Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 8. syyskuuta 2020

Kaikenlaista "haipakkaa" eli menoa/touhua





Ensin aamulla kaupunkiin, jossa meillä oli puhe vuoro ruokailun hartaudessa. Ruuan jälkeen vielä Heseen kahville, sitten kotiin. Mies kerkesi ottaa torkut, sitten tulivat vieraat , paristakin paikasta.
Maukkaita tuliaisia saatiin kahvipöytään, vaikken itse uskaltanut ottaa, kun ei ollut gluteenitonta, otin vain omaa kauraleipää. Kun meidän piti mennä vielä toisen kerran kaupunkiin yhteen tilaisuuteen... mutta sitä ennen oli miehellä kaverin kanssa tiilien haku keikka ja auto juuttui märällä pihalla mutaan.

Toiset vieraat olivat jo silloin lähteneet kotiin. Miehet taistelivat ikuisuuden sen kanssa, että kaverin liejuun jumittunut auto saataisiin pois ja minäkin olin loppuvaiheessa siinä mukana. Autoa työntämässä. Ja melkein koko ajan oli satanut. Kun auto vihdoin irtosi mudasta, isäntä lähti "lennosta" sinne toiseen tilaisuuteen ja kaveri koiransa kanssa kotiin. Minunkin piti alunperin mennä sinne tilaisuuteen, mutta ei sitten huvittanutkaan kiireellä rynnätä sinne.


Joten jäin kotiin ja mies haaveili, että lämmittäisin hälle saunan sillä aikaa. Niin kai sitä täytyy tehdä. Jos nyt  kohta menen sitä saunaa lämmittämään ja ehkä sinne tulee itsekin mentyä. Ja nyt illalla uskalsin jopa ottaa sellaisen kinkkutäytteisen sämpylän, (kun ei tarvitse enää mihinkään mennä), vaikka ei olekkaan gluteeniton.

Mutta olipahan päivä.


maanantai 7. syyskuuta 2020

Tylsyyttä ja väsymystä

Mä en tiedä mikä minuun on iskenyt, kun tuntuu ettei mikään huvita. Ei osaa paneutua mihinkään, jos aloittaa jotain ei jaksa viedä sitä loppuun, kun tulee tunne, että mitä ihmettä varten minä tätä teen.
Mikään ei kiinnosta. Hetkeksi saattaa innostua jostakin ja samantien se menee ohi. Kaikki tuntuu vaan tylsältä.



Johtuuko se vaan noista korona-uutisista ja syksyn tulosta, siitä, että kaikki on jotenkin epävarmaa.
Ehkä se on "korona-väsymystä". Onko teillä muilla samanlaisia oireita?








Ja tänään on kuitenkin ollut aurinkoinen sää ja kävin kävelemässäkin syksyyn päin kallistuvassa luonnossa.



Hoitokoira lähti eilen kotiin ja samantien Rasmuskin ilmestyi kotiin. Hipsu oli ollutkin koko ajan kotona, mutta vain yläkerrassa tai ulkona. Hyvin ne jo vanhasta muistista palasivat normaaliin, kun huomasivat että vieras koira oli lähtenyt.



Katselin kangas palojanikin, mutta ei vaan mikään käsityö kiinnostanut. Tämän pikku pussukan kännykkää varten tein jo aiemmin, ettei tarvitse sitä ikivanhaa vyötärölaukkua pitää kännykän takia lenkillä.
Tähän mahtuu just sopivasti kännykkä ja avaimet. Minä kun en osaa pitää kännykkää takataskussa, niinkuin nuoriso...










...Ja  hihnan saa hyvin olkapään yli, niin pysyy itsestään paikallaan. Tää on siis ihan lenkkejä varten tehty.










Huomenna onkin lähes koko päivä täynnä kaikenlaista "ohjelmaa", osin kotona, osin muualla.
Näillä mennään.




sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Muistoja nuoruuden 70-luvulta

Metsäntyttö oli blogissaan kirjoittanut ja kuvannut omaa nuoruuttaan. Minä olen vähän vanhempi,mutta itsellekin tuli tuosta mieleen muistella omaa nuoruus aikaa 70-luvulta.


