Tuo otsikko on Ola Tungesvikin kirjasta. Kiinostaisi lukea se Gunnar Mattsonin kirjakin, joka on ensin ilmestynyt "Prinsessa" nimellä. Mutta toisaalta se on ehkä sairas kertomuksena surullisempi. Tai sitten ei, kun Seija kuitenkin paranee.
Ja koska en ole sitä ensimmäistä kirjaa lukenut, niin kirjoitan vain tästä Ola Tungesvikin kirjasta.
"Narvikin äidin kielen opettaja näki televisiosta Seijan ja miehensä Gunnarin haastattelun. Kun Seijalta kysyttiin pelkääkö hän syövän puhkeavan uudelleen, hän vastasi: "Jos vain saan olla onnellinen uskon, että saan myös elää".
Ujon Seijan kauniit silmät koskettivat Ola Tungesvikia syvältä ja "Prinsessa" jäi unelmana hänen mieleensä. Elokuussa 1991 Ola saapui suomeen ja löysi Seijan Tilkasta, jossa tämä työskenteli sairaanhoitajana. Jo kaksi päivää myöhemmin Ola kirjoitti Seijalle romanttisen rakkauskirjeen.
Siitä alkoi Olan ja Seijan haikean kaunis tarina, seitsemän onnen vuotta, jonka he ehtivät viettää yhdessä ennen Seijan äkillistä kuolemaa joulukuussa1997."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kun jätät viestin käynnistäsi, kiitos :)