi? Entä kuka murhaa kylmäverisesti kodittomia ja kaappaa naisia. 

Ruth ja komisaario Harry Nelson taistelevat aikaa vastaan etsiessään syyllistä. Ainoa johtolanka on salaperäinen mies, joka ilmestyy keskelle tietä, ja katoaa sitten  ja jättää jälkeensä vain valtavan reiän asfalttiin.

Yht äkkiä vaara tuntuu vaanivan lähempänä Ruthin kotia kuin koskaan. Ennenkuin on liian myöhäistä , Ruthin ja Nelsonin on selvitettävä mitä perhe heille todella merkitsee."

Kun alkuun pääsin tuosta kirjasta, niin pikkuhiljaa se alkoi viedä mukanaan. Kirjassa vaan on niin paljon henkilöitä, että se tuotti minulle välillä vähän vaikeuksia, että kuka on kukin..tällä muistilla.

Saamattomuutta

 Vielä tänäänkin aurinko paistaa puihin.. mehän olemme täällä laaksossa pilvisellä puolella. Sain taas tuossa pari laskua maksettua, kun rahat tulee kolmessa erässä, niin samoinhan se on laskutkin maksettava.

 

Olen aika paljon taas lukenut, kun siinä saa ajatukset pois ikävistä ajatuksista. Samoin aurinkoisilla lenkeillä miehen ja koiran kanssa.

Nyt minulla on luvun alla Virpi Hämeen-Anttilan kirja : Railo, aika paksu kirja. Ihan hyvä kun alkuun pääsin. (Minulle tulee vaan mieleen tuosta kirjan nimestä joku vanha runo tms. "Raja railona aukee, edessä aasia, itä, varjele vartija sitä".. jotenkin noin se meni.)

Sitä ennen luin Ruth Galloway-mysteerin Maan alla. Rikos romaani. Siitä voin sanoa samoin, kuin tuosta Railostakin, että kun alkuun pääsin oli ihan hyvä.

 

 

Nythän minulla olisi taas lisää kirppislankoja, niin voisi jotain käsityötäkin tehdä.

Muuten on ollut jotenkin väsynyt olo ja usein tekisi mieli ottaa päivänokoset, ja usein otankin :)

Ja sellainen olo, että ei oikeen osaa mitään aloittaa..ei pääse alkuun.. ei saa aikaiseksi...toivottavasti tästä vielä piristyy...

 

Kaupungissa

 

Kuva kyllä maalta.

 On edelleen ollut niin hienot aurinkoiset kevät talven säät. Kääntö puolena se, että täällä pikkutiet on älyttömän jäisessä kunnossa. Kaupungista tultua käytiin isännän ja Minin kanssa lenkillä pikkuteitä pitkin, onneksi oli varjelusta, että pysyimme pystyssä. Varsinkin isäntä, jolla ei ollut nastakenkiä jalassa. Minulla oli, mutta silti liukkaimmissa paikoissa piti kulkea lumikinoksessa, että pysyi pystyssä.

Aurinko on tosiaan ihan lämmittänyt keväisesti.

Kaupungissa käytiin ruokailussa. Arvasin melkein, että siellä voi olla hernekeittoa ja laskiaispullia...ja oikeassa olin. Hernekeiton jätin itseltäni pois, otin vain gluteenitonta leipää/juustoa sekä gluteenitonta laskiaispullaa ja kahvia. Ihan riittävä oli tuokin annos.

Ruokailua ennen olin käynyt kirppiksellä isännän kanssa, isäntä etsi autotalliin mankkaa, kun entinen oli hajonnut. Löytyikin edullisesti. Tykkää kuunnella musiikkia ja radiota muutenkin siellä touhutessaan. Ostimme myös kummallekin nahkavyöt ja minä ostin parilla eurolla pienet lankapussukat.

Kohta mennän saunaan ja sitten tulee varmaan jotain urheilua tv:stä. On kyllä ollut piristävää tuo aurinkoinen sää, kun muuten on kaikenlaista ahdistavaa ajatusta, niinkuin varmaan arvaatte.

Herra siunatkoon Ukrainaa!