Miten silloin pukeuduttiin, ja sisustettiin ym. Tai ainakin meillä. Lapsuuskodissani asuin vielä tässä vaiheessa, vaikka melko pian muutin omilleni.









Tässä siskon kanssa saunan edustalla. Itselläni päällä musta-punainen lyhyt samettitakki ja siniset suorat housut,kumisaappaatko olisi jalassa, siltä vähän näyttäisi. Tuossa aika lyhyet hiukset.








Tässä sama takki ja sen alla keltavihreä neulepusero. Alaosassa turkoosi hame, sukkahousut ja muistaakseni tummanruskeat nauhalliset "kävelykengät". Ja vähän pitemmät hiukset.









Meidän kotitalon yläpuolelle oli istutettu männyn taimia naapurin toimesta, tämä kuva otettu siitä rinteestä. Tuossa on tuo kaunis peilikirjailtu violetti pusero, jonka olin jostain lehdestä tilannut. Tummanruskeat samettihousut olivat jääneet lahkeista pikkuisen lyhyeksi, (olivat muuten koulun kässä-tunnilla aiemmin tehdyt), niin niitä olin jatkanut  itse farkkukankaalla. Jalassa sinivalkoiset tennarit.


Sitten siirrytään sisätiloihin.




Siskon kanssa meidän keittiössä. Kodissamme oli vain keittiö ja kammari (olohuone),jossa myös nukuimme. Tuossa kuvassa minulla on myös lehdestä tilattu kirjailtu tunika, ja vaihteeksi vaaleansiniset farkut. Siskolla äidin tekemä kimmeltävä hame  t-paidan kanssa. (Ja upeat hiukset!)









Tässä olohuoneesta minun omasta nurkkauksestani. Takanani on öljykamiina, joka keittiön puuhellan kanssa lämmitti parihuoneemme. Anttilan uusi ohuempi kuvasto oli tullut. Kirjahyllyni olin tilannut aikaisemmin Anttilasta. Pöytä oli minulle mieluinen, kun se oli kaunis ja siinä oli kaarevat jalat. Tosin ei sitä tuossa paljon näy, kun pöydälläni oli jo silloin tapana helposti kaikella täyttyä, niinkuin nytkin :) Kynttilöiden takana olevan "lippaan" olin tehnyt kansakoulun puutyö tunnilla.
Yllä musta neulepoolo ja tykkäämäni turkoosi vetoketjullinen villatakki. Taitaa olla myös mustat suorat housut.










Viimeisessä kuvassa olemme myös olohuoneessa, Takanani on minun itse ostamani lipasto, joka myöhemmin oli omassa kodissanikin vuosien ajan. Sen päällä näkyy mm. siskon sähköurut (jotka myöhemmin olivat minun lapsillani), sekä äidin kynttilöitä, maljakoita ja pikkumankka. Sen vieressä näkyy siskon koulupöytä. Koulupöydän takana näkyvät kirjavat verhot äiti sai sen asunnon entiseltä asukkaalta, josta tuli myös meidän ystävämme ja vierailupaikkamme (hän muutti kerrostaloon,oli vanhempi mukava nainen).
Olen tuossa pelaamassa pasiannssia. Ylläni on aiemmassakin kuvassa näkynyt kelta-vihreä neulepusero, sen seurana vihreät pitkät helminauhat ja tummansininen hame. Näissä kahdessa viimeisessä kuvassa oli myös uudemmat iso kehyksiset silmälasit.


Tällainen katsaus minun 70-luvultani :)

lauantai 5. syyskuuta 2020

Harmaan päivän piristystä


Tänään on välillä satanut vettä, tai välillä ollut muuten vaan harmaata.


Tuli mieleen vintin rappusista ottaa tuo vanhempi (makrameella päällystetty) "purkkivalo" esiin. Yritin etsiä siihen valkoisella johdolla olevat valot, mutta en löytänyt.


Otin sitten toisen samanlaisen purkin ja  koristelin sen pitsillä ja pitsirusetilla. Sisäänsä se sai vaaleanpunaiset valot ja kasan läpinäkyviä helmiä.









