Siivousta, marjoja ja sanaa

 Eilen jatkoin vielä siivousta yläkerrassa, sain ompelupöytäni pölyn alta esiin. Sen seutu on niin täynnä kaikkea ompelu tavaraa , samoin kuin pöydän takaosassa oleva hylly. Nyt ainakin pölyt väheni siitä. Tosi vähän on tullut aikoihin ommeltua. Nyt se olisi ainakin pölyttömämpi.

Sen pöydän kanssa meni niin paljon aikaa, että muu makkarin siivous jäi.

Eilen näin kun linnut olivat marjapensaassa syömässä punaherukoita, niin menin sitten itsekin poimimaan niitä, vaikka vähän väkeviä osa on vielä. Poimin vain punaisemmat. Ne on nyt kellarissa ja ajattelin huomenna tehdä mehua. Jos laittaisi siihen joukkoon vielä pakasteessa olevat viimevuotiset mustaherukat ja tekisi sekamehua. Kun ei niitä viime vuotisia mustaherukoita ole tullut muuten syötyä.

 

 

 

 

 Vielä illalla käytiin "ulko hartaudessa", eli sellaisella "vuorella" oli Jumalan palvelus ja ehtoollinen.  Ja sen jälkeen kahvit. Paljon oli porukkaa, ja tuttujakin. Mulla vaan oli vessahätä, niin lähdettiin aika pian sen jälkeen kotiin. (Koska wc:tä ei siellä sentään ollut..enkä sentään viitsinyt pusikkoon mennä :).

 Että sellaista.

Siivouspäivää..

 

Kuva vanha.

Kylätalo-ilta meni oikein hyvin, oli mukava ilta. Ihmisiäkin oli näin syksyn ensimmäiseksi kerraksi ihan mukavasti.Olisiko ollut noin vähän toistakymmentä henkeä. Enemmänkin olisi mahtunut hyvin... Saatiin sieltä ruuan jakelusta myös kotiin viemisiä.

Isännällä on nyt kolme Vivamo päivää, mutta pääsi kylätalollekin kun hän on vain yhdessä näytelmässä,aiemmin päivällä. 

Minulla on alakerran siivouspäivä, joka on jo aika hyvässä jamassa, imuroitu ja pyyhitty lattia. Ja matot olivat tuulettumassa...ne muutamat kynnysmatot... Mini on joskus pissannut sisälle, niin ollaan nyt kesä oltu lähes ilman mattoja.Tuo pissaus on vaan johtunut siitä, jos on yksin ollut kotona...en sitten tiedä onko se ollut mielenosoitusta, vai vaan tullut yllättäen pissa hätä. Vaikka kolme kertaa päivässä käytetään ulkona, ja joskus useamminkin. Ja välillä on ulkonarussa, se on vaan niin läheisriippuvainen, ettei oikein yksin viihdy ulkona, vaan rupeaa haukkumaan. Että pitäisi mielellään silloin olla itsekin ulkona.

Rasmus teki pienen kesäreissun, taisi olla kolme päivää poissa..se joka kesä tekee tuollaisen reissun. Liekö ollut jonkun mökkiläisen seurana.

Mukavaa perjantaita!

Kirjoja

 Minä olen kova lukemaan ja tulee monenlaista kirjaa luettua. Sen Laila Hietamiehen kirjan lisäksi on tällaisia kirjoja tullut nyt luettua.

Nuo on kaikki kirjaston poistomyynnistä. Tuo Vuorten valo oli vähän kalliimpi, muut taisivat myöhemmin ostettuna maksaa vain 10 centtiä kpl. Ei paha hinta :)

Nyt onkin ollut hyvä, että kotona on ollut kirjoja, kun en ole juurikaan kaupungissa käynyt, ja kuitenkin lukuhimo vaivaa, aina illalla pitää mennä sänkyyn lukemaan, ja hetken jaksaa lukea, ja joskus pitempäänkin.

