Vanhin tyttäreni ja korillinen söpöyttä :)

Tänään toiseksi vanhin lapseni, tyttäreni, täyttää 38 vuotta. Muistelin sitä aikaa kun hän syntyi. Silloinkin oli hellettä toukokuun lopussa, oli ihanaa saada kesävauva :) Vanhin lapseni, poikani,kun oli syntynyt joulukuussa. Kesävauvan kanssa oli paljon helpompaa :) Tyttö oli muutenkin helppo vauva, nukkui yöt yleensä hyvin, kun vain sai maitoa välillä. En silloin vielä ymmärtänyt niin imetyksen tärkeydestä, vasta nuoremmet lapset saivat pitkään rintamaitoa.
















Kun kuvasta ottaa kuvan, tahtoo tulla kaikenlaisia kiiltelyjä kuvaan...







Tässä kastekuva
















Tässä tyttönen intiaanityttönä, joskus 4-vuotiaana.
















Nyt tyttö on jo itsekin kolmen lapsen äiti :)






Kohtahan ne on keskimmäisen tyttärenikin synttärit. Hänkin oli kesävauva, muut ovatkin syntyneet syksyllä tai talvella.









Korillinen söpöyttä oli eilen kuistilla. Rasmus oli löytänyt tyhjän korin, se ei kauaa ollut tyhjä :)





















Siellä oli hyvä ottaa päikkärit. Kun menin ottamaan kuvaa, ei aukaissut silmiään, mutta kehräys alkoi kuulua...tiesi , että "äiti" on lähellä :D

Erilaisia asuja, ennen ja nyt

Joku kaipasi lisää asu-kuvia, niinpä tein muutamasta ihan oman postauksen :)







Tätä tunikaa mulla ei enää ole. Taisi olla tytön entinen...ihan hyvältä näyttää kuvassa, mutta ehkä en vaan jotenkin tuntenut sitä omakseni...

















Tässä kirppislöytö-hame yhdistettynä jo vuosia sitten kirpulta ostettuun puseroon.



















Paita ja hame tyttöjen entisiä, pitsitoppi kirpulta.


















Tämä hame tunikasta (kirpulta joskus ostettu) tehty ja neulepusero kirppikseltä.


















Ilmaiseksi saadusta tunikasta tehty tämäkin hame ja paita tytön entinen.

















Vielä ihana sininen pitsitunika, kirpulta sekin, farkkujen kanssa. Myös farkut ja tunikan alla oleva turkoosi pusero kirppikseltä. Tämä asu minulla oli miehen siskon synttäreillä.
















Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, viimevuotinen 60-vuotis synttäriasuni.







Mustavalkoista, nämäkin kaikki kirppikseltä joskus aikoinaan ostettu. Minun asuissani "juoni" on vaan vaatteiden yhdistelemisessä. Ja mielellään joku naisellinen elementti mukana, pitsiä, röyhelöä tai jotakin...pehmentämässä asua.

Lyhyttä kauneutta ja naapureita

"Tänään putosi omenapuista
kukkien hauras hopea.
Taas on tultu
askelta lähemmäs kesää."





Tuo runo, en muista kenen, tuli mieleen eilen kun huomasin, ettei omenapuussa ollut enää yhtään kukkia. Hetkisen ne kukoistaa ja sitten katoaa.
Tänään leikkasin nurmikon (ison sellaisen) melkein kokonaan,kun mies teki sillä aikaa puuhommia. Vaan sitten tuli yht´äkkiä jotenkin huono olo, ja pikkuinen läntti jäi leikkaamatta, kun menin sisälle juomaan ja lepäämään. Mies huusi perään, että hän voi ajaa loput, mutta sitten ei ruohonleikkuri suostunutkaan enää käynistymään...mitä lie oikuttelee. Niinpä nyt on tuossa keskellä nurmikkoa ala pitempää ruohoa voikukkineen :( Aamulla haettiin myös mökkinaapurin tarjoamia vanhoja puita sieltä mökiltä maitokärryillä. Niitä mies sitten pilkkoi, hyvin halkesivat, monta vuotta vanhat ja rutikuivat pölkyt :)
Samalla reissulla lähinaapuri pyysi meitä pihalleen mehulle ja juteltiin siellä. Meillä on tosi mukava lähinaapuri ja yleensä muutenkin naapurit. Samalla sovittiin siellä, että kun hälle tulee paikallislehti, niin saadaan hänen lukema lehti omaan postilaatikkoon :)







