Sadetta ja kirjoja

Musta tulee kohta "Aina (Inkeri) Ankeinen", jos nää kelit jatkuu... koko ajan sataa. Ei kateeksi käy miestäkään, joka siellä näytelmä harkoissa on :( (Ulkona suurimman osan).
Vähän aikaa sitten läksin Elmon kanssa ulos, kun näytti ettei sada (vaihteeksi), vaan ei keritty kun varmaan sata metriä mennä, kun alkoi sataa... käytiin kuitenkin pieni metsälenkki tekemässä, vaikka sade sen kun koveni. Päällysvaatteet sai laittaa kuivumaan kun kotiin päästiin. Nytkin vettä tulee oikein kunnolla.





Sisälläkin on ollut kylmä, mutta nyt alkaa lämmetä kun olen puuta polttanut uunissa. Meillä ei öljylämmitys ole vielä päällä. Pitäs ehkä ylöskin laittaa tuli.








Oikeastaan mun piti kertoa kirjoista, joita olen lukenut. Kun aloitin sen Björkin tutkimuksia-sarjan, niin sain niistä neljännen (ja ilmeisesti viimeisen ilmestyneen)luettua. Nehän olivat: 1. Yön sydän on jäätä, 2. Käärmeiden kesä, 3. Kuka kuolleista herää? ja 4. Koston kukat. Kirjoittaja on Virpi Hämeen-Anttila.
Jotenkin koukuttavia ne olivat, hyviä. Nehän kertoivat Karl Björkin rikos-tutkimuksista 20-luvun Helsingissä.
















Ja niistä alkaen on kummallisesti muutenkin osunut eteeni 20-40-luvusta kertovia kirjoja. Viimeisin oli Heidi Köngäksen kirja Hertta, joka kertoo Hertta Kuusisesta ja Yrjö Leinosta. Takana lukee näin:" Hertta Kuusinen vapautuu vankilasta keväällä 1939, nälkäisenä ja täynnä tahtoa. Poika Juri on jäänyt Moskovaan, samoin nuoruus. Hertta tutustuu komeaan Yrjö Leinoon, ja rakastuu.
Säkenöivä romaani palavan poliittisesta liitosta, sen noususta ja tuhosta, sodan ja vaaran vuosina."



















Sitä ennen luin kirjan Jacobin takki, joka juutalaisvainosta ja ghetto-elämästä kertovana, oli kuitenkin todella hyvä kirja. Se kertoi Mika (Mikhail) pojasta joka perii isoisänsä Jacobin ihmeellisen salatasku-takin. Takin salataskuissa on monen muun asian lisäksi pieniä käsinukkeja, joilla Mika myöhemmin ilahduttaa gheton lapsia ja (joutuu) myös saksalais-sotilaille esittämään nukketeatteria viihdykkeeksi.Takin avulla hän saa myös pelastettua lapsia ghetosta turvalliselle puolelle. Tämän kirjan olen jo palauttanut, joten antakaa anteeksi jos joku kohta on väärin. Kirjan on kirjoittanut Eva Weaver.









Seuraavana taidan ottaa luettavaksi tämän kirjan:





















Tämä on jatko-osa kirjaan Katukatti Bob, jonka olen lukenut jo aiemmin. Se oli myös tosi hyvä, ainain näin kissa-ihmisestä :)



Eli seuraavaksi jotain ihan muuta kuin nuo rikosten, politiikan ja sodan päivät.






Meillä on mukavia naapureita ja Elmo sai kauempana asuvalta naapurilta pussillisen luita, pari annoin sille heti ja loput pistin pakasteeseen.















Näihin kuulumisiin!