Olivat kaikki aika erilaisia kirjoja. Tuo "Kasvonsa menettänyt mies" oli raskain luettava aiheensa puolesta. Tässä pätkä kirjan takakannesta:

"Valloileen päässeet herpesvirus ja bakteeri olivat riistää Helsingin Sanomien toimittajan Kimmo Oksasen hengen, mutta tuhosivatkin "vain" hänen kasvonsa. Mistä löytää elämän ilo ja -rohkeus, kun jokainen vilkaisu peiliin muistuttaa, ettei paluuta entiseen ole? 

Kasvonsa menettänyt mies on sydäntä raastava mutta toivoa ihmisyyteen valava tositarina miehestä, joka ei enää koskaan säästy muiden katseilta."

                                            - - -

Rautasydän on rakkaus ja rikos tyyppinen kirja,

"Jannen käsi siirtyi niskaani ja siirsi hivukset sivuun. Hänen sormistaan tuntui kulkevan  pieni kiihottava sähkövirta ihooni. Ravistin käden pois. - Nyt sä selität, sanoin. Kuka sä olet? Miksi mut uhataan tappaa jos mä en kerro kätkostä? Mistä kätköstä?"

                                              - - - -

Kukin uskollaan kertoo kahden naisen , Saaran ja Inkerin ystävyydestä.

" Saara taiteilee ja taistelee läheisriippuvuudesta kärsivän miehensä ja tämän perheen kanssa. Inkeri tukeutuu uskoonsa yhä tiukemmin, uskoen Herran haltuun sekä itsensä kuin perheensäkin.

Naiset tekevät omia ratkaisujaan tahoillaan. Saara ei kaikkia Inkerin tekoja ymmärrä, mutta hän yrittää kuitenkin elää tukena, voimiensa äärirajoilla. Kestääkö ystävyys? Kantaako usko? Mikä onkaan lopputulos, kun Inkerin tytär alkaa hakea  omiin kysymyksiinsä vastauksia?"

                                                  - - - -

Vuorten valo on Eija Wagerin  elämästä kertova kirja, niitä on useampia, niin kannattaa aloittaa ensimmäisestä kirjasta, joka on Tupaantuliaiset Italiassa.

Mukavaa päivää teille, ja myös meille kylätalolla :)

Kohti Kylätaloa

 

Nyt vaihteeksi pitkästä aikaa tuli kirjoitettua Kotimatkalla-blogiin. Kohta, parin päivän päästä, alkavat taas Ilosanoman illat. Ja koska meillä isännän kanssa on ensimmäisen illan veto, niin piti miettiä jotain sanottavaa.

Päädyin luettavaan, koska mulla välillä hukkuu sanat, ja se on tosi ärsyttävää..kun tietää mitä tahtoo sanoa, mutta se tulee vasta hetken päästä se oikea sana.

Niinpä ajattelin lukea siellä alku-ajoista kylätalolla. Silloin oltiin jonkin aikaa pidetty noita tilaisuuksia, niin meitä ja pastoriamme haastateltiin. Ja siitä jäi meille sellainen "raakakopio", ja onhan meillä se lehtikin missä se juttu oli. Se lehti juttu oli 2014. Niin se aika vierii.

Saa rukoilla ylihuomisen puolesta (tilaisuuden). Ja kiitos aihekin on, ei ole miehen melanooma uusinut, kiitos Herralle!

Jokirannasta

 

Paistettiin makkaraa.

Kyllä on nyt joessa aika vähän vettä, mutta kyllä isäntä kaverin kanssa oli käynyt kastautumassa joessa, yhtenä päivänä kun olivat saunoneet. Minä sillä aikaa olin poimimassa vadelmia :) Yhden muovirasiallisen sain poimittua. 

Muuten olen lukenut Laila Hietamiehen kirjaa, Jäiden soitto, jonka poimin kerran TK:n "Saa ottaa laatikosta". En välttämättä ole tuota sarjaa lukenut muuten.Toisaalta alkoi kiinnostaa nyt tuo sarja..vaikka olisi kyllä väärässä järjestyksessä varmaan.

Tänään käytiin kahvilassa (Mini oli mukana ja sisällä kahvilassa myös, kun sinne ovat koiratkin tervetulleita). Oli ihan kiltisti ja rauhallinen. Käytiin myös pikaisesti ystävä-tätiä tervehtimässä.

Tänään on vielä yksi reissu edessä. 