Eilen käytiin moikkaamassa eräitä "kesänaapureita" joita oli laitumelle ilmestynyt. Nämä eivät taida ollakaan edellisistä kesistä poiketen hevosia, vaan oisiko jotain poneja? En ole kyllä hevos-asiantuntija. Söpöjä olivat, varsinkin tuo pienempi :)
















Tässä tuo pienempi
















Elmohan pelkää hevosia, niinpä se ei enää halua kävellä tuonne suuntaan. Se on joka kesäinen ilmiö.






Eipä tässä muuta kummempaa.

Suvisunnuntai

"On kesän kirkas huomen
ja suvisunnuntai.
Ei liiku lehti tuomen,
on lintunenkin vait´.
Vienosti kukki pellot
ja vaarat vihannoi.
Ja hartaat aamun kellot
vain rauhaa, rauhaa soi."






Tuollainen vanha laulun säe tuli mieleen näin pyhäpäivän ratoksi. Muistan kun lapsena jotenkin tuo kuvasi niin kesäisen rauhallisen sunnuntaipäivän. Nykyisinhän kaikki päivät on melkein samanlaisia ihmisillä, kaupat auki ja samanlainen hulina joka päivä. Onneksi täällä maalla tuota rauhaa ja hiljaisuutta vielä riittää :)






Mies on vielä näytelmissä tänään, kun tulee illemmalla kotiin niin lämmitetään sauna. Hevosautokin meni eilen ohi, jokohan meidän "kesänaapurit" eli hevoset siis on tulleet laitumelle... miehen suosikit :)






Kyllä on ollut niin kuumat ilmat, ettei juuri ole jaksanut/huvittanut lenkillekään lähteä, kun hiki on muutenkin. Eikä mitään järkevää ole muutenkaan tullut puuhattua...vinttiäkin pitäisi siivota, mutta hikipäässä sielläkin saisi työskennellä, kun aurinko on lämmittänyt senkin kuumaksi. Joten nautitaan lepopäivästä.
Silloin viimeksi kirppiksellä käydessä tuli poimittua mukaan myös tällainen pikkuinen "tyttö", en ole nyt varma oliko se ilmaislaatikossa vai maksoiko 50 centtiä... neuloin hänelle mekon, kun oli aivan alaston.













Itsellä eilisen ja tämän päivän asu on ollut vilpoinen musta-valkoinen, toppi ja liian pienestä tunikasta tehty puolihame. Molemmat aikoinaan kierrätetyt.














Tykkään tuosta hameesta, ihanan vilpoista kangasta ja nättiä muutenkin, vaikken yleensä muuten niin mustasta tykkää.















Seurakunnassa perjantaina pukeuduin punaiseen. Eli tähän asuun, joka on aiemmin kuvattu. Kengät vain oli eri, ja hiuksissa punainen pitsipanta.


















Kun lueskelen VillaNannan sekä Metsäntytön blogeja, niin niissä on aina noita asukuvia, niin tykkään itsekin niitä kuvata :) Vaikka ei kummoisia kuvia saakkaan, kun itse joutuu peilin kautta ottamaan kuvat, mutta onhan niissä muistoja millaisia asuja on joskus ollut.






Leppoisaa lepopäivää :)

Digi-ongelmia ym.

