Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Kaupungilla ja kotona



On tässä pakko ollut toipua paviljongin menetyksestä, kun eihän sille mitään voi. Tänään menikin pitkään kaupunki-reissulla. Oli monenlaista ohjelmaa ja eri paikoissa. Sitten kun luulin jo pääseväni kotiin, niin vielä piti mennä kaupunkiin päin yksi keikaus tekemään, eli yksi ystävä viemään keskustaan.












Soppakirkolta oltiin saatu pakastettua lihaa (broileria ja jauhelihaa), ja kun meni niin kauan kaupungissa, niin lähes kaikki oli sulanut ja jouduin sitten urakalla paistamaan lihoja ja pistämään sitten paistettuna ja maustettuna uudelleen pakastimeen. No, sieltähän niitä on helppo sitten ottaa.

Eräs tuttukin tuli käymään yllättäen ja miehen kanssa tekivät ulko hommia sillä aikaa, kun minä paistelin niitä lihoja. Tämä tuttu vei sitten lähtiessään pakettiautolla pois meidän rikkinäiset pesukoneet (kaksi entistä), jotka olivatkin jo ulos siirretty. Hyvä kun pääsi niistäkin eroon.
Hänellä oli iso koira mukana ja Rasmus näki sen, niin ei ole vieläkään uskaltanut tulla sisään...
Iltapalaksi syötiin uunissa paistettuja broilerin "pikkukoipia", pieniä suklaamunia ja murukahvia. Hyvää oli!















Mulla on ollut monena päivänä selkä kipeä ja samoin tuo vasen olkapää ollut pahempana taas vaihteeksi. Varsinkin kun nukkumaan menee, niin ei meinaa löytyä sille hyvää asentoa. Välillä joutuu ottamaan särkylääkkeen yöksi. Nyt laitoin myös villaisen selänlämmittimenkin selkää lämmittämään. Vaikka kesä tuleekin :) Ei tule vanhuus yksin.






Huomenna mies menee "leipäkeikalle" , niin vois olla enemmän ulkona pihallakin, jos kerta on lämmintä.
Tämän päivän kuvituksena sunnuntaina saamani muratti ja oma amaryllikseni, joka salaa on kasvattanut nupun, heti kun pääsi entisestä poikasestaan (samassa ruukussa) eroon :)

















4 kommenttia:

  1. Miten ikävää, että se paviljonki meni saman tien säpäleiksi! Ohutta tekoa ovat monet tuollaiset rakenteet nykyään. Yhtenä kesänä pystytettiin naapurin kanssa heille pihatelttaa, kun oli synttärijuhlat tulossa seuraavana päivänä, mutta tuuli sen verran, että se teltta kaatui saman tien ja osia vääntyi. Melko surkeaa, metallia kumminkin, mutta varmaan sellaista samaa laatua, josta hammastahnatuubit tehdään, heh. Uskon, että ottaa päähän. Onneksi ette olleet siellä teltassa, kun se romahti!
    Voi pientä Rasmusta, toivottavasti se on jo rohkaistunut sisälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kyllä ovat heppoisia nuo! Ei ole Rasmusta vielä näkynyt..mutta eiköhän "routa porsaan kotia aja"...toivottavasti kuitenkin jo ennen routaa :)

      Poista
  2. Hyvä juttu kun saitte risat koneet pois. Mua ainakin helpotti kovasti kun joku vei niitä ennen(itellä kun ei ole autoa)
    Ihana kun amaryllikseen tulee kukka vielä :)
    Kyllä ne ärtyy jo nivelet tässä iässä. Aina kun sää vaihtuu/alat tehä jotain erilaista puuhaa/vähennät vaatetta tai et muista lisätä vaatetta/liikut liikaa tai liian vähän.
    Voi tätä listaa, mutta hyvä kun on menoa ja meinikiä ja hyvää ruokaa ja ilonaiheitakin :)
    Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli ihan kiva juttu, että sai ne risat pois :) Itse olis pitänyt kuitenkin kaksi reissua tehdä pikku autolla... Huomenna onkin sitten viikon työpäivä ja Kylätalo-päivä. Samoin sinulle mukavaa viikkoa!

      Poista

Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)