Tykkäsin tuosta vaaleanpunaisesta, mutta tuohon vanhaan täytyy kyllä saada ainakin valkoisella johdolla oleva valo. Ja tuo makrameekin on ihan harjoitus tekele aiemmilta vuosilta. Mutta tulipahan jotain värkättyä. Ehkä teen tuosta vanhasta vielä myöhemmin ihan toisenlaisen...

Mies lähti sählyyn ja minä menen kohta kellarisaunaa lämmittämään. Hyvää saunapäivää teillekkin, ja valoa alkavaan syksyyn!

perjantai 4. syyskuuta 2020

Koiria ja kukkia

Tänään meille tuli hoitokoira viikonlopuksi hoitoon. Sama "vanha tuttu" tyttökoira kuin ennenkin.









Ulkona sataa vettä. Toin pari kasvia ulkoa jo kuistille, ja pari Amaryllistä/Ritarinkukkaa kellarista sisälle. Toisessa oli jo lehden alku näkyvissä.









Ikkunalauta ja kaapin päällys alkaa taas täyttyä.



Autolle täytyy vielä yksi korjaus-operaatio tehdä, sitten toivottavasti saadaan olla sen puoleen rauhassa. Onneksi saatiin koiranhoidosta maksu jo ja lisäksi  eräiltä toisesta syystä lahjakortti ihan lahjaksi :)
Isäntä meni käymään korjaamolla, että saa tietää koska voisi autolle sen operaation tehdä.



Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Matoja Hipsulla ja omenissa...



Huomenna taas kuntouttavaan. Ei kuitenkaan ole Kylätaloa, niin vähän kevyempi päivä. Olen tänään lukenut vanhaa Jules Vernen kirjaa, jonka löysin aiemmin jätepisteeltä. Sellainen seikkailuromaani. Julkaistu vuonna 1960. Minä olen silloin ollut kolme vuotias :) Ihan hyvä kirja, niinkuin oli se Matka maan keskipisteeseenkin, jonka olen jo nuorena lukenut.



Hipsulla on matoja, käytiin apteekista hakemassa matolääkettä, täytyy antaa molemmille kissoille.









Tuo on vanha kuva Hipsusta.



Sain melko kuivaksi pyykit ulkona kuivatettua, loppu kuivatukseen toin sisälle, kun on mennyt pilveen. Oli tytön pyykkejäkin pesussa. Voisi hälle viedä ne huomenna, kun kaupunkiin mennään.
Kasvihuoneesta olen tuonut jo kurkun ja kaksi paprikaa sisälle, ovat jo osaksi syöty. Kurkku on ollut erityisen maukas :)



Omenoita olen kerännyt puun alta, ja tänään tein omenakiisseliä. Syötiin sitä jälkkäriksi, mutta huomenna voi syödä sitä aamupuuron kanssa. (Se tehdään omenaraasteesta).
Minusta kyllä tänä vuonna on aika vähän omenoita ja osa matoisia.


 Eipä tässä tämän kummempaa.



tiistai 1. syyskuuta 2020

Hieman huolestuttavaa..

...on kun korona on alkanut taas levitä.


Vasta yks päivä oli , että yksi korona tapaus oli täällä, tänään sitten oli jo lehdessä , että 40 on altistunut koronalle. Alkaa näyttämään siltä, että melkein pitää ruveta kohta maskia pitämän.
Tänään oltiin Evästä päivään ruokailussa, sekin oli sellainen "riisuttu versio". Mutta erittäin maukasta kanakeittoa saatiin :)


Siellä ruokailussa yksi tuttu latasi mulle sen Korona Vilkku-sovelluksen, kun en eilen illalla saanut sitä itse ladattua.



Nämä kukat on seurakuntatalon kukkapenkistä kuvattu.









Ulkona on nyt kaunis, aurinkoinen päivä. Käytiin kaupunki reissun jälkeen hakemassa taas tiilejä. Kyllä niitä ainakin yhdeksi kerraksi vielä on. Isäntä käski  pistää saunan lämpiämään, minä sitä nyt vahdin. Pyykitkin sain nyt ulos kuivumaan, kun on aurinkoista. Aurinkoa teillekin!