Kirjoitin tuossa juuri Kotimatkalla-blogiin uuden postauksen ja otin sitä varten kuvan digi-kameralla...otti kuvan normaalisti, mutta kun yritin siirtää sitä koneelle, sanoi: Muistikortti on lukittu. Mitä se tarkoittaa ja mitä sille osaisi tehdä? Jos joku tietää, niin please, neuvokaa! Jouduin sitten laittamaan siihen saman kuvan kuin tännekin. Juuri kun on tullut otettua kuvia enemmän digi-kameralla, niin tuli tämmöinen ongelma, ei tykkää :(

Vaikka kaunis kuvahan tuo on, miehen "pyöränkokeilu-lenkiltä" tuomista sireeneistä :)(Oli vaihtanut uuden pyöränkumin, ja kävi kokeilemassa fillaria).









Tämä kuva on kuistilta, siitä ainoasta pikkuisesta nurkasta, missä voi olla...kun muuten se on täynnä ulkotuolien pehmusteita ym.

















Tuossa kuistilla tänä aamuna join kahvit ja luin päivän sanaa ja Sanaa. Muuten olin ihmeissäni tänä aamuna, kun heräsin vasta puoli kymmeneltä! Mies oli lähtenyt jo näytelmiin. Niinpä nyt tuntuu, ettei kerkiä juuri mitään tehdä tänään, kun illalla sitten mennään srk:n.
Eilen ompelin kaksi kaksi kassia, ajattelin jos kävisivät lähetyspöytään, ja sinne olisi menossa myös parempi pöllöistä. Kassit ovat jonkunlaisista huonekalukankaiden paloista tehty, joita olen joskus saanut/ostanut. Kun ei niille ole käyttöä aiemmin ilmaantunut.







Toinen kunnon ostoskassi.















...ja toinen tällainen pikkukassi/laukku.













Näihin tunnelmiin. Mukavaa viikonlopun alkua itsekullekin <3 Ja digi-ongema korjaantui tytön neuvojen avulla, ei tarvinnut kun ottaa muistikortti pois ja laittaa takaisin...luulin että olin jo sitä kokeillut, vaan en ehkä ollutkaan...nyt se ainakin toimii taas :)

Kirppislöytöjä ja pöllömpiä käsitöitä

Viimeksi kirppikseltä löysin entiselle vaalean siniselle mukille kaverin, vaaleanpunaisen. Olihan se pakko ostaa, vaikka maksoikin kaksi euroa :) Söpö!















Tämän löysin ilmaislaatikosta, kovamuovinen pannunalusta (ainakin lapun mukaan), mutta minä otin sen ihan koristeeksi. Laitan sen keittiön seinälle, kun keksin sopivan ripustimen siihen.















Pari pöllöä ompelin. Materiaalina kukallista vakosamettia ollut lasten farkkutakki, jonka tuon kankaan takia poimin aikoinani mukaan
kierrätyskeskuksesta. Olin leikellyt sen jo aikoja sitten kangaspaloiksi, mutta nyt vasta tuli käytettyä sitä johonkin. "Aika tavaran kaupitsee".















Tänä aamuna olikin labra-reissu naapurikylällä. Takaisin tullessa poimimme kyytiin liftaavan nuoren tytön, joka oli myöhästynyt koulubussista, ja veimme hänet koululle.
Sen jälkeen mies jätti minut tiehaaraan ja jatkoi itse kaupunkiin. Minä tulin kotiin "aamupalalle", kun 12 tuntia oli pitänyt olla syömättä.






Tyttöni miehensä kanssa haki eilen meiltä ruohonleikkurin, joka oli meillä lainassa sen vuoden, kun he asuivat Espanjassa ja sen jälkeenkin vielä vajaan toisen vuoden, kun he asuivat vuokralla okt:ssa jossa oli valmiina ruohonleikkuri. Nyt kun ovat muuttaneet omaan taloon, niin taas tarvitsivat sitä. Toivottavasti meidän vanha ruohonleikkuri on yhteistyöhaluinen, kun on saanut huilata :)







Pihanurmikko on komea voikukkaketo :) Ihan muutamassa päivässä kasvanut.