Yläkerran ikkunasta...

 ... näkyy tällainen näkymä.

 (Nuo harmaat on palotikkaiden yläosat).

Siellä on autotalli, puuvaja, joka samalla on varasto, savusauna ja grilli katos. Kasvihuone on tuon autotallin sivussa etualalla.

Samalla kun ylhäällä kävin, niin kuvasin pari kuvaa muutenkin.

Tässä ainokainen ompeluni pitkään aikaan: Tilkuista tehty tukkapanta.

Lehdestä leikattuihin kehyksen kuviin laitettu pari hengellistä korttia.

Hyvää viikonloppua!

Mikään ei innosta..

 

 Tänään koiralenkillä kohtasimme Minin kanssa hyvin pienen koiran ja emäntänsä. Oli huvittavaa kun nuuskivat toisiaan Mini jätti ja pikkuriikkinen, melkein taskuun mahtuva koira. Hyvin ystävällisesti suhtautuivat toisiinsa, ei mitään ongelmaa :)

Lenkillä katselin myös, että mustikat alkavat punertua, muutaman mustikan maistoin, mutta olivat vielä väkeviä. En ole kyllä oikein mitään saanut aikaan, mutta kai sitä pitää yrittää ainakin vadelmia kerätä, sitten kun kypsyvät, niinkuin viime vuonnakin. Nyt taitaa olla menossa viimeinen  vadelmahillo purkki. Ja mehuja tehdä sitten kun on niiden aika.

En tiedä miksi olen entiseen verrattuna niin saamaton ollut tänä kesänä. Jotenkin väsynyt kaikkeen. Eikä oikein mikään huvita.

Mutta toivotaan parempaa. Ensi viikolla alkaa jo kylätalo-tilaisuudetkin. Kohtahan se kesäkin on ohitse. Muistan kun tein niitä päiväkoti-sijaisuuksia, niin eräänäkin syksynä kun elokuu alkoi, niin heti melkein alkoi kylmät säätkin.

Saa nähdä miten nyt. Toivottavasti en masentanut teitä.

Huh helpotusta!

 Olin pari päivää ihan paniikissa, kun läppärin kanssa oli ongelmia. Pelkäsin, että koko läppäri on mennyt sekaisin. Ja pääsenkö edes nettipankkiin..

Onneksi nyt sain mentyä naapurin kyydissä elektroniikka liikkeeseen. (Siksi naapurin kyydissä, kun isäntä oli vivamossa). Ja siellä saatiin kone kuntoon. Aikaa se vei, mutta huh helpotusta! Vähän liian monta ongelmaa on ollut nyt peräkkäin...

Ja osa syynä oma huono muistini. Mutta kiitos Herralle, että taas pelaa konekkin.

 

Ja enkelinsiipi sen kun kasvaa ja kukkii...

Hirveä hermopaine oli tuon koneen kanssa, kun se oli jumissa, eikä mitään saanut omin neuvoin tehtyä sillä.

Kiitos Herralle , että Hän antoi viisautta mennä uudestaan näyttämään sitä konetta liikkeeseen.

Voi että..

..kyllä tää elämä on kummallista. Tuossa edellisessä kirjoituksessa luulin, että Minillä alkoi "juoksu" , kun veri tippoja oli lattialla.. ei siitä sen kummempaa kuitenkaan seurannut..taisi olla väärä hälytys. Ei nyt ole mitään tietoa "menkoista" sillä. Vatsavaivakin on mennyt sillä ohi. Helpotuksen huokaus!

 

 

Mutta itse olin aivan "paniikissa" tänän kun hukkasin laukkuni!! Arvatkaa vaan kun tuli mieleen, että jos se ei enää löydykkään. Se kävi näin: Mentiin käymään kaupassa, ja vietiin ostokset kotiin. Lähdettiin melkein samantien käymään Kasvihuoneilmiössä kahvilla. Otettiin Mini mukaan autoon ja Kasvihuoneilmiöön sisällekin. Siellä juteltiin viereisessä pöydässä olevan avioparin kanssa.