Eilispäivää

Eilen olimme ensin kaupunkireissulla. Muutama pieni kirppis-ostos tuli tehtyä ja pientä askartelujuttua tarjouksesta. Viimeinen tavallinen ruokailu oli luterilaisella srk:lla ennen kesätaukoa.
Myös kirppis, jossa yleensä olen käynyt kaupunkireissulla, on lopettamassa, harmi!















Illalla kävimme Salossa, jonne miehen näytelmä-kaveri oli meitä pyytänyt. Siellä oli Afrikan Risti ry:n-ilta. Kerrottiin ja näytettiin kuvia Nabibian orpokodista, oli kuvaelma lauluineen ja runoineen, yhteislaulua ja kahvit. Siellä oli sattumalta myös miehen toinenkin näytelmä kaveri vaimonsa kanssa, ja he pyysivät vielä lopuksi meitä Heseen iltapalalle, halusivat tarjota. Seurakunta-talolla oli upea puu-veistos, olis voinut ottaa kuvan, mulla vaan oli kännykkä jätettynä autoon.
Salo on kiva kesäkaupunki, ja ajateltiin mennä sinne muutenkin joku päivä "hengailemaan"...ja siellä on kivoja kirppiksiä myös :)

















Tänään on miehellä ja parilla kaverilla leivän/ruuan jakokeikka. Ai niin, siitä tulikin mieleen, että pitää mennä ottamaan kastike sulamaan pakasteesta. Odottakaa hetki.... Sulaa, minkä sulaa ja loput voi sulattaa mikrossa, olis nimittäin pitänyt ottaa jo eilen jääkaappiin sulamaan...vaan kun ei kaikkea muista.

















Tämän postauksen kuvituksena kesäisiä kuvia pihastamme.















Kaunista "kesäpäivää" (kai niin jo voi sanoa) tänäänkin :)

Isännänviirin korjaus

Tarkastin ettei isännänviiriä koske lippusäännökset. Niinpä uskallan julkaista tämän postauksen :) Itse asiassa kirjoitin tämän jo kerran, mutta kone ei ollut tallentanut sitä, kuin pari riviä alusta. Ja kumma kun oli edes sen tallentanut, kun tämän piti olla vain luonnoksissa!




Meidän isännänviiri alkoi olla jo aika lopussa, vaikka oli vasta kolme vuotta liehunut salossa. Sen kapea pää oli ihan rikki, ylempää kangas oli mennyt halki ja yläpään "tangon" ympärillä oleva kangas alkoi jo vedellä myös viimeisiään. Päätin katsoa saisiko sen korjattua. Vaan ensin pesin sen mäntysaippua-vedessä liottamalla ja sitten puristelemalla. Huuhtelun jälkeen suvituuleen narulle kuivumaan.





Suurennettuna vauriot ainakin näkyvät.














Ajattelin tuleeko tästä mitään... Ensin leikkasin rikkinäisen osan kapeasta päästä pois, leikkasin muotoonsa ja ompelin. Ylempänä olevan "halkeaman" paikkasin viirikankaan palasella ja siksakilla.
Yläreunan "tangon" hajonneen kankaan päälle laitoin vaaleasta verhonpalasta uuden palan vahvikkeeksi.













Ja kyllä siitä vaan käypänen tuli. Kestää minkä kestää, mutta ainakin sai "jatkoaikaa".





Siellä se nyt liehuu :)

Liisan sukat ja askartelua

Liisa (blogissa Liisan leikkimökki) lähetti minulle saamansa kauniit puoliteräiset (vai miten sen nyt sanoisi, varpaattomat), polvipituiset villasukat ja ehdotti, että voisin itse tehdä niihin lopputerät. Sukat olivat kaunista neuletta, ja pelkäsin, että pilaan ne huonoilla sukka-taidoillani...




Useamman kerran sainkin neuloa ja taas purkaa, ennenkuin olin teriin edes jollain lailla tyytyväinen, mutta eilen illalla tuli valmista :) Liisa jo kyselikin, miten sukkaprojekti menee? Tässä Liisalle ja muillekin kuva sukista. Kiitos vielä kerran Liisalle sukista!













Minulla on tapana kerätä (no mitäs en keräisi) kivoja lehtikuvia yms. ja sitten teen niistä "kollaaseja" pariin vanhaan tarra-albumiin, josta on tarrat otettu pois ja vain pahvisivut jäljellä. Se on ihan kivaa askartelua :) Tässä uusin, jonka tein yhtenä päivänä. Sivun nimi on "Lähtö vai paluu"? Mitäs itse ajattelisit...onko Baddington tulossa kotiin vai lähdössä maailmalle? :)












Tämän päivän "erikois-projektina" on se, että otimme rikkimenneen ja likaantuneen isännänviirin alas tangosta...ihmeen haperoksi se oli mennytkin ja viirin pää oli ihan rikki ja ylempänäkin halkeama kankaassa. Sitä ei uskaltanut laittaa pesukoneeseen haperuutensa vuoksi, vaan laitoin sen isoon vatiin lämpimään mäntysaippua liuokseen likoamaan, pesun jälkeen tulee kuivatus, viirin pään katkaisu ja ompelu siistiksi.


Isännänviirin mies sai naapureilta lahjaksi täyttäessään 50-vuotta noin 3 vuotta sitten. (Hän on minua 8 vuotta nuorempi). Ihmeen äkkiä viiri mennyt tuollaiseen kuntoon tuulissa ja sateissa. Miehelle tulee kaveri laittamaan taas meidän autoa... öljypohja pitäisi vaihtaa, kun se oli vaan väliaikaisesti korjattu.




Loppuun kuva rouvasta eilen Vivamoon lähdössä, laukku vain matkaan tuolin selkänojalta ja menoksi :)











Aurinkoista päivää teillekin!

Vivamossa

Tänään oltiin ystävän kanssa Vivamossa katsomassa näytelmää Paratiisin portit.





Hyvä näytelmä oli ja paljon katsojia. Se vaan aiheutti sen, että ei aina nähnyt ihan kaikkea, jos istui takana. Se on vaellus-näytelmä ja oli neljässä eri paikassa. Kahdessa viimeisessä paikassa jäätiinkin seisomaan, niin näki paremmin ja saattoi hakeutua vähän varjoonkin.(Kun edellisessä paikassa oli ollut tosi kuuma auringonpaiste).














Vivamossa on tosi kaunis luonto ja puusto kukkivine omena- ja kirsikkapuineen. Järvi rantoineen ja Hiljaisuuden puutarha, joka on ihana rauhallinen paikka. Mulla oli kännykkä pois päältä ja eikä muutenkaan tullut otettua kuvia, joten laitan tänne vanhoja kuvia Vivamosta, tuolta arkistostani.




















Nuo kuvat Hiljaisuuden puutarhasta aiemmilta vuosilta. Vivamossa on myös lampaita ja aasi, joskus on ollut kaksikin. Tämä on myös vanha kuva...












... en tiedä mikä aasi tässä on , mutta nytkin Vivamossa on Judit-aasi, joka on mukana näytelmässäkin.







Eipä tässä muuta, kohta tulee uutiset. Ja kahvia vois juoda, vähän väsyttää...

Hukkaan meni yritykset

Kaikki on niin reippaita ja ahkeria...minä en. En edes siivonnut. Tää päivä on menny ihan harakoille... rupesin ompelemaan puolilta päivin, mutta ei siitä(kään) oikein mitään tullut.





Eilen olin katsonut tästä kirjasta:













...muutamaa ohjetta, ja olin piirtänyt valmiiksi parit pikku kaavat. Mulla ei ole mitään varsinaista kaavapaperia, vaan käytän joko leivinpaperia tai tätä vanhaa konekirjoitus-lehtiötä, siinä on sen verran ohut paperi, että näkyy läpi.






