 Kahvin jälkeen lähdettiin kävelemään sellaista pikku tietä Minin kanssa. Sitten lenkin jälkeen ajettiin kotiin. Takaisin tultua huomasin, ettei mulla ollut laukkua autossa...huh huh..  Enkä saanut oveakaan auki, koska minulla oli ollut väliovi lukossa. Muistin että laukku oli ollut kaupassa ja Kasvihuoneilmiöllä mukana, niin ainoa ajateltavissa oleva paikka oli Kasvihuoneilmiö, missä se voisi olla... jos oli jäljellä, ettei kukaan ole napannut sitä mukaansa.

Kyllä rukous maistui , kun ajettiin takaisin Kasvuhuoneilmiöön. Kassalla oli sama nainen, joka oli ollut meidän käydessäkin. Menin kysymään onko minun laukkua näkynyt... ja kiitos Herralle joku nainen oli tuonut sen kassalle, kun se oli jäänyt penkin viereen. 

Onneksi rehellisiä ihmisiäkin on! Laukku oli viety talteen toiselle kassalle ja muutaman tuntomerkin jälkeen sain sen takaisin. Huh helpotusta :)

Ajatella jos joku olisi vaan napannut sen mukaansa ja sen mukana olisi mennyt kaikkea tärkeää... 

Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin! Tuli vaan mieleen, että pitäisikö siirtyä jo olkalaukkuun jonka  pitäisi aina kaulassa, se ei varmaan kaulalta niin helposti jäisi mihinkään. Vanhuus ei tule yksin... 

Sataa, sataa ropisee..

 

 Aika reippaasti tulee vettä. Mitenköhän Vivamossa, siellä on harkka päivä tänään. Sinne isäntäkin meni ja hänellä on myös lääkärissä  käynti samalla reissulla.

Kesän viimeinen soppakirkko/kesäkahvila on myös tänään, sinne ei meidän tie nyt vie.

Ikävä yllätys oli aamulla, kun tulin alas...Minillä oli alkanut taas menkat, ja verta oli siellä täällä.. Piti kaivaa "juoksuhousut" esiin. Lisäksi se oli ilmeisesti ukkosta pelätessään repinyt pikkuhuoneen laverin patjaa, joka oli tosin jo aika huonossa kunnossa muutenkin. Täytyy katsoa kannattaako sitä ruveta uudelleen päällystämään, vai kaivanko vintistä päällystämättömän vaahtomuovipatjan..siellä muistaakseni on sellainen...isäntä joskus remontin aikana nukkui vintissä, makuuhuoneen ollessa remontissa.

Mini on "hössöttänyt" koko aamun, pyörinyt mun jaloissa, pelkäsi varmaan että alkaa ukkostamaan taas. Ei onneksi.

No, nyt kerrankin tulee kunnolla vettä, eikä vain pikku ripaus, niinkuin välillä.

Mites siellä, sataako vai paistaako?

Kukkia, sadetta ja mattoa

 Aika viileätä ja pilvistä tänään. Mulla oli ollut pyykit kuivumassa pari päivää ulkona telineessä, mutta kun eilenkin satoi niin eivät ne olleet kokonaan kuivuneet, joten toi ne kosteat sisälle kuivumaan, osa oli kuitenkin lähes kuivia. Loput saa kuivua sisällä.

Kukat kyllä kukkii ulkona ..

Sekä pihassa, että luonnossa.

Aika vaihtelevat säät on nyt ollut, ihan yht äkkiä voi alkaa sataa, niinkuin eilenkin kastuin Minin kanssa lenkillä.

Minä olen aina välillä leikannut muovipusseista (joita tulee paljon) matonkudetta ja virkannut kynnysmattoa. Se on ihan rentouttavaa puuhaa. Saa nyt nähdä mitä siitä tulee. Äidiltä perinyt tuonkin homman :) Ensin aloitin sen värikkäistä perunapusseista, mutta niitä ei nin usein tule, joten lisäsin siihen ihan muitakin muovipusseja, vähän värikkäämpia mielellään.

Tämmöista höpötystä tänään. Voikaa hyvin <3

Vivamossa

 

Ostin Vivamosta uuden hiirimaton. En voinut vastustaa. Kuva vaan tuli tähän aika huono. Siinä siis lukee "Minä annan tulevaisuuden ja toivon".