Kauluksen,linnun ja perhosen kaavat piirsin.







Kolmen linnun tarpeet leikkasin kesäisistä kukkakankaista, kaksi tuli melkein valmiiksi, mutta ei niistä oikein hyviä tullut...eivät kelpaa lähetyspöytään, vaikka ensin sinne ajattelin.






Kauluksen tein itselleni ruskeasta pellavan palasta, jonka olen joskus entisestä työpaikasta saanut. Ajattelin, että kun mulla on ruskea trikoopusero, ja kaksikin ruskeaa hametta, että voisi niiden kanssa käydä.





Tällainen siitä tuli....












...mutta muistin väärin, että ainoassa ruskeassa puserossani olisi ollut pyöreä kaula-aukko...vaan siinä olikin v-aukko...jotein ei tuo kaulus kuitenkaan käynyt siihen, höh :( Ei menny niinku Srömsöössä...vaikka en minä sitä kyllä katsokaan. Harmitti hukkaan mennyt aika.





Sitten olikin jo niin kiukkuinen olo, "hermo pinnassa" niinkun huutokauppa-keisari sanoo, että oli lähdettävä Elmon kanssa kävelylle. Tuulettumaan.






Mansikat kukkivat jo pihatien pientareella.












Ja rapullekin oli tullut kukkia :D











Että semmoista! Mutta huomenna pääsen katsomaan näytelmää Vivamoon, eräs tuttava tulee hakemaan mut mukaansa :) Mies onkin yön nyt siellä.

Tilkkuja elämästä

Pari päivää sitten pesin aiemmin pikkuhuoneen laverisohvalla olleen tilkku-sängynpeiton, jonka äitini on aikoinaan tehnyt. Tänään rupesin sitä taittelemaan vinttiin vietäväksi, niin huomasin, että pesun jälkeenkin siinä oli mustia karvatupsuja (Elmo!) ja aloin harjata sitä, niin silmäni ja mieleni juuttuivat muistoihin...





Tilkuissa oli elettyä elämää.












Muistin, että tuota keltakuvioista kangasta minulla oli joskus mekko/yöpaita...en ole ihan varma kumpi, tai saattoi olla että oli kesämekko, jota myöhemmin pidin yöpaitana...






Tästä punervasta kukkakankaasta äidillä oli itsetehdyt lierihattu ja kesämekko.













Nuo oli molemmat 70-luvulta.Seuraava kangas oli jostain 70-80-luvun vaihteesta.








Tästä sinisestä kankaasta oli kai äidillä tai siskolla mekko, kun se näyttää tutulta...olin kyllä itse jo silloin "omassa elämässä".














Peiton vuorikankaana oli äidille antamani aika jämäkkää kangasta olevat ruudulliset verhot. Nekin 70-luvulta. Olivat ex-miehen entisestä asunnosta, kun muutimme yhteen. Ne olivat yhteisen asunnon ikkunassa. Aika pimeäksi tekivät huoneen, joka oli tietysti nukkuessa hyvä (kun asunto oli yksiö) , muuten en niin kauheasti tykännyt niistä...jossain vaiheessa annoinkin ne sitten äidille, mutta aika pitkään ne olivat meillä.













Tällaisia muisteluita tänään. Eilinen ilta meni kylätalolla ihan hyvin. Yhdeksän henkeä oli tällä kertaa koolla. Kyllä illalla ukkosti, ja Elmo oli kovasti peloissaan, mutta onneksi ukkonen loppui, ennenkuin jouduin lähtemään. Silloin vain satoi. Illalla katsoin vielä Suomi-lätkän, mutta Suomi hävisi :(





Aamulla sitten nukuinkin pitkään, mutta jotenkin on ollut vähän huimaava olo tänä aamuna, johtuneeko siitä kun niska on vähän kipeä, vai onko verenpaine vaan alhaalla... No, toivotaan, että se menee ohitse. Nyt täytyy mennä syömään. Heippa!