Tänään oli Vivamossa erään papin syntymäpäivät, ja niitä siellä juhlittiin. Ja koska isäntä on paljon Vivamon näytelmissä ollut, niin mekin saimme kutsun sinne. Ensin oli tavalliset kirkonmenot, ja sen jälkeen päästiin syömään, mieheni maksoi minutkin. Ruoka oli hyvää ja melkein kaikkea oli gluteenittomana ja laktoosittomana, siitä plussaa :)

Jonkun verran oli taukoa, ja sen jälkeen alkoi ne syntymäpäivä juhlat. Jossa sitten taas kaikenlaista ohjelmaa ja oli hyvät tarjoilut. Minäkin sain oman gluteenittoman täytekakun palan, ja ison sellaisen :)

Ystäväni, joka on itse, samoin hänen miehensä, ovat Vivamon näytelmissä, niin olivat meidän pöydässä myös. Ei mitään moittimista syntymäpäivien suhteen. Itse vaan väsyin loppu aikana ja menin ulos , sinne tuli myös ystäväni. Ja saimme hänen kanssaan jutella kaikessa rauhassa.

Kohta juhlat alkoivat loppuakkin ja lähdettiin kotiin. Kotona menin hetkeksi lepäämään, kun isäntä lupasi viedä koiran pissalle. Myöhemmin läksin vielä Minin kanssa ulos. Rasmus (kisu) lähti perään, mutta ilmeisesti pelästyi erään naapurin koiria, kun jäi johonkin. Tuskimpa tuo kovin kaukana on.

Tällaista tänään.

Jotain on laiskottanut..

 Kone ei suostunut tuomaan uusia kuvia, joten mennään entisillä, julkaisemattomilla.

Niinkuin minuakin.

Sotkuisella kuistilla helteestä uuvahtanut Rasmus ruuan jälkeen. Ruokalepo!

En tiedä mikä oli kun ei uusia kuvia suostunut kone tallentamaan.

No näillä mennään. 

Vihdoin sain pestyä talven jälkeen koiran sotkemat viltin ja täkin. Ja ovat  jo melkein kuivat.

Kävin eilen Minin kanssa metsässä katsomassa tuleeko siellä marjoja. Mansikkaa ilmeisesti vain hyvin vähän kun ovat aivan heinän sisällä ja ryteikössä,  vadelmia saattaa taas tulla, jos eivät ihan kuivetu.

Omista pensaista varmaan tulee poimittavaa.

Eipä tässä tämän kummempaa.

Kasvihuoneessa, ja kummallinen eläin

 En ostanut kuin  kolmea lajia kasvihuoneeseen: minitomaatteja, mansikkaa ja paprikaa. Noista parhaiten on tuottanut satoa minitomaatti. Ja mansikka huonoiten.

Paprika vasta aloitti vähän aikaa sitten.

Nyt on puolipilvinen päivä ja jotenkin painostava ja väsyttävä. Ihan pikkuisen aamulla satoi, ja nyt on taas tullut harmaita pilviä. Tekis mieli vaan nukkua..

Mökki naapuri kysyi aamulla onko meillä ruskeata  kissaa.. mutta eihän meillä ole. Hän sanoi että oli nähnyt ruskean kissan, tai kissan tapaisen, mökki pihallaan... nyt kun olin Minin kanssa kävelemässä, niin näin sen saman ilmeisesti..en kyllä minäkään ollut varma mikä eläin se oli, häntä pystyssä kulki ja oli ruskea, mutta ei oikein kissaltakaan näyttänyt.

Mikä sitten lie ollut.

Viileneekö vai ei..

 Joku sanoi, että viilenevää, aamupäivällä olikin viileämpää, mutta nyt taas aurinko porottaa. Ja hyttysiä on edelleen...eikös niiden pitäisi kohta vähetä.

Isäntä on kerännyt romua metallin keräykseen vietäväksi...

... Rasmus taitaa olla vaan "romuna" helteestä :)

Mini 

Tuosta kuvasta poiketen piti tänään laittaa pitkä hame, kun hyttyset söi jalkoja..

Eipä tässä kummempaa.